Argumentaatio tutkimuksessa Tutkimuksen valintojen perusteleminen: Tutkimusongelma ja menetelmät sekä aineistot 22.5.2013 FM Kaisa Heinlahti kaisa.heinlahti@aalto.fi

TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA ARGUMENTAATIO

TIETEELLINEN PÄÄTTELY loogisten ja metodiopillisten suositusten mukaista ihanteellista päättelytoimintaa tai tieteenharjoittajien tosiasiallista päättelytoimintaa Tieteellisessä päättelyssä tutkijan päättelyn lähtökohtina ovat yleensä jotkin hypoteesit. Tieteenfilosofia on kiinnostunut siitä, miten hypoteeseja keksitään ja erityisesti siitä, miten niitä perustellaan.

HYPOTEESIT JA TEORIA Hypoteesilla tarkoitetaan ennakoitua ratkaisua tai selitystä tutkittavaan ongelmaan. Teoria koostuu joukosta teoreettisia väitteitä, joita ei voi suoraan testata. Hypoteesi on teoriaan perustuva testattava väite ja teoria teoreettisten väitteiden joukko. Teoria koostuu joukosta väitteitä, jotka voidaan ilmaista kielellisesti. Sen tarkoituksena on selittää havaittuja ilmiöitä, sekä ennustaa uusia testattavien hypoteesien muodossa.

MISTÄ HYPOTEESIT TULEVAT? Varsinaista keksimisen logiikkaa ei ole olemassa. Keksimistä tutkii lähinnä psykologia. Hypoteesien keksimisen apuna voivat olla: havainnot aiempi tieto, ihmettely ristiriidat aiemmin havaitussa analogiat: ”jos tämä päättely toimii tässä, niin miksi ei tuossakin”

TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT Menetelmähypoteesit : koskevat tutkimuksen työvälineiden valintaa, esim. tutkimusongelmaa, teoreettista käsitteistöä ja tutkimusmenetelmää. Niiden testaus koskee menettelyjen soveltuvuutta tietyn tehtävän suorittamisessa. Tutkimushypoteesit : kuvaavat todellisuutta. Testauksessa selvitetään hypoteesin totuutta tai hyväksyttävyyttä todellisuuden kuvauksena tai jonkin asian selityksenä (empiirisesti tai teoreettisesti).

ONKO KAIKESSA TUTKIMUK-SESSA HYPOTEESEJA? ”Kvantitatiivisessa tutkimuksessa ovat tavallisia kausaalihypoteesit, jotka ovat olettamuksia ilmiöiden syy-vaikutus -suhteista. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa taas tulkintahypoteesit ovat tyypillisiä, jolloin tutkijan hypoteesit ovat ilmiöitä koskevia tulkintaolettamuksia.” (http://www.mm.helsinki.fi/users/niskanen/kotu/tiedepaat.htm) ”Kvalitatiivisessa tutkimuksessa hypoteeseja ei yleensä esiinny - tai jos esiintyy niin ne ovat lähinnä työhypoteesin kaltaisia (Hirsijärvi ym. 1997).”

MENETELMÄRATKAISUJEN TUTKIMUKSEN MENETELMÄRATKAISUJEN PERUSTELEMINEN

TUTKIMUKSEN MENETELMÄRATKAISUJEN TESTAAMINEN Koskee esimerkiksi: Tutkimusaiheen ja -ongelman, tutkimusmenetelmien, käsitteiden ja paradigman valinnan perustelemista. Hyvässä tutkimuksessa kaikki nämä valinnat ovat yhteensopivia.

TUTKIMUKSEN MENETELMÄHYPOTEESIT Menetelmähypoteesien perusteluissa nojataan teoreettisiin näkökohtiin eikä empiirisiin havaintoihin. Menetelmähypoteesit eivät ole tosia tai epätosia, joten keskeinen argumentti niiden puolesta on, että valittu menettely soveltuu hyvin tai saatavilla olevista vaihtoehdoista parhaiten aiotun tutkimusongelman ratkaisuun.

TUTKIMUSONGELMAN VALINNAN PERUSTELEMINEN

TUTKIMUSONGELMAN VALINTA Tutkimusongelma on tutkimuksen lähtökohta. vaikuttaa tutkimuksen muiden tekijöiden, kuten menetelmien, aineiston ja käsitteiden valintaan. Tutkimusongelma voi olla esimerkiksi: ristiriitaisuus aiemmassa tiedossa tai teorian ja käytännön kokemusten välillä aiemmin tutkimaton aihe

TUTKIMUSONGELMAN VALINTA Valitun tutkimusongelman tulee läpäistä ”Entä sitten?” -testi Tutkimusongelman valintaa voidaan perustella esimerkiksi seuraavilla seikoilla: Teoreettinen merkitys: uuden teorian luominen, yhteensopivuus kokeellisen testaamisen kanssa Yhteiskunnallinen tai käytännöllinen merkitys: ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointi

… TUTKIMUSONGELMAN VALINTA Tutkittavuus: miten hyvin tutkimusongelmaa voidaan nykymenetelmin ja -tiedon valossa tutkia? Ongelman ratkaisun informatiivisuus: Mitä ja miten varmaa tietoa tutkimusongelman ratkaiseminen tuo mukanaan? Selityskyky: Miten hyvin ongelman ratkaisulla voidaan selittää tutkittavaa ilmiötä? Tutkijan henkilökohtainen kiinnostus

POHDI: Mikä seuraavista on mielestäsi tärkein POHDI: Mikä seuraavista on mielestäsi tärkein? Mitä muita kriteerejä keksit? Teoreettinen merkitys Yhteiskunnallinen tai käytännöllinen merkitys Tutkittavuus Ongelman ratkaisun informatiivisuus Selityskyky Tutkijan henkilökohtainen kiinnostus

ERILAISIA TUTKIMUSONGELMIA Teoreettiset tutkimusongelmat Esim. käsiteanalyysit, teoreettinen mallintaminen, olemassa olevan teorian modifiointi, uuden teorian kehittäminen, teoreettiset katsaukset Empiiriset tutkimusongelmat Esim. jonkin ilmiön kuvaaminen, sen selittäminen, tulevan kehityksen ennustaminen, jonkin toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

VALINNAN PERUSTELEMINEN TUTKIMUSMENETELMIEN VALINNAN PERUSTELEMINEN

LUONNON- JA IHMISTIETEET Onko luonnon- ja ihmistieteillä pohjimmiltaan sama tutkimuskohde ja lähestymistapa? kyllä  metodologinen monismi  positivismi ei  metodologinen dualismi  ymmärtävä ihmistiede

TUTKIMUSMENETELMIEN PERUSJAKO Teoreettinen tutkimus Empiirinen tutkimus Kvantitatiiviset l. määrälliset menetelmät: Käsittelevät numeroita Juuret ja ihanteet luonnontieteissä Esim. tilastolliset tutkimukset Kvalitatiiviset l. laadulliset menetelmät: Käsittelevät merkityksiä Juuret positivismin kritiikissä Esim. kenttätutkimus, toimintatutkimus

…TUTKIMUSMENETELMIEN PERUSJAKO Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset menetelmät nähdään nykyään usein toisiaan täydentävinä: Niitä on käytännössä vaikea erottaa toisistaan. Kvalitatiivinen tutkimus voi toimia kvantitatiivisen esikokeena tai toisinpäin ja ne voivat tutkimuksessa toimia rinnakkain. Numerot ja merkitykset ovat vastavuoroisesti riippuvaisia toisistaan.

MÄÄRÄLLISTEN TUTKIMUS-MENETELMIEN VAHVUUKSIA Mahdollistavat: tutkimuksen ilmiöiden variaatioiden yleisyydestä sattuman ja säännönmukaisuuden vaihtelun erottamisen asioiden suuruusluokkien ja niiden välisten riippuvuussuhteiden tutkimisen ilmiöiden vertailun eri tilanteissa ja yhteisöissä sekä ajallisesti tutkimuskohteen rakenneosien välisten riippuvuuksien havaitsemisen Menetelmät ovat selvästi eksplikoitavissa.

MÄÄRÄLLISTEN MENETELMIEN HAASTEITA Missä määrin tutkittavan ilmiön peruspiirteet ovat systemaattisesti mitattavissa? tulosten tulkinta ja ymmärtäminen asioiden tarkasteleminen irrallaan asiayhteyksistä

LAADULLISTEN TUTKIMUS-MENETELMIEN VAHVUUKSIA Mahdollistavat: tutkittavien oman näkökulman huomioimisen ja esiintuonnin asioiden tutkiminen niiden omassa asiayhteydessään hypoteesien keksimisen syysuhteeseen liittyvien mekanismien selvittämisen tutkijan vapaus ja joustavuus tutkimuksenteossa

LAADULLISTEN TUTKIMUS-MENETELMIEN HAASTEITA Arviointikriteerien hämäryys ”Tieteellisyys” Subjektiivisuuden ja osallistumisen ongelmat Menetelmien vakiintumattomuus

TUTKIMUSAINEISTON VALINNAN PERUSTELEMINEN

AINEISTON VALINTA Aineiston valintaan vaikutta erityisesti se, millainen aineisto vastaa parhaiten tutkimusongelmaan. Esim. halutaanko tutkia koululuokan sosiaalisia suhteita valitsemalla haastateltaviksi luokan johtaja ja yksi syrjäänvetäytyjä vai ottaa satunnaisotannalla perusjoukosta edustava otos, jolle esim. jaetaan kyselylomakkeet täytettäviksi.

ERILAISIA AINEISTOJA määrälliset aineistot: ovat aina mittaustuloksia, jotka on voitava esittää numeroiden muodossa otanta pienentää tutkittavien tapausten määrää muiden keräämät aineistot (esim. tilastot, tilinpäätökset) tai itse kerätyt aineistot (esim. kyselylomakkeella saadut tiedot) valmiiksi numeerisessa muodossa olevat aineistot (esim. ikä, pituus) sekä numeeriseen muotoon muokattava aineisto (esim. älykkyystestin tulokset, kyselylomakkeella saatu numeroaineisto ihmisten onnellisuudesta)

...ERILAISIA AINEISTOJA laadullinen aineisto näytteet, ”pala maailmaa” erilaiset tekstit (kirjoitukset, puhe, äänimateriaali, kuvamateriaali...) tutkijasta riippuvat (esim. haastattelut, havainnoinnit) sekä tutkijasta riippumattomat (esim. päiväkirjat, omaelämäkerrat, kirjeet, yleisönosastokirjoitukset, elokuvat, suorajakelumainokset)

AINEISTON KATTAVUUS JA KOKO aineistotriangulaatio eli erilaisten aineistojen yhdisteleminen näin voidaan saavuttaa kokonaisempi kuva tutkittavasta ilmiöstä määrällinen tutkimus koko: usein suuri tapausmäärä yleistettävyys: Voidaanko saatu tulos yleistää perusjoukkoa laajemmalle? edustavuus: satunnaisotannalla valitaan edustavat tapaukset suuresta joukosta

...AINEISTON KATTAVUUS JA KOKO laadullinen tutkimus: Koko: usein pieni tapausmäärä. Voidaan valita vain pari ääriesimerkkiä käsiteltäväksi aineistoksi. Kyllääntyminen: lopetetaan aineiston kerääminen, kun uudet tapaukset eivät enää tuota uutta tietoa Rajaus: Valitaan sellainen aineisto, jossa näkyvät teoreettisesti kiinnostavat tapaukset kattavasti. Voidaan valita mahdollisimman tyypillisiä ja edustavia tapauksia, rajatapauksia, ainutkertaisia tai poikkeavia tapauksia Yleistäminen: aineistosta ei suoraan voida yleistää vaan siitä tehdyistä tulkinnoista

POHDI: Millaisen aineiston pohjalta ja minkälaisilla menetelmillä voitaisiin tutkia seuraavaa tutkimusongelmaa? Aiheuttaako tietokoneiden ja teknologian lisääntyminen kouluissa opettajien työuupumuksen kasvua? http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/171

POHDI Mikä on Lehtisen tutkimuksen tutkimusongelma? Millaisilla menetelmillä ja aineistolla sitä voidaan ratkoa? Voit tutustua myös Lehtisen väitöskirjaan osoitteessa http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/diss/Aalto_V_2012_027.pdf