YE7: Tavoitteet Kurssin lopussa opiskelija tuntee tieteelliselle tutkimustyölle asetetut vaatimukset osaa hankkia lähdematerialin hyödyntämällä kirjastopalveluita tuntee tieteellisen kirjoittamiseen liittyvät tavat ja säännöt mm. osaa käyttää lähdeviitteitä ja välttää plagiointia osaa kirjoittaa tutkimussuunnitelman sekä rajata sopivasti tutkimusaiheen. osaa antaa rakentavaa palautetta kollegoille suullisista ja kirjallisista esitelmistä.

Kurssikirja Hirsjärvi, Sirkka – Remes, Pirkko – Sajavaara, Paula (2007) Tutki ja kirjoita, Helsinki, Tammi

Tutkimuksen etiikkaa Toisten tekstiä ei plagioida, kirjoittajalla on työhönsä copyright Ei plagioida omia tutkimuksia Tuloksia ei yleistetä kritiikittömästi eikä niitä kaunistella Raportointi ei saa olla harhaanjohtavaa, esim. käytettyjen menetelmien puutteet

Tutkimusprosessin vaiheet Aiheen valinta Materiaalin kerääminen, tiedonhaku Aiheen täsmennys ja rajaus Aineiston kriittinen tarkastelu, karsiminen, täydentäminen = kirjallisuuden lukeminen Kirjoittaminen, muokkaaminen, viimeistely Esitelmä Julkaiseminen tutkimus/kirjoitusprosessin vaiheet aiheen valinta, täsmennys ja rajaus materiaalin kerääminen aineiston kriittinen tarkastelu, karsiminen, täydentäminen aineiston looginen järjestäminen, jäsentely, tulkinta kappaleiden ja lukujen järjestämien (copy-paste) kirjoittaminen, muokkaaminen, viimeistely, tarkistus epäolennaisten asioiden ja toiston karsiminen teksti kirjoitettava useampaan kertaa, vaikka kyllästyttäisikin! jos prosessi ei edisty, kannattaa ottaa etäisyyttä vähäksi aikaa omille virheille ja ajatuskatkoille tulee sokeaksi ->ulkopuolisen lukijan käyttö

Seminaarityössä tarvittavat taidot kyky referoida tiiviisti muiden tutkimusten tuloksia kyky perusteella ja arvioida omia tuloksia/pohdintoja ja verrata niitä aihepiirin aikaisempiin tuloksiin kriittisyys – vaihtoehtoiset näkökulmat, kyky korjata omia tutkimusmenettelyjä ja johtopäätöksiä suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys kyky esittää väittämiä selvästi, kyky ajatella lukijaa kyky valita ja käyttää sopivia käsitteitä ja menetelmiä kyky referoida tiiviisti muiden tutkimusten tuloksia perustelujen ja päätelmien tunnistminen ja arviointi tiedon varmuusasteen tarkka ilmaisu kytkentöjen ja metatekstin taitava käyttö viitteiden ja lähteiden merkintä kyky muotoilla sanallisesti tutkimustehtävän problematisointi argumentoiva kirjoitustapa tieteellisen ajattelutavan soveltaminen omaan tutkimusasetelmaan kyky esitellä oma aineisto ja omat tutkimustulokset havainnollisesti, erittelevästi ja vertailevasti aineiston mahdollinen tilastollinen tarkastelu tieteenalan pelisääntöjen noudattaminen kyky arvioida omia tuloksia ja verrata niitä aihepiirin aikaisempiin tuloksiin oman alan oppisisällön hallinta menetelmien käytön hallinta kriittinen arviointi

Aiheen valinta Kiinnostavuus Teoreettinen ja käytännöllinen merkitys Tutkittavuus – onko aiheesta liikaa/liian vähän materiaalia Aiheen laajuus Alustava lukeminen auttaa valinnassa Vastaako aihe kykyjäsi ja kokemuksiasi?

Aiheen rajaaminen Kirjoita mieluummin paljon rajatusta aiheesta kuin vähän laajasta aiheesta 20 sivussa aihetta tulisi pystyä käsittelemään perusteellisesti Kirjoita tutkielma alasi asiantuntijalle

Tiedonlähteet Ensisijaiset tiedonlähteet (primary sources) Toissijaiset tiedonlähteet (secondary sources) Lähdeaineiston luotettavuuden varmistamiseksi tieteellisessä kirjoittamisessa tukeudutaan mahdollisimman paljon ensisijaisiin lähteisiin. Hyvä hakukone scholar.google.fi

Aineiston kriittinen tarkastelu: mitä väitetään aiheesta? Tieteelliseen kirjoittamiseen kuuluu se, että kaikki väitteet perustellaan lukuun ottamatta yleistä tietoa. Perustelut: omat tutkimustulokset tai jonkun muun tutkimustulokset Kun käytetään muiden tutkimustuloksia (ja muiden kehittämiä ideoita, keräämiä aineistoja ym.) lähde on mainittava! Miten? -> tekstiviitteet / lähdeluettelo

Lähteet erilaisia lähteitä tieteelliset referoidut artikkelit itsenäiset tutkimukset (monografiat), oppikirjat tieteelliset työpaperit (working ja discussion papers) konferenssipaperit (eaere.org  conferences) tilasto- ja arkistotiedot yleistajuiset lehtiartikkelit – käyttö valikoitua, ei päälähteinä (lähdekritiikki!!!!) www sivut: (lähdekritiikki!!!!) useisiin lähteisiin tutustuminen viittaus useampiin tutkimuksiin lähteiden arvojärjestys: itsenäiset tutkimukset (monografiat) ja ’gurujen’ aikaansaannokset tieteelliset artikkelit tilasto- ja arkistotiedot lehtiartikkelit – käyttö valikoitua, ei päälähteitä! asiantuntijoiden ja toimittajien perusteltuja näkemyksiä, ei perustu tutkittuun tietoon oppikirjat – tieteellisessä tutkimuksessa ei suositeltavia, ei koske kurssikirjoja! anonyymit julkaisut, esim. esitteet www – tarkkuus: kuka kirjoittanut? missä teksti julkaistu?

Yleinen, yhteinen tieto ei tarvitse viitata kun kyse on yleisestä tiedosta yleinen tieto on saatava useimmista lähteistä ilman viittaamista löytyy referenssi lähteistä voit olettaa, että lukijalla on jo tämä tieto (tieteenalankohtainen)

Plagiointi kyse on plagioinnista kun esität toisen julkaistun tai julkaisemattoman ”työn” omana työnä koskee muiden ideoita, tutkimustuloksia, sanamuotoja, kuvioita, taulukoita, keräämää aineistoa ym. viittaamisesi on puutteellista tai epäselvää Suorat lainaukset aina merkittävä!

Tekstiviittaaminen yleismuoto: sukunimi (vuosi, sivunumero) tai (sukunimi vuosi, sivunumero) 2 tekijää Sukunimi ja sukunimi (vuosi, sivunumero) tai (sukunimi & sukunimi vuosi, sivunumero) 3 tekijää ensimmäisen kerran mainitaan kaikki nimet (paitsi jos n>5) myöhemmin ensimmäisen tekijän sukunimi ym. (vuosi, sivunumero) tai (sukunimi ym. vuosi, sivunumero)

Tekstiviittaaminen viite lähteeseen, jolla ei henkilötekijää julkaisijayhteisön nimi (vuosi, sivunumero) tai julkaisun nimi (vuosi, sivunumero) jompikumpi tapa koko työssä johdonmukaisesti Viite samaan lähteeseen peräkkäin mt (sivunumero)

Tekstiviittaaminen Jos viite kohdistuu vain yhteen virkkeeseen, piste tulee sulkeen ulkopuolelle: A - - a (nimi vuosi, sivunumero). Esim. Ulkoisvaikutukset olisi tärkeää sisäistää tuotteiden hintoihin (Kahn 1998, 56). Parempi: Kahnin (1998, 56) mukaan ulkoisvaikutukset olisi tärkeää sisäistää tuotteiden hintoihin. Mikäli viitataan useampaan kuin yhteen virkkeeseen, viitteen piste tulee sulkeiden sisään: A - - a. B - - b. C - - c. (nimi vuosi sivunumero.) Esim. Kestävää kehitystä on monesti vaikeaa määritellä. Tästä johtuen määritelmiä onkin useita. (Atkinson ym. 1997, 58.)

Tekstiviittaaminen Viite toissijaisessa lähteessä alkuperäiseen lähteeseen Tyypillinen tilanne luet Hakalan (2003) kirjoittaman artikkelin Hakalan (2003) artikkelissa viitataan erääseen Koiviston (2002) saamaan kiinnostavaan tulokseen et saat Koiviston (2002) artikkelia mistään mutta haluat silti viitata siihen (Koivisto vuosi, Hakalan vuosi, sivu mukaan) esim. Viittaaminen on välillä aika hankalaa (Koivisto 2002, Hakalan 2003,14 mukaan).

Elektroninen viittaaminen Esim: Maa- ja metsätalousministeriö (2002). Bio- ja geenitekniikkaa koskeva lainsäädäntö (päivitetty 13.5. 2002). <www.mmm.fi/ministerio/lainsaadanto/bio_ja_geenitekniikka/> (haettu 3.4.2004).

Henkilökohtainen tiedonanto kun viitataan ”kirjeitse tai puhelimitse saatuihin tietoihin, luentomuistiinpanoihin, sähköpostiviesteihin tai keskusteluihin.” (Hirsjärvi ym. 2003, 324) esim. M. Ollikainen (ympäristöekonomian professori, henkilökohtainen tiedonanto 10.2.2004) ei lähdeluetteloon

Alustava lähdeluettelo kirjaa alusta lähtien kaikki käyttämäsi lähdetiedot huolellisesti! kirjoittaja julkaisun ilmestymisvuosi julkaisun nimi (artikkeli tai kirja) mahdollisen sarjan nimi ja numero tiedot julkaisijasta (kustantajan kotipaikka ja kustantaja) sivunumerot www-lähteistä myös koska olet käynyt sivulla

Kirjoittamisesta Miettimisen, lukemisen, luokittelun ja päättelyn apuväline Erilaisille lukijoille kirjoitetaan eri tavalla – kollegat, päätöksentekijät, maallikot Palautteen hankkiminen ulkopuolisilta Ryhdy kirjoittamaan tekstiä heti Mieti jo alussa millaisia taulukoita, kuvia ja liitteitä työhön voisi liittää

Kirjallisen seminaarityön muoto nimiölehti HY, laitos, oppiaine työn nimi -> muista OTSIKON TÄRKEYS tekijä, Proseminaari / kandidaatin tutkielma, ajankohta sisällysluettelo, otsikoidaan SISÄLLYS johdanto, käsittelyluvut, johtopäätökset (yleensä seminaarissa 3-5 päälukua) lähdeluettelo, otsikoidaan LÄHTEET (liitteet) MALLI!

Otsikko Tiivis, mutta täsmällinen kuvaus aiheesta. Herättää lukijan kiinnostuksen. Tärkeää myös pääluvuissa ja alaluvuissa. Ei lyhenteitä otsikoihin. Tarkista vielä viimeistellessä! Ei pistettä perään, kysymysmerkkiä voi käyttää

Sisällys Muodostuu eri lukujen otsikoista Tutkielman rakenne kannattaa tarkistaa sisällyksestä Vastaavatko otsikot työn nimeä? Onko otsikoita tarpeeksi/liikaa? Ovatko suhteelliset pituudet järkeviä Alalukuja pitää olla vähintään 2, eli jos on 3.1 pitää olla myös 3.2

Johdanto Johdannosta löytyy vastauksia siihen, mitä tutkitaan, miksi näitä ongelmia tutkitaan, miten tutkitaan, miten tutkimus liittyy laajempaan kokonaisuuteen. Johdanto kirjoitetaan lopulliseen muotoon viimeiseksi

Käsittelyluvut aiheen tarkastelu eri näkökulmista aiheesta tehdyn tutkimuksen kriittinen katsaus tutkimusten kriittinen vertailu yleisopastus: asiat esitellään johdonmukaisessa järjestyksessä punainen lanka Seminaaripaperi on essee vapaavalintaisesta aiheesta ja vapaavalintaisilla lähteillä & menetelmillä

Johtopäätökset keskeisimpien ajatusten kiteyttäminen suosituksia ja kehittämisehdotuksia apukysymykset: mitä ovat työn keskeisimpiä ajatuksia/tuloksia? mitä mielenkiintoiset ja haastavat kysymykset ansaitsevat jatkotarkastelua? mitä ovat aineiston vahvuudet ja heikkoudet? mitä ovat työn rajoituksia, heikkouksia? mitä on työn käytännön merkitystä?

Taulukot ja kuviot tekstin luettavuus ja ymmärrettävyys havainnollistaminen informaation tiivistäminen tarpeellisuus mietittävä taulukkoseloste taulukon yläpuolelle, kuvioseloste kuvion alapuolelle kuvaava nimi taulukon ja kuvion kieli sama kuin tekstin tekstissä oltava aina viittaus tekstin luettavuus ja ymmärrettävyys havainnollistaminen informaation tiivistäminen tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus mietittävä mikä on tarpeellista tietoa??? esim. prosentit kahden desimaalin tarkkuudella? taulukkoseloste taulukon yläpuolelle, kuvioseloste kuvion alapuolelle kuvaava nimi taulukon ja kuvion kieli sama kuin tekstin ei suoraan tilastollisista ohjelmista tekstissä oltava aina viittaus OTA ESIMERKKEJÄ!

Matemaattiset kaavat Numeroitava juoksevasti läpi työn Jos paljon, niin numerointi pääluvun sisällä, esim. (3.1), (3.2) jne. Numerointi vasempaan marginaaliin Tärkeää määritellä välittömästi kaavan jälkeen kaikki muuttujat kuvailla sanallisesti ennen tai jälkeen mitä kaava tarkoittaa jättää rivi tyhjää ennen ja jälkeen kaavan

Lähdeluettelo loppuun ennen liitteitä otsikkona LÄHTEET vain ne lähteet, joihin viitattu aakkostettuna sukunimien mukaan etunimi kokonaan tai alkukirjain ei tekijää  julkaisijayhteisön nimen mukaan saman tekijän julkaisut ilmestymisvuosien mukaisessa järjestyksessä loppuun ennen liitteitä otsikkona LÄHTEET aakkostettuna sukunimien mukaan ei tekijää  julkaisun nimen tai nimestä käytetyn lyhenteen mukaan saman tekijän julkaisut ilmestymisvuosien mukaisessa järjestyksessä 1992a, 1992b KIRJASTA ESIMERKIT

Liitteet lähdeluettelon jälkeen numeroitava ja otsikoitava esim. LIITE 1. Pro gradu –tutkielman arvostelu

Millaista on selvä tieteellinen teksti? ”Kirjoittaminen on yhteistyötä lukijan kanssa” Luettavuus, ymmärrettävyys, muistettavuus, havainnollisuus, tiiviys Tieteellinen kirjoittaminen lisäksi: yksinkertaisuus, täsmällisyys, vakuuttavuus, kieliasun virheettömyys

Esimerkkejä sidoskeinoista Toisto: Päästökauppa on kustannustehokas tapa vähentää kasvihuonekaasuja. Kustannustehokkuus tarkoittaa sitä että kokonaispuhdistuskustannukset minimoituvat. Tämä-sana: Toinen mahdollisuus on nostaa energiaveroja. Tämän vaihtoehdon hyvänä puolena on...

Virkkeen pituus ja rakenne Virkkeen pituus pääsääntöisesti alle 13 sanaa Korkeintaan 3 lauseen virkkeitä, yleensä 1 tai 2 riittää Ei yhden virkkeen kappaleita. Esim. Gradujen tarkastaminen tulisi saada yhtenäisemmäksi koko tiedekuntaa ajatellen  Gradujen tarkastus tulisi yhtenäistää koko tiedekunnassa

Objektiivisuus Toinen tutkija voi toistaa tulokset samoilla menetelmillä Esitetään myös sellainen lähdeaineisto, joka on ristiriidassa omien mielipiteiden ja näkemysten kanssa Esim. Tulokset osoittavat, että... Tässä tutkielmassa tarkastellaan... Teoriaa pelkistettiin siten, että

Luettelot Lukua ei päätetä luetteloon, kuvaan eikä taulukkoon Luetteloita käytettävä säästeliäästi

Lyhenteet ja numerot Lyhenteitä käytetään säästeliäästi ja kirjoitetaan auki ensimmäisellä kerralla Numeroilmauksia ei kannata sijoittaa peräkkäin, kuten vuosilukuja ja rahamääriä Älä aloita kappaletta tai virkettä numerolla tai esim. jonkun kaavan symbolilla. Esim. 6 henkilöllä, 6 henkilöllä 19:stä Esim. EU:hun, Unicefia

Lainausmerkit Suorat lainaukset! 4 riviä pitempi sisennetään Ilmauksella poikkeuksellinen merkitys tai lainaus esim. puhekielestä. Käytettävä säästeliäästi. Esim. Talouspolitiikka on tulevaisuudessa ”pehmeämpää”.

Metateksti ’tekstiä tekstistä’ metateksti, osa tekstiä, joka selittää ja organisoi tekstiä ja opastaa lukijaa kirjoittajan läsnäolo (minä), asenteiden ja varmuusasteen ilmaiseminen odotuksia ja tulkintaa ohjaava lupaus tehdä jotakin tekstin kommentointi siirtymän osoittaminen ESIMERKKEJÄ

Esimerkkejä metatekstistä taaksepäin viittaava (edellä mainitut...) eteenpäin viittaava (seuraavaksi...) jaksottava (ensiksi, toiseksi, kolmanneksi; yhtäältä – toisaalta) Erityisesti päälukujen alussa ja Johdannon lopussa

Esitelmästä Oleelliset seikat Ota huomioon kuulijakunta Selkeys, ymmärrettävyys Font Kuvat

Tällaista esitystä on vaikea seurata Font on liian pieni Asiaa on liian paljon Vai, mitä olette mieltä?

Lopuksi Henkilökohtaiset tapaamiset syksyn ja kevään seminaarilaisilla Seminaariesitykset (kanditutkielman luonnos) s-postilla viikkoa ennen. Tutkimussuunnitelma 2 viikkoa ennen. Esitysajan varaus heti kun tiedossa, viim. 1 kk ennen. Opponentit valmistelevat yhdessä kommentit. Powerpoint esityksiä varten esitelmän pitäjien kannattaa tulla hyvissä ajoin ennen seminaaria. Seminaaripäivät ti 19.11., 26.11., 3.12, valitaan 2 näistä