KUINKA HUIPULLE PÄÄSTÄÄN Seuraavat ominaisuudet edistävät (kaikki eivät välttämättömiä) –Synnynnäinen lahjakkuus –Voimakas motivaatio (kuitenkin suunnattuna tieteeseen, ei huipulle pääsyyn sinänsä: aito kiinnostus, jopa intohimo) –Tahdonvoima (myös lepoon, kun tarpeen: burnoutin välttäminen) –Hyvä koulutus –Hyvät tutkimusolosuhteet ja (alasta riippuen) työryhmä

Ajalliset edellytykset ja ajanhallinta Tieteellinen feedback ja interaktio Hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys Frustraation sietokyky Hyvä ohjaaja tai viisas mentori Kannustus ja palkitseminen Ongelmataju Hyvä onni

KUINKA HUIPULLA PYSYTÄÄN 1 TUTKIJA ITSE ≈ Samat ominaisuudet, joilla huipulle noustaan,kuitenkin painotus seuraavissa: - Fyysisen ja psyykkisen kunnon aktiivinen ylläpito: lepo ja virkistäytyminen (burnoutin välttäminen) - Ihmissuhteet - Strateginen suunnittelu ja fokuksen säilyttäminen tutkimuksessa ja työelämässä (ajanhallinta)

- Onnistuminen ja menestys (+ frustraatioiden sietokyky) - Nuorten tutkijoiden ym. kouluttaminen ja onnistuminen osan parhaista säilyttämisessä ( → 2 seniorin malli)

KUINKA HUIPULLA PYSYTÄÄN 2SYSTEEMI - Tieteellisen suorituksen seuraaminen alan kv. tiedeyhteisön reaktioita seuraamalla - Sitaatiot (suhteutus alan kv. kärkeen ja yleiseen tasoon) - Arvioinnit kv. artikkeleissa - Kv. tunnustukset (palkinnot, kv. kongressien keynote -esitelmät ym.) - Asiantuntijalausunnot (vertailevat)

-Siis painotus näyttöihin (kuitenkin suhteutettuna aikaan ja resursseihin; vrt. professori yliopiston virassa) eikä lupauksiin (tutkimussuunnitelmat) -Myös Akatemian tulisi kehittää tutkimusvirkojen täyttömenetelmiään -Huippunäytöillä (identifioitava mahdollisimman nopeasti) täytyy olla tuntuvia seurauksia (mm. pitkäaikainen, riittävä rahoitus, myös infrahenkilöstölle: yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tulisi olla pysyvää tutkimushenkilökuntaa, joka siirtyisi projektista toiseen)

- Jos joku todella on kv. kärjessä (ei samanaikaisesti montaa Suomessa), niin maan etu on tukea häntä voimakkaasti koko sen ajan, jonka todella (todistetusti) pystyy olemaan siellä (vrt. Lasse Viren 1972) - Tieteen rahoitus tulee EHDOTTOMASTI säilyttää Akatemialla eikä siirtää yliopistoihin, kuten on esitetty (yliopistoissa → tasajako ja tieteen tason liian vähäinen painotus; mm. ”sisäänlämpiävät” virantäytöt kontrolloivan elementin de facto puuttuessa: alentavat Suomen tieteen ja korkeimman opetuksen tasoa) - Yliopistojen rahoituksessa tulisi korostaa tieteellistä laatua tutkintojen lukumäärien sijaan