Metsähallitus-Akatemia 20.9.2012 Valtion talousmetsien virkistyshyötyjen arviointi Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen yhteishanke marraskuu 2011-helmikuu 2013 Artti Juutinen Anna-Kaisa Kosenius, Ville Ovaskainen, Tuija Sievänen, Anne Tolvanen, Liisa Tyrväinen Metsähallitus-Akatemia 20.9.2012 ARTTI JUUTINEN

Taustaa Valtion metsistä noin puolet on talousmetsiä, joissa harjoitetaan puuntuotantoa Metsähallituksen liiketoiminta yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden puitteissa: 1) monimuotoisuus 2) virkistyskäyttö 3) työllisyys 4) poronhoito ja 5) saamelaiskulttuuri

Taustaa Metsähallitus seuraa velvoitteiden huomioon ottamisesta aiheutuvia kuluja ja hyötyjä ja raportoi MMM:lle ja VN:lle Kustannukset: menetetyt puuntuotantomahdollisuudet 2010 arvio: virkistyskäytön edistäminen vähensi MH:n liiketoiminnan tulosta 13 M€ Hyödyt: MH:n toiminnan ulkopuolella Alueelliset sidosryhmät, yksittäiset kansalaiset Ei markkinahintaa Onko hyödyt suuremmat kuin kustannukset?

Hankkeen tavoitteet Hyötyjen rahamääräinen arviointi – yhteismitallistaminen Taloudellinen arvottaminen – ilmaistujen preferenssien menetelmän oletukset Ihmisillä on preferenssit myös markkinattomille ympäristöhyödykkeille He pystyvät ilmaisemaan ne rahayksiköissä Kansalaisten arvostukset toimenpiteistä joita tehdään virkistyskäytön huomioon ottamiseksi Virkistyskäyttö = vapaa-ajan viettämistarkoituksessa luonnonympäristössä tapahtuva oleskelu ja liikkuminen

Hankkeen tavoitteet Kuinka paljon valtion talousmetsiä käytetään virkistykseen? Ketkä hyötyvät Metsähallituksen panostuksista? Mikä on valtion talousmetsien merkitys luontomatkailun yritystoiminnassa? ARTTI JUUTINEN

Aineistot Kyselytutkimukset: Kävijäaineistot: matkailuun kytkeytyvä alue (Ylläs/Levi), virkistysalueeseen kytkeytyvä alue (Ruunaa) Kansalaiskyselyt: Länsi-Lappi, Kainuu, Kanta-Häme, Lieksa, erityisryhmät Metsähallituksen rekisteritiedoista (metsästäjät, kalastajat) Matkailuyrittäjät: luonto- ja elämyspalveluja tuottavat matkailuyrittäjät Pohjois-Suomessa LVVI-aineisto: valtion talousmetsien osuus virkistyskäytössä ARTTI JUUTINEN

Tuloksia ja niiden käyttöä Rahamääräinen arvio virkistyshyötyjen arvosta virkistyskäyttöä edistävän metsänhoidon mitoituksen ja kohdentamisen arviointi Kansalaisten mielipiteitä valtion talousmetsien hoidosta Arvostuksen taustatekijöitä Valtion talousmetsien merkitys yritystoiminnalle Aiempaa tarkempi tieto valtion talousmetsien virkistyskäyttäjistä ja -käytöstä

Kansalaiskysely: kesä 2012 5000 suomalaista 3 maakunnasta ja Lieksasta Internet- ja postikysely, 12-sivuinen lomake Vastausprosentti 30 % (käyttökelpoiset lomakkeet) Lappi 28,9% Kainuu 32,1 % Kanta-Häme 27,6 % Lieksa 31,8 %

Valtion talousmetsien tuntemus (% vastauksista)

Kuinka usein olet käynyt virkistäytymässä valtion talousmetsäalueilla viimeisten 12 kk aikana?

Mitä olet harrastanut valtion talousmetsäalueilla viimeisten 12 kk aikana? (Harrastukset kaikkien vastausten mukaan suosituimmuusjärjestyksessä)

Kyselyn arvottamiskysymys

Oletko valmis maksamaan siitä, että valtion talousmetsissä jatketaan virkistyskäyttöä tukevaa metsänhoitoa eikä virkistyskäytön huomioon ottamista lopeteta? (% vastauksista)

Kuinka paljon kotitaloutesi olisi enimmillään valmis maksamaan valtion tuloveroa vuosittain 10 vuoden ajan siitä, että valtion talousmetsissä koko Suomessa jatkettaisiin virkistyskäyttöä tukevaa metsänhoitoa eikä virkistyskäytön huomioon ottamista lopetettaisi?

Jos et ole valmis maksamaan, mikä on tärkein syy siihen?

Virkistyskäyttöä tukevat metsänhoitotoimet (Mikä seuraavista …… on virkistyskokemuksesi kannalta paras?) a) Vesistöjen suojavyöhykkeet b) Metson hoidetut soidinpaikat c) Ulkoilureittien maisema: avohakkuualoja näkyy reittien varsilla

KIITOS