Palveluliiketoiminta osana korkeakoulua Heikki Saastamoinen

Palvelutoiminta  Hyvä korkeakoulujen osaamisen työelämän mittari  Ei palvelutoimintaa, jollei ole mitään myytävää tai jos sitä mitä on ei osata myydä  Täytyy olla relevanttia substanssiosaamista ja taidot ja kanavat yhteistoimintaan ympäröivän maailman kanssa  Edellyttää myös sitä, että on kasvettu ulos vanhasta opistomaailmasta – tämä ei valitettavasti vieläkään ole yleisesti totta

Tilanne ammattikorkeakouluissa  Voimme vertailla vuosilta 2009 – 2011 olevaa tilastoaineistoa yhteismitallistamalla tilastoidut euroluvut jakamalla ne ammattikorkeakouluittain vuoden 2012 opiskelijamäärällä  Tilastointikriteerit eivät käytännössä ole olleet yhtenevät  Kriteereiden tulkintaeroista huolimatta johtopäätöksiä on tehtävissä  Vähimmillään palvelutoimintaa tuotettiin vain €4/opiskelija  Enimmillään palvelutoimintaa tuotettiin €809/opiskelija  Joka kolmannella ammattikorkeakoululla alle €100/opiskelija, parhaimmalla kolmanneksella yli €400/opiskelija  Keskiarvo €294/opiskelija, mediaani €250/opiskelija

Epärelevantteja tekosyitä  Korkeakoulujen juridinen muoto  Arvonlisäverokysymykset  Opettajien työajansuunnittelu  Palvelutoiminnan ja opetustoiminnan yhteensovittaminen tilojen osalta  Ei mukana tulevassa rahoitusmallissa  Kilpailutilanne alueen muun toiminnan kanssa

Syitä  Tulorahoituksen muoto  Tapa pitää yllä niin opettajien kuin muun henkilökunnankin työelämärelevanssia  Oppimisympäristö omille opiskelijoille  Supistuvassa taloudessa tapa korkeakoululle edelleen työllistää osaavaa henkilöstöään ja henkilökunnalle tapa turvata työsuhteensa jatkumista  Kanava työelämäyhteyden syventymiseen ja myös muiden yhteistyömuotojen avautumiseen  Joskus ainoa tapa kannattavasti ylläpitää tiettyjä tiloja, laitteita tai palveluita korkeakoulun sisällä

Erityiskysymyksiä  Taloudellinen kannattavuus  Oltava kannattavaa jo toiminnan itsensä kanssa  Kyettävä laskemaan toiminnan tulos myös silloin, kun sitä ei ole yhtiöitetty tai muutoin selvästi erotettu  Kyettävä osoittamaan, että toiminta kannattaa itse itsensä liiketaloudellisin perustein eikä sitä subventoida julkisella rahoituksella  Organisointi  Nivouduttava koulutuksen substanssiosaamisen ympärille  Jos irrallaan koulutuksen substanssista, organisoitava sillä tavoin itsenäisesti, ettei se kuormita muuta johtamista tai oltava huomattavan tuottavaa  Tilastointi oikein suhteessa TK-toimintaan

Tulosmalli  Jäi pois lopullisesta esityksestä uudeksi rahoitusmalliksi.  Taustalla vahvasti eri tulkinnat jo tapahtuneessa tilastoinnissa.  Taustalla ehkä myös mahdollisuus pelata tilastoimalla toimintaa joko palvelutoiminnaksi tai TK-toiminnaksi sen mukaan, kumpi arvioidaan edullisemmaksi.  Jos toimintaa pitää raskaasti leikatussa ja heikosti tuloksellisessa ammattikorkeakoulussa voimakkaasti fokusoida, voi resurssien siirto pois palvelutoiminnasta olla jopa välttämätöntä, jollei toiminta ole aidosti kannattavaa.  Palvelutoiminnan kannattavuus on nyt kuitenkin kokonaan ammattikorkeakoulun omissa käsissä. Jos se on tuloksellista, tulos on kokonaan ammattikorkeakoulun eikä tulosta tarvitse suhteuttaa toisten tuloksiin.

Marjo Nykänen