ENDOPROTEESIHOITAJA – TEKONIVELPOTILAAN HOIDON ASIANTUNTIJA sh,endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
PALAPELIN PALAT PAIKOILLEEN
Advertisements

Diabeteshoitotyön osaaminen
Suomen sairaanhoitajaliitto ry Tehy ry
Lähihoitajaksi kouluttautuminen
Työ(hön)valmentajat opetuksen tukena
Asiantuntijuus ja työelämäorientaatio
Näin me sen teimme yhdessä
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Tabusta seksuaalisuuden asiantuntijaosaamiseen
Mikä tekee sairaanhoitajan ammatista asiantuntija-ammatin
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä
OHJAAMINEN.
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
PIRAMKin opetussuunnitelmien muutosprosessi
Turvallinen vai haavoittuva - kohti turvallista oppilaitosta!
Anne Leppänen, Hannele Torvinen & Seija Koskela
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
2005/2007 Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto yhteistyössä: Arcada, Nylands svenska yrkeshögskola Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Laurea.
LÄHIHOITAJAKOULUTUS tutkinnon laajuus 120 ov
TIETO- JA VIESTINTÄ- TEKNIIKKA OPETUKSESSA -opettajien täydennyskoulutus Johanna Karppinen Info
Minä oppijana 1 ov..
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Sirkka Hulkkonen
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
MIKÄ ON TOPKAUHA? TOPKAUHA. MIKÄ ON TOPKAUHA? TOPKAUHA on suomalaisten asiantuntijoiden kehittämä työssäoppimisjärjestelmä kaupan ja hallinnon alalle:
Restonomi Opetussuunnitelma 2005
TUTKE II toimeenpano OSAOssa
Tutkintosuoritusten arviointi
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Kokemuskoulutustoiminnan yleiset tavoitteet Kokemuskoulutuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että pitkäaikaissairaan, vammaisen tai läheisen kokemustieto.
Kliinisen hoitotyön asiantuntijuus
W w w. h a m k. f i / a o k k AMK-opintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajataustaisille Riihimäki Vesa Parkkonen ja Riitta Metsänen.
Terveyden edistäminen
© Tehy ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen yhteinen tuotos.
Jari Rantamäki MIKÄ TEKEE työnäytteiden kokoelmasta suoritettujen työtehtävien luettelosta opintojen dokumentaatiosta opetuksen dokumentaatiostaPORTFOLION?
Ritva Kareketo kouluttaja
Sairaanhoitajaliitto Terveydenhuoltohenkilöstö ja työtehtävien siirto ja vastuu Joensuu Katriina Laaksonen Suomen sairaanhoitajaliitto.
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulu
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
Aikuiskoulutus ammattikorkeakoulussa Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003 – 2008: Yhtenä painoalueena aikuisten koulutusmahdollisuuksien.
W w w. h a m k. f i TUPA - Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus Lähipäivä 4 KEHITTÄMISTILANTEEN ARVIOINTI – TUPA-KEHITTÄMINEN OPETTAJAN TYÖN JA OPPILAITOKSEN.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Hoito- ja kasvatustyö lastensuojelun sijaishuollossa - erikoistumisopinnot 30 op Yleisiä tavoitteita Opiskelija jäsentää ja kehittää työtään moniammatillisessa.
Ops seminaari Askola.
YAMK-opinnot bioanalyytikoille TAMKissa Eeva Liikanen Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja.
Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Oulu ja Oulainen.
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
Tuuleta Osaamistasi Euroopassa  Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla  Näin kokoat Europassin: mistä.
STUDIO-projekti Toimintalinja 3: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla.
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
Työryhmä Pirjo Näkki, Sirppa Kinos, Eva Juslin, Raija Lundahl, Marjut Arola
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Matkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
LUKION OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS LOPS 2016
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS)
Katrina Vartiainen, Turun normaalikoulu
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto
Johtaminen, kehittäminen ja yrittäjyys
Opetussuunnitelman rakennekuva TRADENOMI 210 OP
Hoitotyön soveltaminen eri toiminta-alueilla
Vauhtia ja motivaatiota opiskeluun työtä opinnollistamalla
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Tulevaisuuden osaamistarpeet ja työelämän muutos
SAIRAANHOITAJA 210 OP Sairaanhoitajan osaaminen: Sairaanhoitaja osaa ratkaista hoitotyön ongelmia, tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa ja vastata.
Arkeen Voimaa (CDSMP) -
Suomen suurin suun terveydenhoitoalan ammattiliitto Noin 6000 jäsentä
Osaaminen esille Europassilla
Esityksen transkriptio:

ENDOPROTEESIHOITAJA – TEKONIVELPOTILAAN HOIDON ASIANTUNTIJA sh,endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

ASIANTUNTIJUUS Asiantuntija on jonkin erityisalan taitava henkilö, jolla on koulutus ja pitkä työkokemus sekä hallussaan erityistietämystä. Hänen tärkeimpänä tuntomerkkinään pidetään kykyä soveltaa teoreettista tietoa ja koulutuksen kautta hankkimiaan tekniikoita käytännön ongelmiin. Asiantuntija omaksuu, kehittää ja soveltaa teoreettista tietoa, organisoi ja ohjaa toimintaansa, toimii taloudellisesti sekä hallitsee vuorovaikutussuhteet. Asiantuntijan tunnusmerkkejä ovat myös suuntautuminen tulevaisuuteen sekä eettisyys toiminnassa. Asiantuntijan tärkeitä työvälineitä ovat tiedon kartuttaminen, uudistaminen ja soveltaminen Ammattitaito koostuu kunkin ammatin omasta ja erikoisosaamista vaativasta tieto- ja taitoperustasta Asiantuntijuuden käsite poikkeaa ammattitaidon käsitteestä niin, että se ei ole ammattiin tai vakanssiin sitoutumista, vaan asiaan, aiheeseen tai tehtävä- ja ongelma-alueeseen liittyvää osaamista Perinteisen ammatillisen tutkinnon suorittaminen ei takaa ammatillista pätevyyttä, asiantuntijuutta, vaan sen lisäksi tarvitaan kriittistä ja refleksiivistä ammatillisuutta mahdollistamaan jatkuva oppiminen Asiantuntijan toiminnassa korostuu: ongelmanmäärittelytaidot, tiedonhankintataidot, ongelman ratkaisu ja uuden toimintamallin jäsentäminen hankitun tiedon avulla Asiantuntija tunnistaa ongelmat, joiden ratkaiseminen laajentaa tietämistä ja osaamista -> kasvattaa asiantuntemusta

ENDOPROTEESIHOITAJA Tekonivelpotilaan hoidon asiantuntijakoulutus on tarkoitettu fysioterapeuteille ja sairaanhoitajille tavoitteena on, että asiantuntija pystyy sekä itsenäisesti että työryhmän jäsenenä vastaamaan hoidon suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja seurannasta. Asiantuntija voi toimia itsenäisesti kaikissa hoitopolun vaiheissa ja vastata omalta osaltaan hoidon kokonaisuudesta asiakaskeskeisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti Endoproteesihoitajien koulutus aloitettiin vuonna 2000 sekä Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa että Sairaala Ortonissa. Myöhemmin myös Turun amk sekä Oulun seudun amk Piramk (v. 2001-2009) 170 Turku 23 + 16 Oulainen 11 Orton n. 400 Ammattikorkeakouluissa tekonivelpotilaan hoidon asiantuntijan erikoistumisopinnot ovat laajuudeltaan 20 opintoviikkoa. Sairaala Orton toteuttanut koulutusta lyhyemmillä koulutusjaksoilla (7 lähiopetuspäivää, 3 opintoviikkoa) työkokemus

Endoproteesihoitajan tehtäviä ovat tiedon jakaminen, potilaan ohjaus, opastus ja koordinointi, pitkäaikaisseuranta, yhteistyö potilaan ja hoitotiimin kanssa, yhteistyö verkostoissa sekä hoitotyön asiantuntijana toimiminen Hoitotyön seitsemän osa-aluetta ovat auttaminen, opettaminen ja ohjaaminen, diagnosointi- ja tarkkailutehtävät, nopeasti muuttuvien tilanteiden hallinta, hoito-ohjelmien varmistus, laadun kehittäminen sekä organisatoriset ja työrooliin liittyvät taidot. Benner on määritellyt, mitä sairaanhoitajien tekemiä taitoalueita kuhunkin osa-alueeseen kuuluu

Endoproteesihoitajan työssä Auttamisen osa-alue vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoina, asiakaslähtöisyytenä ja kokonaistilanteen kartoittamisena sekä tietotekniikan hallitsemisena tiedon antaminen potilaiden perheiden henkinen tukeminen potilaan osallistumisen ja oman toipumisen hallinnan maksimointi ja ohjaaminen Opettamisen ja ohjaamisen osa-alue opettajan ja konsultin rooli tiedon välittäminen muille tulee hallita potilaan itsehoitoa tukevat valmiudet ja ymmärtää kunkin potilaan erityistarpeet oppimisessa potilasopetuksen koordinointi työyksikössä Diagnosointi- ja tarkkailutehtävät tulee esille preoperatiivisten käyntien yhteydessä keskeistä on hoitajan hyvä havaintokyky ja asiantuntemus sekä kyky tehdä päätöksiä koskien potilaan hoitoa ja hoitotoimenpiteitä

Hoito-ohjelmien varmistuksen osa-alue tiedon ja taidon hallitseminen 7.4.2017 Hoito-ohjelmien varmistuksen osa-alue tiedon ja taidon hallitseminen käyttää hyväksi tieteellistä tietoa, jotta tekonivelpotilaan hoito perustuisi yhä enemmän tutkittuun tietoon, sekä yhdistellä olennaista tietoa, jotta potilashoito olisi parasta mahdollista hoitaja pohjaa toimintansa paitsi tietoon, myös kokemukseen, ja hänellä on intuitiokykyä sekä kykyä muuttaa hoitotyön toimintatapoja antaa asiantuntijana tarvittaessa konsultointiapua koordinoi hoitotyöntekijöiden tiimityöskentelyä opastaa erilaisissa hoitotoimenpiteissä Laadun kehittämisen osa-alue tulee kehittää ja parantaa omaa ja koko ammattikuntansa ammattitaitoa tulee kyetä arvioimaan hoidon tasoa ja tekemään parannusehdotuksia Endoproteesihoitajan tulee pyrkiä kehittämään hoitotyötä jatkuvan opettamisen ja tutkimuksen avulla. Häneltä vaaditaan kykyä tutkimustiedon, teoriatiedon sekä teorian ja käytännön jatkuvaan uudistamiseen, käsitteelliseen ja kriittiseen ajatteluun sekä tiedon prosessointiin

SAIRAANHOITAJAN KLIINISEN HOITOTYÖN ERITYISPÄTEVYYS Tarkoituksena on Tukea ja motivoida sairaanhoitajia kehittämään osaamistaan näyttöön perustuvassa hoitotyössä ja edistää hoitotyön vaikuttavuutta Tarjota vaihtoehtoisia tapoja kehittää ammatillista osaamista koulutuksen, työkokemuksen sekä monialaisen, tutkivan ja kehittävän työotteen avulla Tehdä sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen näkyväksi tunnustamalla toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen erityisosaaminen Erityispätevyysalueet Äkilliset terveysmuutokset Pitkäaikaiset terveysmuutokset tarkennuksena nimike sisältää lisämääreen, esim. diabeteshoitotyö, päihdehoitotyö jne.

ERITYISPÄTEVYYDEN RAKENTUMINEN Erityispätevyyden julkinen tunnustaminen ja osaamisen jakaminen Erityispätevyyden kriteerien täyttyminen Erityispätevyyden osoittaminen ja arvioitavaksi luovuttaminen (erityispätevyyshakemus /verkkoportfolio) Tiedollinen osaaminen 40 op. Taidollinen osaaminen 40 op. Yhteistoiminta-ja kehittämisosaaminen 60 op. + yksilöllisesti vaihdellen 60 op. em. osaamisalueilta Osaamisen kehittäminen koulutus, työkokemus, monialainen työote, tutkiva ja kehittävä työote

TIEDOLLINEN OSAAMINEN 40 OP Sairaanhoitajatutkinnon jälkeen opintoja vähintään 40 op, 1 op= 27h Opintojen liityttävä erityispätevyys-alueeseen

TAIDOLLINEN OSAAMINEN 40 OP 7.4.2017 TAIDOLLINEN OSAAMINEN 40 OP Työkokemus 3 + 2 vuotta = 40 op vähintään viisi vuotta, josta hoitotyön erityispätevyysalueen työkokemusta eriteltyinä toimenkuvina, tehtäväkuvauksina ja/tai erityisosaamis- tai vastuualueina tulee olla vähintään kolme vuotta jonka jälkeen 1 v = 10 op

YHTEISTOIMINTA-JA KEHITTÄMISOSAAMINEN 60 OP 1.Monialainen työote: opetus, ohjaus, luottamustehtävät 2.Tutkiva ja kehittävä työote: Projektit, opinnäytteet, tutkimukset 3. Julkaistutoiminta: kirjat, artikkelit, julkaistut hoito-ohjeet Hakijalla tulee olla vähintään yksi näyttö jokaisesta kolmesta osioista, jotta minimivaatimus täyttyy

ERITYISPÄTEVYYSNIMIKKEEN HAKU Kerran vuodessa (syksyllä) Sairaanhoitajaliiton verkkoportfolio erityispätevyyshakemus käsittelymaksu (vuonna 2010 120 €) Arviointikriteerit perustuvat Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen (Suomen Bioanalyytikkoliitto, Suomen Fysioterapeuttiliitto, Suomen Kätilöliitto, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto, Suomen Röntgenhoitajaliitto) yhteiseen näkemykseen erityispätevyydestä ja sen arvioimisesta Nimikkeen päivitys 5 vuoden välein Lisätietoja: www.sairaanhoitajaliitto.fi

ERITYISPÄTEVYYSNIMIKKEEN SAANEET Marraskuussa 2010 :  Anne Halonen, Jyväskylä pitkäaikaiset terveysmuutokset, diabeteshoitotyö Hanna Metsämäki, Raisio pitkäaikaiset terveysmuutokset, endoproteesipotilaan hoitotyö Tiia Saastamoinen, Helsinki äkilliset terveysmuutokset, tehohoitotyö   Marraskuussa 2009 :   Maija Pietarinen, Joensuu, Lehmo pitkäaikaiset terveysmuutokset, diabetespotilaan hoitotyö Jaana Kotila, Helsinki äkilliset terveysmuutokset, neurokirurginen hoitotyö Aino Mäkitalo, Jyväskylä pitkäaikaiset terveysmuutokset, neurologisen potilaan hoitotyö Heli Kallio, Turku, Littoinen pitkäaikaiset terveysmuutokset, haavahoitotyö Tammikuussa 2009 : Päivi Juselius, Lohja pitkäaikaiset terveysmuutokset, diabeteshoitotyö Ritva Simonen, Helsinki pitkäaikaiset terveysmuutokset, diabeteshoitotyö Seija Salomaa, Lahti pitkäaikaiset terveysmuutokset, urologinen hoitotyö Tammikuussa 2008 : Sari Härmä-Rodriguez, Kangasala pitkäaikaiset terveysmuutokset, diabeteshoitotyö Päivi Muma, Järvenpää äkilliset terveysmuutokset, kriisihoitotyö. Ulla Solonen, Jyväskylä pitkäaikaiset terveysmuutokset, haavanhoitotyö

FYSIOTERAPIAN ERIKOISASIANTUNTIJA Suomen Fysioterapeuttien erikoisasiantuntijalinjauksen tarkoituksena on tukea ja motivoida fysioterapeuttia kehittymään ammatillisessa kasvussaan edistää asiantuntijuutta fysioterapiassa tarjota vaihtoehtoisia väyliä saavuttaa erikoisasiantuntijuus koulutuksen, työkokemuksen ja muun toiminnan kautta edesauttaa fysioterapia-ammatin kehittymistä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tuoda esille näyttöön perustuva osaaminen ja työn monialaisuus ja vaihtelevuus fysioterapiassa Erikoisasiantuntija on edelläkävijä omalla erikoisosaamisalueellaan kyseenalaistaen ja luoden uutta toimintakulttuuria toimii aktiivisena tiedon kerääjänä, osaamisen välittäjänä, osaamisen soveltajana ja osaamisen kehittäjänä Erikoisasiantuntijalla on ohjauksellinen ja valmentava työote, jossa asiakas on aktiivinen osallistuja Erikoisasiantuntijan ominaisuuksiin kuuluvat hyvä ammatillinen itsetuntemus ja empatiakyky sekä pätevyys arvioida ja käsitellä eettisiä kysymyksiä

Fysioterapian erikoisasiantuntijalta edellytetään vahvaa kliinistä osaamista fysioterapia-alan teoreettista hallintaa Koulutus työkokemus vahvaa näyttöä toiminnasta erikoisalansa kehittäjänä, kouluttajana ja tiedon välittäjänä erikoisasiantuntija-alueet Lasten fysioterapia Tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) fysioterapia Aikuisten neurologinen fysioterapia Kansanterveystyön fysioterapia Työfysioterapia Erikoisasiantuntijakriteeristössä on huomioitu fysioterapeuttien maailmanjärjestön WCPT:n ja Euroopan aluejärjestön fysioterapian erikoistumista koskevat kannanotot. Nimikettä voivat hakea Suomen Fysioterapeuttien jäsenet vuosittain huhti- ja lokakuussa. Fysioterapian erikoisasiantuntijanimike tulee päivittää viiden vuoden välein tai erikoisasiantuntijanimike ei ole voimassa Lisätietoja www.suomenfysioterapeutit.fi

MYÖNNETYT ERIKOISASIANTUNTIJANIMIKKEET Tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) fysioterapia Falck Mikael, Helsinki Koho Petteri, Helsinki Lehtola Vesa, Kotka Luomajoki Hannu, Sveitsi Pitkämäki Keijo, Porvoo Rautiainen Jari, Jyväskylä Riihinen Markku, Kuopio Ulaska Mika, Helsinki

Kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikettä voidaan pitää lisäansiona, jonka avulla tunnustetaan sairaanhoitajan erityinen osaaminen ja asiantuntijuus kliinisessä työssä. Nimike antaa perusteet yksilöllisten kannustimien käyttöön, kuten uudenlaisiin tehtävänkuviin ja osaamiseen perustuvaan palkkakehitykseen Nimikkeen saaneen tulee itse olla yhteydessä työnantajaansa ja neuvotella nimikkeen mahdollisesti aiheuttamista tehtävän kuvan muutoksista ja / tai suhteesta palkkaukseen Palkkauksessa voidaan soveltaa KVTES 2007 - 2009 LIITE 3:n mukaista soveltamisohjetta

LÄHTEET Benner P. 1993. Aloittelijasta asiantuntijaksi. Juva. SHKS/WSOY Eteläpelto. 1992. Tulevaisuuden asiantuntijuuden kehittämiseen .Teoksessa J. Ekola (Toim.), Johdatusta ammattikorkea-koulupedagogiikkaan. Juva, Finland: WSOY. Heikkinen M. 2003. Asiantuntijasairaanhoitajille asetettujen kriteerien toteutuminen aura-mallissa – Työyhteisön näkökulma. Pro gradu –tutkielma. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos. Karvinen S. 1996. Sosiaalityön ammatillisuus modernista professionaalisuudesta reflektiiviseen asiantuntijuuteen. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 34. Kuopion yliopisto. Sairaanhoitaja asiantuntijana – yhteistyöseminaari 12.11.2010 (Teija Korhosen ja Anna Suutarlan esitykset) Tossavainen K. 1999. Oppimisen ja opetuksen kehittämismahdollisuudet terveys-ja sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa –maailma muuttuu –opiskelu ja opetus uudistuvat. Teoksessa K. Tossavainen K & Turunen H. (toim.) Koulutusrakenteet muuttuvat –muuttuuko opetus ja oppiminen? www.sairaanhoitajaliitto.fi www.suomenfysioterapeutit.fi

KIITOS !