Kaikille kaveri -vanhempainilta

Nuori tarvitsee kavereita: jotta olisi ryhmä, johon kuuluu ja jossa hyväksytään harjoitellakseen olemaan samaa ja eri mieltä peilatakseen, millainen itse on ja mitä asioista ajattelee rakentaakseen identiteettiään tuekseen kotoa itsenäistymiseensä kokeakseen olevansa arvostettu yhteisössään Dia 2. Pitkään jatkuva yksinäisyyden tunne ja kaverisuhteiden puute ovat riskejä lapsen ja nuoren itsetunnon kehitykselle. Riikka Korkiamäen sosiaalityön alan väitöskirjassa (2013) todetaan, että nuorten sosiaalinen pääoma ilmenee kärjistäen aikuisten tekoina: vanhemmat ja opettajat välittävät nuorista, huolehtivat, ottavat asioita puheeksi. Heikko sosiaalinen pääoma työntää nuoria ikätovereitaan kohti, mikä haittaa vanhempien kontrollimahdollisuuksia. Mutta yleisesti ottaen nuoret kokevat saavansa hyvin tukea ikätovereiltaan, erityisesti emotionaalista tukea ja rakentavaa palautetta. Myös koulutovereiltaan, vaikka suhteet heihin ovat löyhempiä kuin muihin kavereihin. Tytöt kokevat useammin saavansa tukea kuin pojat. Sosiaaliset resurssit eivät ole automaattista seurausta sosiaalisista suhteista, vaan pikemminkin potentiaalinen voimavara, joka on nuoren ulottuvilla silloin, kun hän on vertaisyhteisön täysivaltainen jäsen. Lähde: Korkiamäki, Riikka. 2013. Kaveria ei jätetä. Väitöskirja. Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1307, Tampere University Press.

Yksinäiset lapset ja nuoret Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on kavereita, mutta noin 10 % kokee itsensä yksinäiseksi. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja Nuortennetin kirjepalvelu: noin 10 % yhteyttä ottavista lapsista ja nuorista kertovat yksinäisyydestä ja kaveriongelmista. → Miksi on tärkeää saada kavereita heti 7. luokan alussa? Keskustele vieruskaverin kanssa. Dia 3. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan 8-9.-luokkalaisista tytöistä 6 % kokee, että itsellä ei ole yhtään sellaista luotettavaa ystävää, jolle kertoa omista asioistaan, pojilla sama luku on 11 %. Niina Junttilan kasvatustieteen väitöskirjan mukaan (2010) erityisesti 10–11-vuotiailla pojilla korostui emotionaalinen yksinäisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että pojilla saattoi olla kaveriporukka ympärillään, mutta he tunsivat itsensä sen keskellä yksinäisiksi. Sydänystävä puuttui: sellainen, jolle voi kertoa itselle tärkeistä asioista. Lähde: Junttila, Niina. 2010. Social competence and loneliness during the school years - Issues in assessment, interrelations and intergenerational transmission. Annales Universitatis Turkuensis B 325. Sarja B osa 325. Humaniora. Turku. Kouluterveyskysely 2013. THL. Taulukot sivustolla thl.fi: http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset

Vanhemmista 21 % uskoo lapsensa olevan koulussa silloin tällöin yksinäinen. 94 % uskoo, että omalla lapsella on koulussa kavereita. 13 % kokee, että oma lapsi on välituntisin yksinäinen koulussa. Lähde: MLL:n kysely Kaikille Kaveri –hankkeen pilottikouluille 2012 / vanhemmat, N=361

Opettajista 80 % on sitä mieltä, että koulun aikuisten tehtävänä on tukea oppilaiden kaverisuhteita. 36 % on sitä mieltä, että oppilaiden yksinäisyys on ongelma omassa koulussa. 34 % on sitä mieltä, että jos oppilas sanoo viihtyvänsä hyvin yksin, tilanteeseen ei tarvitse puuttua. -> Mitä mieltä sinä olet? Keskustelkaa vieruskaverin kanssa. Lähde: MLL:n kysely Kaikille kaveri -hankkeen pilottikouluille 2012 /opettajat, N = 96

Yksinolo ei ole sama kuin yksinäisyys Sara selailee lehteä ja rustailee muistikirjaansa asioita koulun välitunnilla. Sara on fyysisesti yksin, mutta ei tunne yksinäisyyden tunteita. Jaakko on poikaporukassa, joka pelaa pihalla koripalloa. Kukaan ei kuitenkaan huomioi Jaakkoa, ei kannusta tai syötä hänelle. Kukaan ei puhu Jaakolle. Jaakko tuntee itsensä yksinäiseksi.

Jos kukaan ei huomaa…? Anne Muhonen, 2011

Kavereita voi löytyä vapaa-ajalla Harrastuskaverit Alakouluajan koulukaverit Netistä löytyneet kaverit Serkut, naapurien lapset, äidin ja isän kavereiden lapset

Mitä vanhempi voi tehdä? ”Vanhempien täytyy itsekin jaksaa edistää lapsen kaverisuhteita kutsumalla lapsia kylään ja olemalla yhteydessä muihin vanhempiin. Ketään ei voi pakottaa olemaan jonkun kaveri mutta aikuiset voivat auttaa löytämään lapselle sopivia kavereita.” Lähde: MLL:n kysely Kaikille kaveri -hankkeen pilottikouluille 2012/vanhemmat

Nuorten vinkit vanhemmille 1/2 Jutelkaa kahden kesken lapsenne kanssa hänen koulupäivistään ja kavereistaan. Kysykää, missä hän ja kaverit yleensä viihtyvät ja mitä he yleensä tekevät. Seurailkaa, mitä oppilaat tekevät porukassa ja miten he suhtautuvat toisiin henkilöihin. Kysykää, kiusataanko nuorta.

Nuorten vinkit vanhemmille 2/2: Vanhempien tulisi tietää: että kaverit ovat todella tärkeitä että lapsella on ystäviä kenen kanssa lapsi liikkuu ja ketkä hänen ystäviään ovat ovatko lapsen kaverit kunnollisia, ei mitään tupakkajuippeja kiusaamisesta!   Lähde: Teräsrautelan koulun oppilaat

Jos lapsen yksinäisyys huolestuttaa Kamalaa, jos se soittais kouluun! Vanhemman tehtävä on tukea lasta vaikeassa tilanteessa. Se ei onnistu, ellei asiaa oteta puheeksi. Se huolestuis kuitenkin niin kauheesti ja tulis surulliseks. Jos mä kerron, niin sitten mä olen vielä enemmän yksin! Dia 12. Vanhemman on hyvä puuttua nuoren yksinäisyyteen, mutta hienovaraisella tavalla. Asia kannattaa ottaa puheeksi opettajan sekä tarvittaessa rehtorin ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Turhaan kerron. Mitä ne muka voisivat tehdä?

Jutellaan, ollaan läsnä, otetaan huoli puheeksi ”Yksinäisyydestä olen jutellut lasteni kanssa kotona ja mietitty yhdessä keinoja, miten tehdä tuttavuutta koulukavereiden kanssa.” Dia 13. Esimerkki: Yläasteikäiset tytöt kertoivat, että olivat olleet riidoissa. Vanhemmat olivat puuttuneet bestisten välirikkoon, ja tilanne oli selvitetty. Tytöt ovat taas bestiksiä. Lähde: MLL:n kysely Kaikille kaveri -hankkeen pilottikouluille 2012/vanhemmat

Apua ja tukea MLL:n Vanhempainpuhelin (p. 0800 922 77) ja nettikirjepalvelu. Maksutonta monipuolista tukea vanhemmille. (www.mll.fi/vanhempainnetti) MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa maksuttomasti vuoden jokaisena päivänä. Nuortennetin kirjepalveluun voi kirjoittaa kirjeen tai keskustella chatissa aikuisen päivystäjän kanssa. (www.mll.fi/nuortennetti) Suomen Punainen Risti: Nuori nuorelle -ystävätoiminta sekä Nuorten turvatalot. (www.oleystava.fi, www.redcross.fi) Suomen Mielenterveysseura: vertaistukiryhmät nuorille. Dia 14. Tutustu myös Suomen Punaisen Ristin ystävätoimintaan, jonka kautta ystävää tarvitseva nuori voi saada itselleen ystävän. (www.oleystava.fi) SPR:n Nuorten turvataloon voivat hakeutua alle 20-vuotiaat nuoret ja heidän perheensä erilaisissa pulma- ja ongelmatilanteissa sekä silloin, mikäli kokee tarvitsevansa ystävän. Suomen Mielenterveysseuran vertaistukiryhmissä käsitellään muun muassa itseen, elämäntilanteeseen, hyvinvointiin ja nuoruuteen liittyviä kysymyksiä ja haasteita.

Kiitos!