Riikka Puhakka FT, Joensuun yliopisto
Kasvillisuuden ja maaperän kuluminen Lajistomuutokset Roskaantuminen Haitat eläimistölle Maisemavauriot Vesistöjen ja ilman laadun heikkeneminen Luonnonvarojen kuluminen Meluhaitat Jne.
Kaikilla vastuu ympäristöhaittojen ehkäisemisestä Matkailun myönteisten vaikutusten lisääminen Matkailun liiketoiminta: asiakkaiden odotuksiin vastaaminen Luonnon vetovoimaisuuden säilyminen luontomatkailun menestymisen edellytys Yleisen ympäristötietoisuuden kasvu → Ympäristövastuullisuutta koskevat vaatimukset lisääntyneet
Tausta viittaa kestävän kehityksen ideologiaan Kymmeniä erilaisia määritelmiä Maailman Matkailujärjestö : ”kestävä matkailukehitys johtaa kaikkien voimavarojen hoitoon siten, että taloudelliset, sosiaaliset ja esteettiset tarpeet täyttyvät samalla kun ylläpidetään kulttuurista koskemattomuutta ja säilytetään elämää ylläpitävät ekologiset toiminnot ja biologinen monimuotoisuus”
Ekologinen kestävyys Sosio-kulttuurinen Taloudellinen kestävyys kestävyys
Ekologinen kestävyys luonnonperinnön, biologisen monimuotoisuuden ja elämää ylläpitävien ekologisten prosessien säilyttäminen Sosio-kulttuurinen kestävyys mm. paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, yhteisön identiteetin vahvistaminen, elämänlaadun parantaminen, matkailun hyötyjen ja kustannusten tasapuolinen jakaminen Taloudellinen kestävyys taloudellisen hyvinvoinnin kasvattaminen pitkällä aikavälillä ilman yli-investointeja → kaiken matkailutoiminnan tavoite
Energian säästäminen Veden säästäminen, jäteveden vähentäminen Hankintojen ympäristöystävällisyys: esim. luonnonmukaisuus, kestävyys ja kierrätettävyys, paikallisuus Jätteiden määrän vähentäminen ja kierrättäminen Maaston kulumisen ehkäiseminen Paikallisen elinkeinoelämän ja kulttuurin suosiminen Ympäristökasvatus ja -viestintä jne.
Kustannussäästöt Esim. energian ja veden säästäminen Hyvä julkinen kuva Kilpailukyvyn ja markkina-aseman parantuminen Matkailijat saattavat olla valmiita maksamaan enemmän ympäristöystävällisistä tuotteista
Joutsenmerkki Suomessa myönnetty 8 hotellille ja 2 ravintolalle Enimmäisarvot: energian, veden ja kemikaalien kulutus, jätteiden tuotanto Muut ympäristökriteerit: esim. energian- ja vedenkulutus, hankinnat, siivous ja pesu, jätteet, kuljetukset… EU-kukka Suomessa myönnetty Rautavaaran Metsäkartanolle Energian- ja vedenkulutus, jätteet, uusiutuvat energia- lähteet ja vaaralliset aineet,ympäristöviestintä ja -kasvatus
Standardoidut ympäristöjärjestelmät (esim. ISO ) Laadunhallintajärjestelmät (esim. Laatutonni) Sisältyy ympäristövastuullisuuden vaatimuksia Kansallispuistot: Syöte ja Koli: European Charter for Sustainable Tourism in Protected Areas Oulanka: PAN Parks Rokua: alueellinen ympäristöjärjestelmä (EN ISO ) Erilaiset yritysverkostot ja yhdistykset jne.
Luonnonympäristön odotetaan täyttävän mielikuvat luonnosta Odotetaan siisteyttä, viihtyisyyttä jne. Ei suuria vaatimuksia yritysten toiminnalle? Yritysten ympäristövastuullisuus niin itsestään selvää, ettei erikseen korosteta? Kyselytutkimus Kolin matkailijoille: %: ympäristömerkki ei vaikuta ravintola-aterian, retkioppaan, hotellin tai kansallispuiston valintaan Yli 40 %: ei ole valmis maksamaan enemmän ympäristömerkitystä tuotteesta tai palvelusta
Osa yrittäjistä hyvin ympäristötietoisia ja noudattaa aktiivisesti kestävyyden periaatteita Tärkein motiivi: ympäristön suojeleminen Taustalla yrittäjän omat arvot ja elämäntapa Osaa yrittäjistä motivoi yrityksen saama hyöty Kustannussäästöt, asiakkaiden arvostus, hyvä imago Yritystoimintaa pyritään edistämään kestävyyden kautta Ongelma: matkailijoiden vaatimukset ja imagohyöty eivät välttämättä riittävän suuria Osa yrittäjistä ei erityisen aktiivisia, mutta noudattavat joitain kestävyyden periaatteita Toiminta ei systemaattista eikä aina tietoista
2005–2007: Northern Environment for Sustainable Tourism -hanke Kestävän matkailun kehittämissuunnitelma kansallispuistolle ja matkailualueelle sekä puiston yhteistyöyrityksille ja -yhteisöille EUROPARC myönsi keväällä 2007 European Charter for Sustainable Tourism in Protected Areas -sertifikaatin 19 yritykselle ja 7 yhdistykselle laadittiin ympäristösuunnitelma
Toimen- pide Kustannus, e Vihr.sähkön hankkim. x150/v Energian- säästölamp- puihin siirt. x0 Sähkölaittei- den ener- gians.säädöt x0 Hankinta- matkojen yhdistäm. x0 Kestopyyhe järjest. siirt. x20/v Kangasser- viett. hank. x100 Biojätt. ke- räyks. aloitt. x0 Ekol.pesuai- neid.käytön aloittam. x30/v Lisätään asiakk. ohjeistusta x0
Manner, H. (2007). Euroopan kansallispuistoliiton kestävän matkailun kehittämisprosessi ja sen soveltaminen Kolilla: mwp pdf Sorsa, R. (2002). Matkailun suhde ympäristöön: Kolin alueen yritykset kestävän matkailun toimeenpanijoina. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 883. Ympäristöä säästävän matkailun käsikirja (1995). Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C:8. Helsinki. Suomi ympäristöä säästäväksi matkailumaaksi (1994). Ympäristökatselmuskokeilun tulokset kymmenessä matkailuyrityksessä ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. MEK E:30. Matkailun edistämiskeskus, Helsinki. Majoitus- ja ravitsemusalan ympäristöjärjestelmä (1997). MEK E:36. Matkailun edistämiskeskus, Helsinki. kestävän matkailun pelisäännöt