Akuuttihoidon koulutus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Heli Hautamäki & Sari Rosnell
Advertisements

Perusterveydenhuolto/työterveyshuolto Erikoissairaanhoito
Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon
Päivän päihdetilanne Pulmat pöydälle – avohoito alkaa Arja Hirvonen
Asiakkaana sosiaalipalveluissa
Hyvän mielen talo Pori. Mitä on itsemääräämisoikeus? l Itsemääräämisen keskeinen ajatus on, että henkilö saa itse, ulkopuolisten puuttumatta.
Marjan tarina keskikokoisessa kaupungissa
OTA TÄMÄ VIESTI VAKAVASTI!
LASTEN KOKEMUKSET JA OSALLISUUS SAIRAALASSA
Hoitopaikan järjestelyt
Anne Eronen-Lindeblad
Marjan tarina.
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
Palliatiivinen hoito Henna Myller Lehtori P-K:n ammattikorkeakoulu.
Katsotaan, sanoi lääkäri!
JOHDANTO Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä oikeuksiin (SRHR*) liittyvät kysymykset ovat tärkeä osa kehitysyhteistyötä. SRHR tarkoittaa jokaisen.
PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHOITOON OHJAAMINEN Käynti
SYÖMISHÄIRIÖISTEN OSASTOHOITO LASTENPSYKIATRIAN KLINIKASSA
Ikali Karvinen, TtT, sh AMK Diakonia-ammattikorkeakoulu
PORIN KOTISAIRAALA Kotona loppuun asti/Moniammatillinen tiimityö
TOIMIVA TULPPA-RYHMÄ Tuire Hautanen terveydenhoitaja/tulppa-ohjaaja
Ihmiskäsitys ihmissuhdetyössä
Kirjaaminen anestesialomakkeelle
KONSULTAATIO Miksi? Milloin? Ketä ja mihin? Miten?
Kokemuskoulutustoiminnan yleiset tavoitteet Kokemuskoulutuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että pitkäaikaissairaan, vammaisen tai läheisen kokemustieto.
Syöpälääkehoito.
ELÄMÄN LOPPUVAIHEESEEN
MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN HOIDON TÄYDENNYSKOULUTUSMALLI
SÄDEHOITO.
Keuhkojen Röntgenkuvaus
Helka Ratilainen Outokumpu Teollisuuspaikkakunta Asukasluku 7800 Lääkärin virkoja 6, joista täytetty 3, omista lääkäreistä työssä yksi, eurolääkäri.
Mielenterveyden häiriöt
Liite 1 a. 54.
Päihdehuoltolaki /41 Voimaan
Terveyskeskussairaala Osasto 1
Paniikkihäiriö.
Bulimia ja laktoosi-intoleranssi
Masennus eli Depressio.
Ultraäänitutkimus/ Ultrasound
Sairaanhoitaja Tuula Iivonen Syöpäkeskus KYS Saattohoitopotilaiden hoidon toteutuminen ja tulevaisuuden haasteet PSSHP:n alueella 2015.
PSYKOOSI JA KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
A SVA - HOITAJAN TYÖ M ARTINLAAKSON TERVEYSASEMALLA.
Eutanasia – lääkärinkö valinta? 1 Inkeri Elomaa, syöpälääkäri Appendixen kesäkokous Helsinki
LÄHEISTEN KOHTAAMINEN JA TUKI Sirkka Peltola, palveluesimies, palliatiivisen hoitotyön asiantuntija.
ASEPTIIKKA Marianne Niinimäki.
Mieli voi sairastua, niin kuin kehokin Erilaisia mielenterveysongelmia voi esiintyä kaiken ikäisillä Tilapäinen oire saattaa olla terveen mielen reaktio.
Mielenterveyden häiriöt
Sedaatio kuolevan potilaan hoidossa
Palliatiivisen lääketieteen professori,
Päihdepäivät - paneeli opioidikorvaushoidosta
Mielenterveyden häiriöt
ASIAKKAAN JA POTILAAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Nestetasapaino.
23H HERÄÄMÖSTÄ KOTIIN
Itsetuhoisuus - usein oire MT häiriöstä
14. ENSIAPUTAIDOT HÄTÄTILANTEESSA
Luentomateriaali Kuolevan potilaan oireiden hoito Psyykkiset oireet
Liite 1 a. 54.
13 KUOLEMAN ETIIKKA Luku 12 –Ydinsisältö.
Kuka tietää lääkityksesi?
Ajankohtaista Maritta Ekmark Kvtl
Rajoitteet Iäkkään henkilön hoidossa käytetylle fyysiselle rajoittamiselle ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää. Yhteistä rajoitteille on kuitenkin.
Kaisa Vepsäläinen Lastenhematologi-onkologi KYS
Erikoissairaanhoitaja Pirjo Murto, HUS
UNIAPNEAN HOITOKETJU FORSSA
2-02 Lääkehoidon merkitys.
Luentomateriaali Palliatiivinen hoito ja saattohoito Psyykkiset oireet
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Esityksen transkriptio:

Akuuttihoidon koulutus 26.1.2012 Ester Koskela & Reetta Lalli

Palliatiivinen sedaatio

”Palliatiivinen sedaatio tarkoittaa kuolevan potilaan rauhoittamista alentamalla tarkoituksellisesti hänen tajunnantasoaan. Sillä ei pyritä jouduttamaan kuolemaa. Palliatiivinen sedaatio on hoitovaihtoehto kuolevan potilaan sietämättömän ja hallitsemattoman fyysisen tai psyykkisen tuskan hoidossa.” ( Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen moniammatillinen työryhmä 2007)

Palliatiivisen sedaation käsite Käytetään ns. viimeisenä hoitovaihtoehtona Useimmiten rinnalla käytetään kipupumpulla annosteltavaa, jatkuvaa opiaattipohjaista lääkitystä Elämän viimevaiheen hoidossa, ns. ”terminaalivaiheessa” (viimeiset 1-3 vuorokautta)  voidaan käyttää myös pidempään oireenmukaisena hoitona

Palliatiivista sedaatiota käytetään Voimakkaissa hengenahdistusoireissa, kun vaarana tukehtumiskuolema (keuhko ca, copd) Potilaan kivut ovat hallitsemattomia muilla keinoin Potilaalla on henkistä ahdistuneisuutta, hankalaa sekavuutta/mielen kaaosta Potilaalla on vaikeaa unettomuus, pelkotiloja, kuolemanpelkoa Käytetään sekä psyykkisten että fyysisten oireiden lievittämiseen

Palliatiivisesta sedaatiosta Sedaation käytöstä päätetään yhteisymmärryksessä potilaan ja/tai omaisten kanssa  tärkeä selittää mitä sedaatiolla tarkoitetaan käytännössä Lähtökohtana on useimmiten potilaan oma toive päästä uneen loppuvaiheen vaikeiden oireiden aikana, väsyminen omaan sairaudentilaan ja elämään, jonka tarkoituksellisuus on sairauden myötä hävinnyt Kirjataan potilaspapereihin, kun sedaatiosta on keskusteltu potilaan kanssa  useimmiten otetaan esille jo hyvissä ajoin, kun potilas pystyy itse sanomaan mielipiteensä ja toiveensa Omaisten toive sedaation suhteen on aina toissijainen potilaan etuun nähden

Palliatiivisesta sedaatiosta: Sedaatiota voidaan ylläpitää yöaikaan ja päivisin potilas on hereillä voinnin salliessa Hankalissa oireissa/potilaan toivomuksesta sedaatiota voidaan ylläpitää ympäri vuorokauden Alkuun sedaatio voi olla öiseen aikaan, useimmiten viimeisinä vuorokausina sen tarve kuitenkin on ympärivuorokautinen

Sedaation toteutus A2:lla Käytettävä lääkeaine: Midatsolaami (Midazolam, aik. myös Dormicum) Lääkekasetti 50ml/100 ml, HUOM! lääkeainekasetti on käyttökelpoinen 3 vuorokautta Infusoidaan PCA Legacy-pumpun kautta Antoreitti: i.v. (hätätilanteessa s.c.) Lääkäri antaa määräyksen sedaation aloittamisesta, osastolla on ”oma ohje” sedaation toteutukseen, jonka mukaan toimitaan Lääkeinfuusion rinnalla aukiolotiputuksena NaCl 0,9% suoniyhteyden turvaamiseksi  takaiskuventtiilillä varustettu infuusioletkusto eli Safe-Set

Sedaation toteutus A2:lla Aloitusannos on 0,5-1,0 mg/h Annosta on lupa nostaa ad. 10mg/h (osaston oma ohje) Pumpun suojapussiin kirjoitetaan lääkelisäystarraan ”UNIPUMPPU, EI LISÄBOLUKSIA” Jos sedaatio on käytössä ainoastaan öisin, aloitetaan se AINA yllä mainitulla aloitusannoksella, ei ylläpitoannoksella jolla potilas on unessa Annos määräytyy potilaan unen syvyyden mukaan, sairaanhoitaja arvioi annoksen riittävyyden/tekee annosnostot  jos tarve yli 10mg/h konsultoidaan lääkäriä

Sedaation toteutus A2:lla Annosta nostetaan kerrallaan 0,5-1,0 mg vastetta seuraten Lisäbolusten antaminen ei ole sedaatiossa mahdollista (vrt. kipupumppu) Kun potilas on sedatoituna, vointia valvoo OMAHOITAJA tai potilaan omainen  läsnä on oltava koko ajan vähintään yksi henkilö Palliatiivisessa sedaatiossa unen on tarkoitus olla kevyttä eli potilas nukkuu/on levollinen pienimmällä mahdollisella annoksella  on mahdollista, että potilas yllättäen havahtuu unestaan ja lähtee pyrkimään pois vuoteesta  jatkuva valvonta oltava!

Sedaation toteutus A2:lla Potilas pyritään pitämään kevyessä unessa, jolloin hän on levollinen ja kivuton Uni on kevyttä ja potilas on heräteltävissä puhuttelulle tai hoitotoimenpiteiden aikana Annosta nostetaan herkästi, jos potilaan olo käy levottomaksi/hankalaksi Hengitystiheyttä, hengitystapaa seurataan Palliatiivisessa sedaatiossa ei tarvita monitorointia/vitaalien mittausta (vrt. anestesia)

Sedaatiohoidossa huomioitavaa Sedaatio ei ole muita tarvittavia hoitokeinoja poissulkeva, lisäksi huolehditaan potilaan kivunhoidosta, hyvästä perushoidosta, suunhoidosta sekä asentohoidosta Huomioidaan potilaan omaiset ja tuetaan heidän jaksamistaan lähestyvän kuoleman kohtaamisessa Tarkka ja huolellinen kirjaaminen potilaspapereihin on tärkeää

Sedaatiohoidossa huomioitavaa Tarvittaessa potilaalle laitetaan kestokatetri  vältetään kaikkia turhia hoitotoimia, jotka voivat laukaista/pahentaa oireilua. jos spontaani virtsaus onnistuu vaippoihin, katetri ei tarpeen Lisähapen anto harkiten  ei yleensä tarpeen  kuivattaa limakalvoja Potilaan tajunnantaso saattaa alentua myös sedaatiosta riippumatta, kun sairaus etenee ja kuolema lähestyy

Lähteet: Hänninen Juha, 2007, Palliatiivinen sedaatio – viimeinen keino kärsimysten hoidossa, Duodecim, http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti OKS A2, ”Sedaatiohoidon toteutus-ohje”, 2010, (hyväksynyt E-A. Kynsilehto)