Hallitusohjelman haasteita koulutusjaoston kannalta Mika Helva

Yleisarviointia Ohjelman mukaan Suomi tähtää kansainväliseen kärkeen niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Hallituksen tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi. (OECD-tavoite 2020.) Toisaalta hallitusohjelma niistää koulutus- ja tutkimusrahoja yli 250 M€. Koulutustarjonnassa korostetaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, yhtäläisiä opiskelumahdollisuuksia.

Koulutusverkko  Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen siten, että koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvataan.  Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Jokaisessa maakunnassa tulee olla yksi tai useampi korkeakoulu.  Toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä.  Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle.

Koulutustarjonta ja sisältö  Koulutustarjonta mitoitetaan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella.  Varmistetaan työvoiman saatavuus erityisesti keskeisissä koulutus, terveys-, ja hyvinvointipalveluissa.  Varmistetaan ammatillisen koulutuksen riittävä tarjonta ja kohdennetaan se alueellisen tarpeen mukaan.  Koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla.  Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä kulttuurienvälisyyttä ja rasisminvastaisuutta edistetään koulutuksen keinoin. (Erityinen huomio oppivelvollisuusiän lopulla tai sen jälkeen maahan saapuviin maahanmuuttajanuoriin.)  Edistetään koulutusvientiä.

Opiskelijan toimeentulo  Tutkintoon johtava perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen koulutus säilytetään maksuttomana.  Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa.  Opintotuki sidotaan indeksiin  Opintotukijärjestelmää kehitetään tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista.  Toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvät epäkohdat korjataan ja perheellisten opiskelijoiden asemaa tarkastellaan.  Hallitus selvittää aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistamista tavoitteenaan tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin.  Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut.

Opiskelijan ohjaus  Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.  Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen mukaisesti.  Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksessa.  Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perus-asteelta aikuiskoulutukseen.  Nuoren annetaan rakentaa oma opinpolkunsa.  Lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen.  Nuorisoikäluokan ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen.

Gustafsson ohjauksesta Opetusministeri Gustafsson: Opinto-ohjauksen osalta hallituksen lähtökohta on selvä: opinto- ohjausta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Hallitusohjelma tähtää siihen, että elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun -periaatteen mukaisesti. Ohjausta ei pidä rakentaa hallinnon ja organisaatioiden, vaan asiakkaan ja kansalaisen ehdoilla. Millään organisaatiolla ei voi yksin olla kaikkea sitä osaamista, jota hyvän ohjauksen antaminen vaatii. Parhaat tulokset saavutetaan yhdistämällä eri organisaatioiden osaaminen. Totuudella ei ole yhtä kotia, vaan sillä on monta muotoa ja monta asuinsijaa.

Yhteiskuntatakuu  Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimus-koulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.  Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.  Nuorille kohdennettujen työllisyyttä edistävien toimien lisäykseen ja ns. yhteiskuntatakuun toteuttamiseen osoitetaan lisämäärärahaa 60 milj. euroa/vuosi. Tämä tulee TEM:n budjettiin.  Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.  Oppilaitosta vaihtaville ja jo tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta.

Opettajat Edistetään opettajan ammatin vetovoimaisuutta työskentelyolosuhteita kehittämällä Opettajien koulutuksessa huomioidaan erityispedagogiikan, monikulttuurisuuden sekä kodin sekä koulun yhteistyön merkityksen kasvu. Edistetään opettajien täydennyskoulutusta. Vahvistetaan koulutuksen ja koulutuspolitiikan kehittämistä palvele- vaa kasvatustieteen ja koulutuksen tutkimusta. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutuksessa vahvistetaan.

Lukiot  Lukiorahoituksen perusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esim. yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä.  Lukiokoulutuksen työelämäyhteyttä ja –tietoutta vahvistetaan.  Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus.  Valmistellaan tietotekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa.  Lukiokoulutuksen ja yo-kirjoitusten kehittäminen  Lukioiden rahoitusta leikataan karsimalla lukioverkkoa 30 miljoonalla eurolla.

Ammatillinen koulutus  Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä sekä mahdollisuuksia niihin.  Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan koko ikäluokan kouluttamista, tutkinnon suorittamista sekä nopeampaa siirtymistä työelämään.  Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta.  Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista jatketaan yhteistyössä työelämän kanssa. Tavoitteena on selkeämpi ja paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne.  Ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan 28 miljoonalla.

Oppisopimuskoulutus  Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuskoulutuksen kehittämistä.  Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.  Oppisopimuksen rahoitusta leikataan 21 miljoonalla.

Ammatillinen aikuiskoulutus  Osana Sade-hanketta kehitetään sähköinen sivistyskeskus, jonka palvelusta kansalainen voi löytää kaiken Suomessa tarjotun koulutuksen.  Parannetaan tutkintoa vailla olevien ja pienyrittäjien sekä muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia.  Oppilaitoksille luodaan taloudellisia kannustimia kouluttaa tutkintoa vailla olevia aikuisia ja niitä kannustetaan yhteistyöhön työpaikkojen kanssa ja hakevaan toimintaan.  Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen välineenä.  Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen.  Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta leikataan 8 miljoona euroa.

Vapaa sivistystyö  Hallitus edistää vapaata sivistystyötä vastaamaan muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista.  Vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään.

Korkeakoulut  Parannetaan korkeasti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia kannustamalla korkeakouluja tarjoamaan aikuiskoulutuksessa laajoja kokonaisuuksia, osia tutkinnoista ja muuta tutkintoa lyhytkestoisempaa koulutusta.  Uudistetaan korkeakoulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusaloilleen.  Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.  Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan. Opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta.  Selkeytetään terveydenhuollon korkeakoulutusta tieteenalan kehittymisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden varmistamiseksi.

Korkeakoulut ja säästöt  Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen -51 milj.€  Yliopistoindeksin jäädyttäminen 6 kk ajalta -27 milj.€  Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha -58,2 milj.€