”YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI” Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
”Ikäjohtaminen” JHL-amk-verkoston yhteishanke Tapaaminen JHL:ssa Keskustelussa esille nostettuja näkökulmia
Advertisements

Toiminnan suunnittelu KPKssa.
Yhteisöllisyys – utopiaa vai arjen tekoja
Vanhuspalvelujen kirjaamisen haasteet
Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta –hanke Helsinki Kunnallinen järjestöstrategia/- järjestöohjelma.
Keskeisiä teemoja asiakaskohtaisissa esimiesvalmennuksissa
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
MIKÄ ON TIIMI?.
Vapaaehtoistoiminnan johtaminen
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Vapaaehtoisten ääni esiin Ray-rahoitteisessa toiminnassa
Oppilashuoltotyö Kokkolassa
PIRAMKin opetussuunnitelmien muutosprosessi
TÖIDEN PRIORISOINTI JA AJAN HALLINTA
Vapaaehtoistoiminnan teematyöryhmä Hanna Kääriäinen
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus - D e österbottniska landskapens kompetenscentrum inom det sociala området - SONet.
Vapaaehtoistyön kehittämishanke Lapin Sinisarastus ry
TKI- päivät AMK tutkimuksen tulevaisuus *Muuttumaton (jatkuvan) kasvun skenario *Katastrofiskenario *Paluu menneisyyteen skenario *Muutos-skenario.
Kehittämistyö hankkeessa KTOL r.y Teija Enoranta.
Strada-menetelmät strategian käytäntöön viemisessä
DEMOKRATIA, OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN UNESCO-KOULUSSA
VAPAAEHTOISTEN JOHTAMINEN. Minä “Happiness is a state of activity.” – Aristotle.
Vapaaehtoistoiminnan laatu ja tukirakenne
Mikkelin ammattikorkeakoulu / Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma /
VAPAAEHTOISTOIMINNAN LAATU JA TUKIRAKENNE Valtakunnallinen asiantuntijaseminaari ja neuvottelupäivä Keski-Suomen Museo, OHJELMA 9.30 – Ilmoittautuminen.
VAPAAEHTOISTEN TYÖNOHJAUS JA MENTOROINTI LAADUN VARMISTAJANA
Auditoinnin vaikutuksista Laadunvarmistusjärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Helsinki Riitta Pyykkö.
OSMOS- OSallistava MOnikulttuurinen Sosiaaliohjaus –projekti v – 2011 Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman ja Helsingin kaupungin.
Työkykyjohtaminen Serviisissä
SON ET BOTNIA P OHJANMAAN MAAKUNTIEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS Kehitysjohtaja Arto Rautajoki
Kumppanuudella tuloksiin Yritysten keskittyminen ydintoimintoihinsa ja tukitoimien ulkoistaminen ovat muuttaneet perinteistä työyhteisörakennetta. Miten.
Avainvapaaehtoisten polku Projekti Avainvapaaehtoisten polku Projektin tarkoitus Selkeyttää ja parantaa Suomen Punaisen Ristin avainvapaaehtoisten.
Kumppanuusverkoston strategia /
MONIALAINEN LIIKKUVA TUKI HAJAUTETTUUN ASUMISEEN Arviointityöskentely
LUENTORUNKO: Mitä työnohjaus on Työnohjauksen muodot
Työaika-autonomialla kohti työhyvinvointia
Työntekijän kokemuksia asiakkaan kohtaamisesta jalkautuvassa työssä
Yleislääkäripäivät 2013: Kollegan työkyky
RYHMÄMME TUOTOS VIRTUKAMPUS Ideariihi Mitä Virtukampuksen tulisi olla? 2January 12, 2015 YHDISTÄVÄ TEKIJÄ Virtuaalisuus Yhteinen rajapinta.
Miten laatutyöhön sitoutetaan?
Aikuissosiaalityötä käytännössä Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä ( alkaen) Hanna Tabell
Aikuissosiaalityötä johtamassa Keski-Suomen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuseminaari Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen.
Yritysten tulevat aikuiskoulutustarpeet Ennakointikamari Liikenne- ja kuljetuspalveluala Timo Karkola johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu.
Kumppanuus – kupla? Junkala Pekka, tutkija, Koske Puustinen Alisa, vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, MLL.
Vapaaehtoistyön kansallinen strategia – hanke Aspa yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa Jatta Vikström
OSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJA
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
Ops seminaari Askola.
KIRKONPALVELIJAN TYÖNOHJAUS
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
Kaija Ray: Siirtymät sujuviksi Antti Maunu: Yhteisöjen aika Kommenttipuheenvuoro Petteri Ora Petteri Ora1.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
TERVETULOA KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ylilääkäri Sinikka Bots Suunnittelija Taru Syrjänen 9/25/20161.
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
Seurakuntalainen tulevaisuuden kirkossa
Työkykymalleja Lääketieteellinen työkykykäsitys
Vapaaehtois- ja vertaistoimijan motiivit, roolit ja rajat
Yhdessä työskentelyn prosessi, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kehityskulkuja Työelämä muuttuu entistä nopeammin
Maahanmuuttajan askeleet työelämässä – Maastå-hanke Yhteisöllinen menetelmä järjestöille Tavoite: tarjota ammattiliitoille ja työyhteisöille.
Arvioinnista arkipäivää
HUS-HYTE verkoston kehittämispäivä työryhmien tuotokset
Menestys tiimityön kautta
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä/Tiimi – Organisaatio
Kaupunkistrategian laadinta
Esityksen transkriptio:

”YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI” Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

Yhteiskunnan ja kirkon ajankohtaiset haasteet ja trendit Meidän kirkko – strategia 2015 Vapaaehtois- toiminnan kehittämishank e

Lähtökohta  Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen kuuluu koko seurakunnalle. Tarvitaan kaikkien työalojen tietämystä, osaamista, kokemusta ja kysymyksiä yhteisen vision ja toimintamallin luomiseen. Kehittäminen tapahtuu työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhteistyönä toiminnan ja reflektoinnin vuorovaikutuksessa. Tiimimäinen työskentely haastaa myös seurakunnan toimintakulttuuria muuttumaan.

Projekti  Noin 40 seurakunnan kanssa on kokeiltu vapaaehtoistoimintaa kehittävää tiimityötä  Yhteiset alueelliset kehittämispäivät paikallisen työskentelyn tukena  Kaksi kyselyä tiimien toiminnasta vuosien 2011 ja 2012 alkusyksyinä

Mitä on tehty  Tilanne- ja tarvekartoitukset, periaatekeskustelut tiimin tehtävien ja roolin selkiyttäminen  Kausisuunnittelu, koordinointi  Käytännön organisointi (rekisterit ja rekrytointi, koulutukset, huomioiminen)  Sisällön suunnittelu, yhteiset pelisäännöt, perehdyttäminen, konkreettinen toiminta

Vapaaehtoistoiminnan funktioita  Perustehtävän toteuttaminen – yhteisten tavoitteiden saavuttaminen  Merkityksellinen toiminta ja osallisuus vapaaehtoisen näkökulmasta  Yhteisöllisyyden vahvistaminen

Keskeiset oivallukset  Yhteistyön lisääntyminen - työalojen välillä - työntekijöiden ja seurakuntalaisten välillä  Hyvien käytäntöjen löytäminen ja työn kehittyminen  Vapaaehtoistoimijoiden määrän lisääntyminen  Vapaaehtoistoiminnan arvostuksen kasvaminen ja vision selkeytyminen

Isoimmat haasteet  Työmäärän ja vastuun kasvaminen  Uusien vapaaehtoisten löytäminen  Yhteisen sitoutumisen puute ja tiimin jääminen irralliseksi toimijaksi ”Pitäisi saada koko seurakunta, kaikki työalat mukaan. Yksi tiimi ei voi tehdä paljon, jos kaikki eivät sitoudu.”

Vaikutuksia  Monipuolistanut ja kehittänyt toimintaa  Asioita on saatu tehtyä  Suunnitelmallisuus ja struktuuri lisääntynyt  Avartanut näköaloja, kokonaisuus hahmottuu  Antanut maallikoille mahdollisuuden toimia  Arvostus ja sitoutuminen kasvaneet  Lähentänyt vapaaehtoisia ja työntekijöitä  Tukee työntekijää työssään  Virkistää

Mikä tekee tiimistä toimivan?  Kontekstuaalisuus ja avoimuus ympäristölle  Yhteisten tavoitteiden löytäminen  Toiminnan ja reflektion yhteys  Yhteistyö ja yhteiskehittely  Yhteys seurakunnan muuhun toimintaan  Väljyys ja hyvä suunnittelu  Konfliktin ja epävarmuuden sietäminen

Mistä pitäisi keskustella  Arvot ja normit - yhteinen visio - käytännöt ja toimintatavat - päätösvalta ja omistajuus  Yhteisö - miten käsitämme seurakunnan - miten käsitämme yhteisöllisyyden - suhde muuhun yhteiskuntaan  Työnjako - työalojen yhteistyö - vapaaehtoistoiminnan rooli kokonaisuudessa - työntekijöiden ja vapaaehtoisten roolit

Mitä tästä eteenpäin?  sisällölliset visiot, uudet avaukset

Päämäärä Perustehtävä Tavoite Vapaaehtoinen Motiivit Merkitys Organisaatio Rakenne Väline Menetelmä

” Asioiden eteenpäin viemisessä tarvitaan kolmea ulottuvuutta: empatiakykyä / rakkautta, tietoa ja siviilirohkeutta.”