Pro Gradu –tutkielma johdon laskentatoimessa: Aloittavan Opiskelijan Opas Professori Juhani Vaivio Laskentatoimen laitos Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu

Lähtökohta ja tavoite Pro Gradu -työssä Lähtökohta: Oman ajattelun laajentaminen, näkemyksen ja argumentoinnin kehittäminen teoreettisen puheenvuoron kautta. ”Tolerance for ambiguity”. Minkä puheenvuoron haluan käyttää teoreettisessa keskustelussa? Teoria: Mitä jo tiedämme jostain aiheesta?  ”tietovarasto”. Gradu: Fokusoitu puheenvuoro siitä mitä emme vielä tiedä – ja joka yleensä perustuu johonkin empiriaan (”reaalimaailman tosiasioihin” jotka tekijä kerää).  uutuusarvo, empiria. Varo liian käytännönläheisiä & kapeita toimeksianto -aiheita! - Ovatko tutkittavissa? - Onko tutkittu jo moneen kertaan? - Löytyykö teoreettista lähtökohtaa? - Onko pelkkä praktinen ”selvitystyö” ? Varo liian managerialistista kirjallisuutta lähtökohtana!

Konkreettisia neuvoja “lähtöön” Kipin kapin kirjastoon teoriaa silmäilemään: Missä keskustelu nyt menee?  n. 5-10 v. Katso johdon laskentatoimessa mm. seuraavia: 1. Management Accounting Research (UK) 2. Accounting, Organizations and Society 3. The European Accounting Review 4. Journal of Management Accounting Research (US) 5. Accounting, Auditing and Accountability Journal 6. Qualitative Research in Accounting and Management 7. Critical Perspectives on Accounting. 8. British Accounting Review. Mutta lähde myös muille teoreettisille ”vesille” - yli perinteisen laskentatoimen: 1. Academy of Management Review sekä Academy of Management Journal 2. Strategic Management Journal 3. Organization Science sekä Organization Studies 4. Journal of Management Studies 5. Journal of International Business Studies 6. Administrative Sciences Quarterly 7. Long Range Planning 8. Scandinavian Journal of Management 9. Liiketaloudellinen Aikakauskirja etc. Myös managerialistisia lähteitä toki saa ja voi käyttää: 1. Harvard Business Review, Journal of Cost Management, California Management Review, The Financial Executive etc. + ”Business Press” (Business Week, Fortune, Kauppalehti…) Katso useampia vanhoja graduja, jotka ovat saaneet 80-90 p. Voitko jatkaa sellaisesta? Keskustele tekijän kanssa ? Onko tavoite mahdoton saavuttaa ? Noin 80-100 s. asiaa 1,5 –rivivälillä! Ei tietenkään. Voisiko tästä löytää case-yrityksen ?  Access & julkistamisen ongelmat.

Pro Gradu –tutkielman rakenne 1. Johdanto (introduction)  Miksi haluat meidän kiinnostuvan tästä? Voi jo esittää koko tutkimuksen ja sen tulokset ”pähkinänkuoressa”. Voi päättyä tutkimustehtävän täsmennettyyn asettamiseen. 2. Teoriaosa (theoretical framework / literature review)  Mitä tiedämme tästä aihepiiristä / Mitä emme vielä tiedä? Kirjoita ja kommentoi sitä silmällä pitäen, että identifioit ”aukon” tietämyksessämme! Viimeistään tutkimustehtävä / tutkimuskysymys on asetettava tämän osan lopussa. ”Theoretical summary” hyvä idea. Älä lavertele teoriaa jota et käytä. Tässä ovat ”silmälasisi”. 3. Metodikappale (the study’s method)  Millä tutkimusmenetelmällä aion tähän kysymykseen vastata? Case? Survey? Vai molemmat? Mitä heikkouksia ja vahvuuksia näissä menetelmissä on, ja miten olet ottanut ne huomioon tutkimustyössäsi? Triangulaatio? Kenttätyöskentelyn organisointi ja sen yksityiskohdat. 4. Case-empiria (Case: Company XYZ)  Kuin ”salapoliisikertomus”…a) Yrityksen tausta, tilanne, toimijat. b) Miten tapahtumat etenivät? c) suoria lainauksia haastatteluista d) muu yrityksen sisäinen materiaali? e) osallistuva havainnointi? Mikä on ”punainen lanka”? Muista: ”Neutraalia” kuvausta ei ole olemassa! Olet teoreettisesti virittynyt tapahtumien tai tilanteen kuvaaja. Teoriaa voi kuljettaa ”kevyesti mukana” – jos osaa. Osa empiriaa putoaa väkisin pois. 5. Tulkinta / keskusteluosuus (discussion)  Mitä opimme tästä empiriasta suhteessa teoriaan. Nyt on aika unohtaa empiria ja nousta takaisin teoriatasolle – siihen ”linssiin” josta lähdettiin! Miten parannamme teoriaa tämän empirian perusteella? Miten linjassa teorian kanssa? Miten ristiriidassa?  kontribuutio. 6. Johtopäätökset (Conclusions / Summary).  Vain tärkeimmät tulokset. Max. 3-4 ”pääpointtia”. Työn rajoitukset. Kuvio tuloksista? Voi parilla sivulla varovaisesti neuvoa käytäntöä, jos haluaa. Tärkeämpää on pohtia lyhyesti mitä pitäisi tutkia lisää ja miten – nimenomaan teorian kehittämisen kannalta.

I-vaihe & II-vaihe Alustus- ja opponointiroolit Sihteerin tehtävä Selkokielinen tutkimussuunnitelma lähdeluetteloineen: Mihin kysymykseen etsin vastausta ja miten? Mihin kirjallisuuteen ankkuroidun? Mitä tulokset voisivat olla? Mikä voisi olla case(t)? N. 20% työstä. Esitys n. 15 min. II-vaihe: Noin 60% valmis työ. Empiriaa on jo esillä. Tulkintaa ja johtopäätöksiä etsitään. Opponentti lukee työn huolella, etsii “aukkoja” ja esittää parannusehdotuksia.  Kunnon debattia haetaan! N. 20 min. Sihteerin pöytäkirja: Pari sivua max. ranskalaisilla viivoilla. Mitä keskusteltiin ja mitä sovittiin?