Riikka Puhakka FT, Joensuun yliopisto.  Kasvillisuuden ja maaperän kuluminen  Lajistomuutokset  Roskaantuminen  Haitat eläimistölle  Maisemavauriot.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kestävä kehitys rakennusalalla
Advertisements

Resurssitehokkaat ratkaisut – kestävää liiketoimintaa Pekka Paasikivi Lähivesistä Itämereen
1 Johdon konsultointipalvelut – standardin julkistamistilaisuus Pekka Järvinen, SFS.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen
EUREGIO KARELIAN KARELIA EXPERT MATKAILUPALVELU OY Karelia Expert Matkailupalvelu Oy on Pohjois- Karjalan matkailun.
Kansainvälisten tutkimuskeskusten tietotaito Kainuulaisten PK-yritysten käyttöön Projektipäällikkö, Pasi Puhakka, KE.
Riihimäen kauppaoppilaitoksen keke- ja laatutyö
KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti VELI-PEKKA PÄIVÄNEN.
GLOBAALIKASVATUS Nomadic Lass cc flickr. Globaalikasvatuksen tavoitteena on ….... avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille...
Espoon matkailustrategia v Julkinen
Kestävä kehitys hanketoiminnassa
(Viitekehys: Suomi, Kotka)
Terveyden edistämisen määrärahat 2009
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA JA
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
Kirkon ympäristödiplomi 2006 Pauli Välimäki. Kirkon ympäristödiplomin hakeminen •Kirkkoneuvosto/YKN päättää hakea diplomia ja asettaa ympäristötyöryhmän.
Kestävä Kehitys Jarno, Jimi ja Jami.
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
LAJITTELU JA KIERRÄTYS
Kotipalvelut Eija Bouras Ky
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Yritysvastuu sosiaalialalla Perustietoa yritysvastuusta | Aino Närkki 1.
Energinen Suomi.
Kaivosten sosiaaliset vaikutukset Pohjoiskalottikonferenssi, Kiiruna Kestävä kehitys Yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, Lapin yliopisto.
Projekti: Iso rinkeli.
Kestävään kehitykseen kasvattaminen kemian opetuksessa DI, FM, Marianne Juntunen Kemian opetuksen keskus, Helsingin Yliopisto.
Yrittäjyys ja kilpailukyky
ihmiskunnan tulevaisuus ympäristö tekijät taloudelliset tekijät sosiaaliset tekijät.
Tuulivoima Tekesin strategiassa
MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO
SRV – Rakentavasti erilainen
, Janne Virtanen, Ilmastonmuutos: hillitseminen ja sopeutuminen, toiminta Varsinais-Suomessa.
Leader-rahoitus Yhdistysten hanke- ja rahoitusinfo
Marja-Leena Rinkineva ”Pyöreän pöydän keskustelu” Hyvinvointisektorin elinkeinopoliittiset linjaukset Marja-Leena Rinkineva.
Ympäristövastuu: Havainnointitehtävän ohjeistus
LUT Tuotantotalouden tiedekunta Kolmoisvelkaantuminen ja tuottavuusinnovaatiot Vesa Harmaakorpi, dekaani.
Ympäristönäkökulma rakennerahastohankkeissa
Kestävä Kehitys By Tuomas Nylund & Samuli Santala
Maaseudun kehittämisyhdistys ry Rauman seudun ja Vakka-Suomen 7 kunnan alueella toimiva leader-ryhmä, johon kaikki voivat liittyä jäseniksi!
Luonnonvara- ja ympäristöalan tulevaisuus ja koulutuksen muutostarpeet Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä,
Stratpääm060509ar.ppt 1 KMO 2015 VISIO STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Marja Kokkonen LIITE 2.
VISIO 2015 Tulevaisuuden metsät - lisää hyvinvointia uusiutuvista luonnonvaroista EHDOTUS : Liite 1.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Energia ja energiapolitiikka kouluopetuksessa
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Innovatiiviset kaupungit
KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSISSA (Cantell, H. toim
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Valtioneuvoston.
EKOPAJA Consulting Esite palveluista EKOPAJA Consulting EKOPAJA Consulting on perustettu ideoimaan uusia tehokkaita ja ympäristöystävällisiä.
KESTÄVÄ KEHITYS 5 OSP Mila-Annele Valkonen 2015.
Kulutus ja jätehuolto.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
YMPÄRISTÖETIIKKA.
Maastossa tapahtuvan ohjelmapalvelun käytännön ekoasiat
16. Kestävä kehitys säästää ehtyviä luonnonvaroja
Green Office -ympäristöjärjestelmä
Yritykset ja yhteiskunta
Matkailu Matkailija on ihminen joka käy tilapäisesti oman paikkakuntansa ulkopuolella Matkailulla pitkät perinteet (jo antiikin aikana), alkoi yleistyä.
Maaseutuohjelman tavoitteet nyt ja rahoitus tulevaisuudessa Kehittäjä Matchmaking –tapahtuma Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö.
Kestävän kehityksen ulottuvuudet
Vähähiiliset hankkeet, esimerkkejä
Luonnonvarakeskus – pohjaa biotaloudelle
Luomuasetuksen uudistus Evira
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kari Tuutti Yksikönjohtaja, Long Products Outokumpu
Vihreä lippu & vasu Kuinka Vihreä lippu -toiminta tukee valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman toteutusta?
Esityksen transkriptio:

Riikka Puhakka FT, Joensuun yliopisto

 Kasvillisuuden ja maaperän kuluminen  Lajistomuutokset  Roskaantuminen  Haitat eläimistölle  Maisemavauriot  Vesistöjen ja ilman laadun heikkeneminen  Luonnonvarojen kuluminen  Meluhaitat  Jne.

 Kaikilla vastuu ympäristöhaittojen ehkäisemisestä  Matkailun myönteisten vaikutusten lisääminen  Matkailun liiketoiminta: asiakkaiden odotuksiin vastaaminen  Luonnon vetovoimaisuuden säilyminen luontomatkailun menestymisen edellytys  Yleisen ympäristötietoisuuden kasvu → Ympäristövastuullisuutta koskevat vaatimukset lisääntyneet

 Tausta viittaa kestävän kehityksen ideologiaan  Kymmeniä erilaisia määritelmiä  Maailman Matkailujärjestö : ”kestävä matkailukehitys johtaa kaikkien voimavarojen hoitoon siten, että taloudelliset, sosiaaliset ja esteettiset tarpeet täyttyvät samalla kun ylläpidetään kulttuurista koskemattomuutta ja säilytetään elämää ylläpitävät ekologiset toiminnot ja biologinen monimuotoisuus”

Ekologinen kestävyys Sosio-kulttuurinen Taloudellinen kestävyys kestävyys

 Ekologinen kestävyys  luonnonperinnön, biologisen monimuotoisuuden ja elämää ylläpitävien ekologisten prosessien säilyttäminen  Sosio-kulttuurinen kestävyys  mm. paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, yhteisön identiteetin vahvistaminen, elämänlaadun parantaminen, matkailun hyötyjen ja kustannusten tasapuolinen jakaminen  Taloudellinen kestävyys  taloudellisen hyvinvoinnin kasvattaminen pitkällä aikavälillä ilman yli-investointeja → kaiken matkailutoiminnan tavoite

 Energian säästäminen  Veden säästäminen, jäteveden vähentäminen  Hankintojen ympäristöystävällisyys: esim. luonnonmukaisuus, kestävyys ja kierrätettävyys, paikallisuus  Jätteiden määrän vähentäminen ja kierrättäminen  Maaston kulumisen ehkäiseminen  Paikallisen elinkeinoelämän ja kulttuurin suosiminen  Ympäristökasvatus ja -viestintä jne.

 Kustannussäästöt  Esim. energian ja veden säästäminen  Hyvä julkinen kuva  Kilpailukyvyn ja markkina-aseman parantuminen  Matkailijat saattavat olla valmiita maksamaan enemmän ympäristöystävällisistä tuotteista

 Joutsenmerkki  Suomessa myönnetty 8 hotellille ja 2 ravintolalle  Enimmäisarvot: energian, veden ja kemikaalien kulutus, jätteiden tuotanto  Muut ympäristökriteerit: esim. energian- ja vedenkulutus, hankinnat, siivous ja pesu, jätteet, kuljetukset…  EU-kukka  Suomessa myönnetty Rautavaaran Metsäkartanolle  Energian- ja vedenkulutus, jätteet, uusiutuvat energia- lähteet ja vaaralliset aineet,ympäristöviestintä ja -kasvatus 

 Standardoidut ympäristöjärjestelmät (esim. ISO )  Laadunhallintajärjestelmät (esim. Laatutonni)  Sisältyy ympäristövastuullisuuden vaatimuksia  Kansallispuistot:  Syöte ja Koli: European Charter for Sustainable Tourism in Protected Areas  Oulanka: PAN Parks  Rokua: alueellinen ympäristöjärjestelmä (EN ISO )  Erilaiset yritysverkostot ja yhdistykset jne.

 Luonnonympäristön odotetaan täyttävän mielikuvat luonnosta  Odotetaan siisteyttä, viihtyisyyttä jne.  Ei suuria vaatimuksia yritysten toiminnalle?  Yritysten ympäristövastuullisuus niin itsestään selvää, ettei erikseen korosteta?  Kyselytutkimus Kolin matkailijoille:  %: ympäristömerkki ei vaikuta ravintola-aterian, retkioppaan, hotellin tai kansallispuiston valintaan  Yli 40 %: ei ole valmis maksamaan enemmän ympäristömerkitystä tuotteesta tai palvelusta

 Osa yrittäjistä hyvin ympäristötietoisia ja noudattaa aktiivisesti kestävyyden periaatteita  Tärkein motiivi: ympäristön suojeleminen  Taustalla yrittäjän omat arvot ja elämäntapa  Osaa yrittäjistä motivoi yrityksen saama hyöty  Kustannussäästöt, asiakkaiden arvostus, hyvä imago  Yritystoimintaa pyritään edistämään kestävyyden kautta  Ongelma: matkailijoiden vaatimukset ja imagohyöty eivät välttämättä riittävän suuria  Osa yrittäjistä ei erityisen aktiivisia, mutta noudattavat joitain kestävyyden periaatteita  Toiminta ei systemaattista eikä aina tietoista

 2005–2007: Northern Environment for Sustainable Tourism -hanke  Kestävän matkailun kehittämissuunnitelma kansallispuistolle ja matkailualueelle sekä puiston yhteistyöyrityksille ja -yhteisöille  EUROPARC myönsi keväällä 2007 European Charter for Sustainable Tourism in Protected Areas -sertifikaatin  19 yritykselle ja 7 yhdistykselle laadittiin ympäristösuunnitelma

Toimen- pide Kustannus, e Vihr.sähkön hankkim. x150/v Energian- säästölamp- puihin siirt. x0 Sähkölaittei- den ener- gians.säädöt x0 Hankinta- matkojen yhdistäm. x0 Kestopyyhe järjest. siirt. x20/v Kangasser- viett. hank. x100 Biojätt. ke- räyks. aloitt. x0 Ekol.pesuai- neid.käytön aloittam. x30/v Lisätään asiakk. ohjeistusta x0

 Manner, H. (2007). Euroopan kansallispuistoliiton kestävän matkailun kehittämisprosessi ja sen soveltaminen Kolilla: mwp pdf  Sorsa, R. (2002). Matkailun suhde ympäristöön: Kolin alueen yritykset kestävän matkailun toimeenpanijoina. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 883.  Ympäristöä säästävän matkailun käsikirja (1995). Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C:8. Helsinki.  Suomi ympäristöä säästäväksi matkailumaaksi (1994). Ympäristökatselmuskokeilun tulokset kymmenessä matkailuyrityksessä ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. MEK E:30. Matkailun edistämiskeskus, Helsinki.  Majoitus- ja ravitsemusalan ympäristöjärjestelmä (1997). MEK E:36. Matkailun edistämiskeskus, Helsinki.  kestävän matkailun pelisäännöt