Pyydysyksiköt ja kalastuksen säätely Timo Marjomäki Jyväskylän yliopisto

VAROITUS! Teoreetikko puhuu - vastuu siirtyy kuulijalle!

Timo J. Marjomäki, Kari Muje, Mari Nykänen ja Olli Urpanen PYYDYSYKSIKÖT JA SISÄVESIKALASTUKSEN SÄÄTELY Timo J. Marjomäki, Kari Muje, Mari Nykänen ja Olli Urpanen Maa- ja metsätalousministeriö ,Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 76/2005

SISÄLTÖ Kalastuksen säätelyn teoriaa ”Säätely” tänään Mikä neuvoksi?

1. Kalastuksen säätelyn teoriaa Tuotannollisesti yhtenäinen vesialue Nykytilan selvitys 1. Määritellään kalaluonnonvarojen käytön konkreettiset tavoitteet 2. Säädellään kalastuskuolevuutta lajeittain ja ikäryhmittäin/kokoluokittain 3. Seurataan tuloksia ->Takaisin kohtaan 1 tai 2

1. Kalastuksen säätelyn teoriaa Jatkuva työkierto: PÄÄTÖS VAIHTO-EHDOT ARVIOINTI TIETO TIEDOTUS TARKKAILU VALVONTA TUTKIMUS TOTEUTUS NEUVOTTELU MÄÄRÄYKSET SÄÄTELY TAVOITTEET TOIMEN-PITEET FAO 1995: Report of the expert consultation on guidelines for responsible fisheries management. FAO Fish. Rep. No. 519

1. Kalastuksen säätelyn teoriaa Kalastuskuolevuuden F (kohta 2) säätely Fi,p=Np fp qi,p i =kalalaji p =pyydystyyppi Np=käytössä oleva tyypin p pyydysten määrä VÄHIMMÄISEDELLYTYS fp =yhden pyydyksen p käyttökerrat/vuosi keskimäärin qi,p=pyydyksen p pyytävyys lajille i =yhden pyyntikerran saaliin osuus kalapopulaatiosta

Kalastuksen säätelyn teoriaa Kun kalastuskuolevuus kasvaa… 1. Saalis kasvaa->saaliskapasiteetti (MSY)-> saalis pienenee ja loppuu 2. Populaatiokoko (kpl) ja yksikkösaalis (kpl) pienenevät Työyksikön tuotto ammattikalastuksessa pienenee Kiinnostavuus virkistyskalastuksessa pienenee Kutukanta pienenee 3. Kustannukset kasvavat Työyksikön voitto pienenee Kokonaisvoitto kasvaa->MEY->voitto pienenee->tappio 4. Kalojen keski-ikä ja -koko pienenevät (isot kalat vähenevät) Kalat pyydetään keskenkasvuisina Kalat pyydetään ennen ensimmäistä kutua Virkistyskalastajille yhä vähemmän ”kiinnostavia” kaloja 5. Saaliin vuosien välinen vaihtelu kasvaa saalis koostuu yhä pienemmästä joukosta nuoria ikäryhmiä lopulta lähes yhdestä ikäryhmästä 6. Populaation geneettiset ominaisuudet voivat heikentyä -> pysyvä tuottavuus heikkenee Esim. hidaskasvuiset yleistyvät, kun nopeakasvuiset poistetaan 7. Ekosysteemiongelmia Heikkotuottoiset sivusaaliskalalajit romahtavat Muut eliöt kärsivät, esim. norppa Muut vauriot ja haitat

1. Kalastuksen säätelyn teoriaa Kun kalastuskuolevuus kasvaa… MEY= suurin jatkuva voitto MSY=saaliskapasiteetti, suurin jatkuva saalis, kg MFE=rajoittamaton kalastus, suurin jatkuva ”työllisyys” (käyttäjämäärä, käytön intensiteetti), voitto=0 luonnonvara ei tuota ”korkoa” OSY=optimaalinen saalis, suurin pysyvä hyöty (aineellinen ja aineeton voitto) riippuu arvostuksista Rajoittamaton kalastus Kustan-nukset Saaliin vaihtelu Populaatio-koko Yksikkö-saalis Keskikoko Kutukanta Muista: “Lohi on niin arvokas kala, että sitä kannattaa pyytää vaikka sitä ei saisikaan”

2. ”Säätely” tänään Nykyinen kalastuslaki (1982/286) määrää pyydysyksiköistä, lähinnä niiden jakamisesta eri tahojen kesken: ”61 §: Oikeus yhteisen kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella, jolloin kalaveden pyydysyksikköjen kokonaismäärää jaettaessa on otettava huomioon sen osakkaat sekä muut, joilla on oikeus harjoittaa kalastusta sanotulla vesialueella…Erilaisten pyydysten yksikköarvot määrätään kalastuskunnan kokouksessa, jollei sitä ole säännöissä vahvistettu. 62 § (14.7.2000/687): Jollei kalaveden käytöstä muuta päätetä, pyydysyksiköt jakautuvat yhteisen kalaveden osakkaiden kesken heidän vesialueosuuksiensa mukaisesti….” Lailla tai asetuksella ei säädetä yhteisen kalaveden pyydysyksikköjen kokonaismäärästä tai sen määräämisestä. Hallituksen esityksessä (214/1980) todetaan: ”61 §. …Kalaveden osalle laskettua pyydysyksikköjen kokonaismäärää laskettaessa on lähtökohtana pidettävä kyseisen vesialueen arvioitua tuottoa…” Tulkintayritys: Kaikki yksiköt käytössä -> suurin mahdollinen pysyvä tuottavuus (1 §)

2. ”Säätely” tänään: Periaatteelliset ongelmat Pyydysyksikköjärjestelmä ei täytä kalastuskuolevuuden säätelyn vähimmäisvaatimusta, koska Yksiköiden kokonaismäärä ei käytännössä perustu arvioituun tuottoon vaan ”suositukseen” = 1- 2 py/ha (keskimäärin 1,4) Ei säätele pyydysmäärää pyydystyypeittäin Yksiköinti vahvistettu kalastuskunnan säännöissä -> hankala muuttaa, ei taktinen säätelytyökalu Jokamiehen kalastusoikeudet ”irrallaan” yksiköistä

2. ”Säätely” tänään: Käytännön seuraukset Vain alle puolet yksiköistä käytössä usein (keskimäärin 39 %) Kalastus säätelemätöntä, rajoittamatonta, (vrt. open access) Monella järvellä olisi yksiköiden puolesta tilaa esim. Kymmenille uusille trooleille/nuotille Verkkopyynnin 2-3-kertaistamiselle Uistinpyynnin n-kertaistamiselle Kalastuslupia ”rajattomasti” tarjolla -> lähes hinnaton hyödyke Miksei kalastus siis kiinnosta useampia vaan kalastus jopa vähenee? Eikö saada ”voittoa”? Kuitenkin: Monet arvokalakannat ylikalastettuja= Kalastajat turhautuneita: vähän ja/tai pieniä saaliiksi (esim. kuha) kutukanta olematon (taimen) Muikun troolauksen laillista lisäämistä vastustetaan Troolikalastusta säädellään ”hovissa”

3. Mikä neuvoksi? Suomen Kalastuslehti s. 103: ”…jos kalavedenomistajat…tahtovat itse kukin pitää eri nuottia, verkkoja ja muita pyydyksiä…, niin ei ole muuta keinoa kuin koettaa saada kalastus niin järjestellyksi, etteivät he yhtaikaa tärvele sitä pitkiksi ajoiksi. Siinä tarkoituksessa on välttämätöntä säännöissä tarkoin määrätä niiden pyydysten tiheys, suuruus ja lukumäärä, joita itse kukin osakas saa käyttää. ” S. 113 kalastuskunnan mallisäännössä: ”2 §… Kalastuskunnan kalavesillä saa käyttää enintään: __ nuottaa, __ verkkoa, __rysää, __ mertaa, __ koukkua… 4 §. Kalastuskunnan osakkaan pitää pyydysten laatuun nähden noudattaa seuraavia määräyksiä: (Tässä on mainittava pyydysten suurin luvallinen pituus, syvyys ja tiheys).” Kysymys: Mikä vuosi? Vastaus: 1903, Suomen Kalastuslehti vol. 12.

3. Mikä neuvoksi? Periaatteessa… Tuotannoltaan yhtenäinen alue = järvi Määritellään sallittu pyydysten maksimimäärä pyydyksittäin Määritellään jakosuhteet eri käyttäjäryhmille Kalastusoikeuden jako osakkaille pyydysyksiköillä Oikein haitallisten pyydysten maksimimäärä voi olla 0 (esim. X-Y mm verkko?) Haitattomia tai hyödyllisiä pyydyksiä voi olla tarjolla ”rajattomasti” (esim. onki ja pilkki, oikein harvat verkot, katiska?) Laaja ”tuotevalikoima” erikoiskohteita, esim. Vähän, mutta kallista kalastusta Pyydä, mutta päästä Järvikohtainen ”kalastussääntö” (ainakin suurille järville) Erityisesti muikun ammattipyynti vs. kannanvaihtelu Ajalliset, paikalliset ja rakenteelliset ja alamittoja koskevat lisäsäädökset Kirjataan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ja päivitetään säännöllisesti seurantatietojen pohjalta

3. Mikä neuvoksi? Ongelmia ja sudenkuoppia Melko monimutkaista(?) kalatalous on! Kallista(?) Edellyttää arvioita pyytävyyksistä sabluunan vaara Tutkimukselle haasteita Edellyttää näkemyksellisyyttä Vaara: huudetaan asiantuntija apuun, ei osallistuta itse, ei sitouduta Riitelyä(?) Jokamiehen kalastusoikeudet

3. Mikä neuvoksi? Hyötyjä Pakko ”nostaa kissi pöyrälle” = puhuttava siitä, mistä pitää puhua, riideltävä siellä missä pitää riidellä Pitää pystyä sopimaan tavoitteista Sopiminen paikallisella tasolla = co-management Säätelyä eikä ”säätelyä” Suurempi ”tuotto” ja kestävämpi kalatalous(?) Myös aineettomat arvot huomioidaan tavoitteenasettelussa Ammattikalastuksen pelisäännöt ennakolta selvät Kalastuksen säätelyn edellyttämän tiedon ja seurannan tarve konkretisoituu Sopeutuva säätely (adaptive management) Seuranta yksinkertaisimmillaan kalastuskirjanpitoa ja myytyjen lupien määrän seurantaa Kalastusoikeus rajallinen ”luonnonvara” -> markkinahinta

4. Tiivistelmä Nykyinen kalastus säätelemätöntä Luonnonvarojen käytön optimoinnissa huomioitava Mittakaava Tavoitteet Säätelytyökalut Seuranta