Eutanasia – lääkärinkö valinta? 1 Inkeri Elomaa, syöpälääkäri Appendixen kesäkokous Helsinki 2.8.14.

Esitys aiheesta: "Eutanasia – lääkärinkö valinta? 1 Inkeri Elomaa, syöpälääkäri Appendixen kesäkokous Helsinki 2.8.14."— Esityksen transkriptio:

1 Eutanasia – lääkärinkö valinta? 1 Inkeri Elomaa, syöpälääkäri Appendixen kesäkokous Helsinki 2.8.14

2 Lääkärin vala  Sairaan auttaminen Hyvän tekeminen Vahingon aiheuttamisen välttäminen  Elämän kunnioittaminen

3 Elämän kunnioittamisen murentuminen  Raskauden keskeytys  Eutanasia  Lääkärin avustama itsemurha

4 Eutanasiapohdinnat Suomessa Taloustutkimuksen kysely v. 2004  75% kansasta suhtautui myönteisesti, 17% kielteisesti.  8% lääkäreistä hyväksyi eutanasian kivuliasta ja parantumatonta syöpää sairastaville potilaille.  20% lääkäreistä hyväksyi avustetun itsemurhan. Silvoniemen kyselytutkimus lääkäreille v. 2010  19% yleis-, sisätautilääkäreistä ja geriatreista kannatti eutanasian laillistamista; nuoret > kokeneet; sh > lääkärit  17% oli valmis suorittamaan sen, mikäli se olisi laillista.  96% oli sitä mieltä, että hyvä palliatiivinen hoito vähentäisi eutanasian tarvetta.  5% katsoi koulutuksen olevan tyydyttävällä tasolla! 4

5 Keskeiset kysymykset  Onko kuoleman avustamisesta järkevää säätää lailla?  Onko lääkärin etiikkaan sopivaa hoitaa kuolevan ihmisen kärsimyksiä tappavalla lääkeannoksella, vaikka se tapahtuisikin potilaan toiveesta?  Miten lääkäriammattikunnan kävisi jos näin tehtäisiin?

6 Eutanasialaki ja lääkäri  Lääkärinammattikunnan toiminnan ydin ja edellytys on potilaiden ja yhteiskunnan luottamus -> kärsii  Se perustuu yhtenäiseen toimintatapaan, jossa terveydenhuoltoa koskevat arvot ja eettiset periaatteet ovat sen kaikkien jäsenten hyväksymiä -> kahtiajako  Eutanasian lakisääteinen salliminen tuo päätöksen- tekoon kolmansia osapuolia -> lääkäri ei enää ole itsenäinen päättäjä  Lääkärille lankeaa aktiivisen suorittajan rooli -> eettinen ristiriita

7 Eutanasiakeskustelu heijastaa yhteiskunnallista muutosta  Sosiaalisen turvaverkoston heikkeneminen  Hoitokäytännön muutokset  Lääkärin auktoriteetin väheneminen  Potilaan autonomian lisääntyminen Potilas haluaa itse päättää, millainen elämän loppu on. Halu saada palliatiivista tai saattohoitoa on kasvanut. 7

8 Miksi puhutaan eutanasiasta?  Harva potilas pyytää kuolinapua.  Ikäihmisten määrä lisääntyy.  Kulut ovat moninkertaistuneet.  Kunnat ovat ahtaalla.  Ihmiset ovat ahdistuneita. Saavatko he hyvän oireenmukaisen ja saattohoidon? Tuleeko eutanasiasta hoitovaihtoehto, jos se laillistetaan? 8

9 Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito suositus v. 2008  Palliatiiviseen eli oireita lievittävään hoitoon siirtyminen tai saattohoidon aloittaminen ovat tärkeitä päätöksiä ja ne tulisi tehdä tarpeeksi ajoissa.  Potilaan tulee olla tietoinen hoitopäätösten perusteista ja seuraamuksista, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua päätösten tekoon.  Hoitolinjaus tulisi tehdä yhteisymmärryksessä potilaan ja läheisten kanssa.  Hoitokeskustelujen sisältö ja päätökset tulee kirjata sairauskertomukseen. 9

10 Kuolevan potilaan oireiden hoito Suosituksen keskeinen sanoma  Kaikilla kuolevilla potilailla on oikeus saada hyvää oireenmukaista hoitoa.  Kuolevan potilaan hoidosta huolehtiminen kuuluu kaikille terveydenhuollon tasoille (STM 2010-2020): perusasiat kaikilla tasoilla (A,B) erityisosaaminen palliatiiviseen hoitoon perehtyneissä yksiköissä (C) 10

11 Kuolevan potilaan oireiden hoito Suosituksen keskeinen sanoma  Oireita lievittävä lääkehoito on vain osa kuolevan potilaan hoitoa.  Elämän loppuvaiheen hoitoon kuuluvat: psykologiset sosiaaliset maailmankatsomukselliset hengelliset näkökohdat 11

12 Kuolema ja kärsimys  Kuolemaa ilman kärsimystä ei ole. Osataanko kärsimys tulkita? Mikä aiheuttaa eniten kärsimystä? Aiheuttaja muuttuu ajan myötä. Kun kärsimys tulee lähelle, se on erilainen kuin siihen on etäisyyttä. 12

13 Kuolema ja kärsimys  Kuolema on ratkaisu kärsimykseen. Kuinka paljon pitää kärsiä? Kuinka lähellä tai kaukana kuolemaa tulee olla? Riittääkö psyykkinen tai eksistentiaalinen kärsimys vai vaaditaanko fyysistä kärsimystä? Kuinka järjissään tulee olla? Läheisten painostus ei saa sumentaa päätöksen tekoa. 13

14 Mitä eutanasia on?  Eutanasia on aktiivinen toimi potilaan elämän lopettamiseksi.  Se tapahtuu potilaan toistuvasta ja harkitusta pyynnöstä.  Sitä edeltää sietämätön kärsimys ja parantumaton sairaus.  Ennen eutanasiaa muut mahdollisuudet lievittää potilaan kärsimystä on mietitty ja käytetty.  Eutanasian suorittaa lääkäri, joka on konsultoinut riippumatonta toista lääkäriä ja tarvittaessa psykiatria.  Eutanasiapyynnöt, päätöksenteko ja suoritus on tarkkaan dokumentoitava. 14

15 Eutanasiakäsitteitä Passiivinen eutanasia on kuoleman sallimista:  Hoidosta luovutaan tai se jätetään antamatta.  Päämääränä ei ole kuolema, vaan hoidosta aiheutuvan kärsimyksen ja kuolinprosessin pitkittymisen välttäminen.  Potilaan perushoitoa kuten kipuhoitoa jatketaan. Aktiivinen eutanasia on kuoleman tuottamista: kuolinapua koskeva lainsäädäntö, sovittu protokolla tietyin edellytyksin  Avustettu itsemurha, potilaan surmaaminen kuolinapua koskeva lainsäädäntö, sovittu protokolla tietyin edellytyksin USA Oregon ja Washington, Sveitsi ja Suomi aim Hollanti, Belgia, Luxemburg eu 15

16 Eutanasiakuolemat Hollannissa Eutanasia kuolemia tai avustettuja itsemurhia  1,7% vuonna 1990 2,6% vuonna 2001  2,4% vuonna 1995 1,7% vuonna 2005 Levinnyttä syöpää sairasti 77%, ALS 12% Kuolintoiveen yleisimmät syyt  37% kivun pelko 22% toivottomuus  31% heikkeneminen 15% hengenahdistus Esitetyistä eutanasiapyynnöistä hyväksyttiin 39%  Eväyksen syy luonnollinen kuolema, peruminen, pyyntöä ei hyväksytty Yleislääkäri suoritti eutanasian 77%:ssa 16

17 Jos olisi eutanasian mahdollistava laki Suomessa Minkä suuruisista luvuista puhuttaisiin, kun verrattaisiin eutanasiakuolemia tai avustettuja itsemurhia / v (JH)  Hollannin lainsäädäntöön tuhatkunta  Belgian lainsäädäntöön pari sataa  Oregoniin ja Washingtonin lainsäädäntöön joitakin kymmeniä 17

18 Kuolinavun toive  Taudin eteneminen  Kestämätön kärsimys  Tulevaisuus nähtynä nykyisyyttä pahempana Elämän merkityksettömyys Kyvyttömyys tehdä mitään Kuoleman läheisyys  Toive hyvästä elämän lopun hoidosta epävarma 18

19 Kuolintoiveen taustalla  Pelko arvokkuuden menetyksestä  Riippuvuuden pelko  Omaisten väsymys  Tunne kuulumisesta kaikkoaa  Ahdistus ja masennus  Sosiaalisen tuen puute 19

20 Kliininen dilemma  Onko parempi surmata aktiivisesti potilas vai antaa hänen kuolla luonnonmukaisesti?  Keskeinen ongelma eutanasian suhteen on sen määrittäminen, millainen kärsimys on kestämätöntä.  Lääkärin on aina päätöksessään nojattava siihen, mikä on potilaan edun mukaista. 20

21 Kuolinapuun liittyviä ongelmia  Huonosta hoidosta tai riittämättömästä kivunlievityksestä ei voi seurata velvoitetta eutanasiaan.  Oma itsemääräämisoikeus ei voi olla peruste vaatia toista surmaamaan. WMA, EMA, EAPC, SLL:  Hyödytön hoito on epäeettistä.  Lääkärin tuottama kuolema on lääkärin etiikan vastainen. 21

22 Kuolinapuun liittyviä ongelmia  Vaikutus potilas-lääkärisuhteeseen  Kaltevan pinnan ongelma  Yhteiskunnalliset vaikutukset  Väärinkäytön mahdollisuus  Käytännön toteutuksen ongelmat 22

23 Oma näkemys  Syöpälääkärinä olen kokenut, että passiivisen eutanasian mukainen hyvä lääketieteellinen käytäntö riittää.  On mielestäni naiivia uskoa, että aktiivisen eutanasian laillistaminen olisi teko ihmisen parhaaksi rahatalouden tylyssä maailmassa.  Uskon oireenmukaisen ja saattohoidon ideologiaan.  Jokaiselle suositan hoitotahdon laatimista. 23

24 Kuolemaan liittyvää kirjallisuutta  Saattohoito. Saattopotilaan oireiden hoito. Juha Hänninen, Duodecim 2003  Elämän loppu vai kuoleman alku. Toim. Juha Hänninen, Duodecim 2006  Eutanasia. Hyvä kuolema. Juha Hänninen, Duodecim 2012  Saattohoito kuolevan tukena. Toim. Kirsti Aalto, Kirjapaja 2013  Sairaus ja toivo. Toim. Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen ja Kaija Saarelma, Duodecim 2013  Elämän puu. Kirjoituksia saattohoidosta. Toim. Juha Hänninen ja Marjukka Luomala, Otava 2013  Lääkäri saattajana – pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta. Toim. Reijo Pöyhiä, Tiina Tasmuth ja Pekka Reinikainen, Duodecim 2014. 24