Alueellinen kysely ja haastattelut Espoossa, marraskuu 2010 Erikoissuunnittelija Erja Pietiläinen Kehitysvammaliitto ry. Tapiola 10.2.2011.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ERITYISOPETUKSEN UUDELLEENORGANISOINTI MYNÄMÄESSÄ VUONNA 2011
Advertisements

Opiskelijat työmarkkinoilla vuonna 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto Lokakuu 2011 Real Stats Oy.
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Työhönvalmennuksella työelämään
NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT.
Jäsenkysely 2011 Tarja Ikonen Kyselyn toteuttaminen ja palautetut lomakkeet •Kysely lähetettiin 245 jäsenelle Kemin kaupungin varhaiskasvatuksen.
Kymentaan koulun TVT-STRATEGIA Tämä vuonna 2006 luotu strategia on käytössä toistaiseksi..
Lausteen koulun TVT-STRATEGIA
Oppivelvollisuus Perusopetus on maksutonta yleissivistävää opetusta, jota annetaan kaikille Suomessa vakinaisesti asuville lapsille. Kaikki lapset ovat.
Pathways to Inclusion -projektin paikallinen seminaari, Projektin esittely ja kansallinen barometri Sisko Rauhala, koordinaattori.
©Tampereen kaupunki Vipu-projektin kysely Videoneuvottelujen käyttö ja tarpeet hyvinvointipalveluissa lokakuussa 2007.
Salassapito – Mitä saan kertoa kenelle ja miksi
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Perusopetuksen jälkeinen lisäopetus
Kaustisen seutukunnassa on 29 erillistä perusopetuskoulua luokat perusopetuskoulua luokat 7-9 (yläasteet) 4 lukiota.
Norssi ja Varis juttusilla
HOLLIHAAN KOULUN JOUSTO-OPETUS
Kaikki erilaisia –kaikki samanarvoisia
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
TKI- päivät AMK tutkimuksen tulevaisuus *Muuttumaton (jatkuvan) kasvun skenario *Katastrofiskenario *Paluu menneisyyteen skenario *Muutos-skenario.
Erilaiset opiskelijat samassa opetusryhmässä Nitoja –projekti Omnia 11
Erityinen tuki Tampereen perusopetuksessa- muuttunut lainsäädäntö muuttuvat tuen rakenteet Leena Salonen
Kaikki lapset kouluun Schools for Africa DIA 1 (aloitus)
Röykän koulu Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, kevät 2014 Vastauksia yhteensä 87 kpl.
Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous Rauman henkilöstön ja Rauman talousalueen yritysten yhteistyön selvittäminen ja kehittäminen Enni Karvinen.
TPO-oppilaitoskysely keväällä 2010 Toimintaympäristö ja talous Oppilaat Henkilöstö Opetustarjonta.
Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa
Perusopetuksen ryhmäkoko
Visio tulevaisuuden koulusta Challenges in Schools Kansainvälisyys- ja osallisuushanke kouluille 2008/09.
KULOMÄEN KOULUN TEHO-HANKE
Hollihaan koulu Kokkola Kelpo-pilotointi Koulun taustaa Hollihaan koulussa toimii: Suomenkielinen perusopetus, esikoulu-6. lk. Ruotsinkielinen kielikylpyopetus,
Ruuti - nuorten vaikuttaminen Helsingissä. Ruuti-toiminnan päämäärä Jokaisella nuorella on vähintään yksi myönteinen kokemus vaikuttamisesta.
Opetushallituksen rahoittama ESR-hanke Manner- Suomen ESR-ohjelma Anki Sundqvist, projektijohtaja.
Mäntykankaan koulu Kelpo-pilotointi Mitä on kehitetty / millä tavoin on kehitetty? Jousto-opetusta vuosiluokilla 1-6 (Ma & Ai) E-luokat osallistuvat.
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄTYÖSTÄ
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
Opiskelijoiden erityinen tuki ammatillisissa oppilaitoksissa Hanna Ilola KL, erityisopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c
Leena Björkqvist TeiniMinno –esiselvityshanke 2014 Arviointisuunnitelma Leena Björkqvist, Metropolia AMK TeiniMinno –esiselvitys arvoidaan suhteessa.
Ajankohtaista tietoa Omnian Ammattistartista ja tehostamishankkeesta
TIEDON SIIRTO SIIRTYMÄVAIHEESSA
Eveliina Okkonen & Johanna Hägg, LO-07
JOPO- opetusta Kouvolassa vuodesta 2006
Kaijamaija Parviainen Pätevyysluotsi työpaikalla Työpaikalla tapahtuvan ohjauksen mahdollisuudet, edut, esteet ja haitat Kaijamaija Parviainen.
Kevään yhteishaku ja aikataulut vuonna 2011 Kevään yhteishaku Pääsy-, soveltuvuus- ja kielikokeet: Jos hakutoiveissa.
+ VÄLIAIKATYÖSKENTELY 4. ja 5. päivän välillä OPPIVA OPS -VALMENNUS.
Keskustan Pohjoisen alueen pohdintoja Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen * Pätevät opettajat, riittävä resurssointi ei liian suuriksi kasvavia.
Rauman kauppakamarin Työvoima- ja osaamiskysely  Sähköinen kysely –  Kysely lähetettiin 307 kauppakamarin jäsenelle  Vastanneita 114,
VANTAAN TEHO-HANKKEET Kehittämistoiminnan tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian (2007) linjauksia paikallisiin käytänteisiin. Strategiassa.
Kouluinfo Renkomäen koulu
Ops seminaari Askola.
Tähän tarvittaessa otsikko Kysely esi- ja perusopetuksen huoltajille Kirkkonummella
Välipalaute Moduuli 3 Mitä tästä voimme oppia? Mitä parantaa?
Kolmiportaisen tuen toimintatapaohjeet. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet ”Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja.
Inarin nuorisovaltuuston kärkihankelista Ideoita nuorilta, Vuosimallia
Organisaatioiden muutosvalmius nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä Organisaatioiden muutosvalmius nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä Arna.
Turvallisuusosaamisen kehittäminen Turvallisuustekniikan neuvottelukunta (TENK) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemianteollisuus ry.
VESO Anne Hakanen Pirjo Vuorio Jaana Karlamaa NOPS 7.5. Osa-aikainen erityisopetus.
Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa
Opetusharjoittelun valtakunnallinen opiskelijapalaute Yksilöllisyyden huomioon ottaminen opetuksessa Hämeenlinna Marita Kontoniemi.
Ryhmäintegraatio – kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen osallistava malli Rehtori Martti Hellström kertoo espoolaisen Auroran koulun ryhmäintegraatio-opetuksesta.
Opeka-kysely 2016 Opeka on verkkopohjainen työkalu, jolla opettajat ja koulu voivat arvioida koulunsa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tasoa.
KOLMIPORTAINEN TUKI Yleinen tuki: Siirtyminen tuen portailla
Kokemuksia inkluusio- opetuksesta Laajasalon peruskoulussa
Oppimisen tuki, pedagogiset asiakirjat ja muuta ajankohtaista
Opeka-kysely 2016 Opeka on verkkopohjainen työkalu, jolla opettajat ja koulu voivat arvioida koulunsa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tasoa.
Tampereen kaupunkiseudun TVT-suunnitelma, Treduka
Koulu palveluna –kokeilu Aalto-yliopiston kampuksella
Kokemuksia valmistavan inklusiivisesta mallista meidän koulussa
Opeka-kysely 2016 Opeka on verkkopohjainen työkalu, jolla opettajat ja koulu voivat arvioida koulunsa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tasoa.
Esityksen transkriptio:

Alueellinen kysely ja haastattelut Espoossa, marraskuu 2010 Erikoissuunnittelija Erja Pietiläinen Kehitysvammaliitto ry. Tapiola

Kyselyn ja haastattelujen toteuttaminen Kysely – Verkkopohjainen: P2i:n yhteinen kyselylomake, joka suomennettiin – informaatiokirje sähköpostilla 123 Espoon alueella toimivalle opetusalan henkilölle jaettavaksi eteenpäin – Uusintapostitus kaksi viikkoa ennen lopullisen vastausajan umpeutumista – Vastanneita 27 ja vastausprosentti laskettuna lähetettyjen kyselyjen määrästä on 21,95 % eli alhainen – Raportissa kuvattavat tiedot suuntaa antavia Haastattelut – Auroran koulun opetushenkilöstöä ja oppilaita – P2i:n yhteinen haastattelurunko

Koulu/organisaatiof% Alakoulu Ammattikorkeakoulu13.7 Ammattioppilaitos13.7 Lukio13.7 Yhtenäiskoulu414.8 Yläkoulu13.7 Työväenopisto tai vast Muu314.8 Yhteensä Kyselyyn vastanneiden taustaorganisaatio

Inkluusiota edistävät lisäresurssit organisaatiolle: (14 vastaajaa): - ammattitaitoiset opettajat ja lisä- ja täydennyskoulutus - koulunkäynti- ja henkilökohtaiset avustajat - työnohjaus - 1,5 tuntia viikossa lisätuen antamiseen - erityisopettajaresurssit ja laskennallinen resurssi erityisopettajan palkkaamiseen - mahdollisuus apuvälineiden hankkimiseen asiantuntijalausuntoa vastaan - tietokone, tuoli ym. välineet ja fyysisen oppimisympäristön muokkaaminen - haastavimmissa opetusryhmissä joko resurssiopettaja tai enemmän jakotunteja kuin tavallisella luokalla - Espoo kaupungin maksama lisämääräraha integroiduista oppilaista Kymmenen (10) vastaajaa: lisäresursseja ei ole saatavilla

Inklusiivisen opetuksen tarvef% En osaa arvioida kyseistä asiaa Inklusiivista opetusta on riittävästi 13.7 Odotan kasvavaa kysyntää tulevaisuudessa Tällä hetkellä on merkittävästi enemmän kysyntää 13.7 Tällä hetkellä on merkittävästi enemmän kysyntää /Odotan kasvavaa kysyntää tulevaisuudessa 27.4 Yhteensä Inklusiiivisen opetuksen tarpeen kehitys

Inkluusiokeskustelua ylläpitävät Vammaiset henkilöt itse ja/tai heidän omaisensa Koulun/organisaation sisältä tulevat kehittämisajatukset ja ideat Vähemmän Poliittiset päättäjät ja vaikuttajat YK Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva asiakirja Ei tärkeä keskustelunaihe 7 vastaajaa Inkluusiokeskustelu koulussa/organisaatiossa

Alakoulut - tilojen muokkaaminen ja eriyttävien pienryhmä- ja työskentelytilojen lisääminen - erityisopettaja-, opettaja-, avustaja- ja sijaisresurssien turvaaminen ja varmistaminen - koulutuksen lisääminen - paljon lisää materiaalihankintoja - suunnittelutuntien lisääminen opettajille Muut oppilaitokset - tilojen muutostyöt - asenteisiin vaikuttaminen ja henkilöstön kouluttaminen - avustajien täsmäkoulutus - yhdenvertaisuusohjelman vieminen toimenpiteiksi ja - rahoituksen saattaminen kuntoon siten, että tarvittavat tukitoimet olisivat mahdollisia. Yksi vastaajista korosti, ettei vaikeimmin vammaisten inklusiivinen opetus ole oppilaiden kannalta tarkoituksenmukaista. Kiireellisimmät muutostarpeet, jotta inklusiivinen opetus voisi onnistua?

Osaatko kuvitella? Vammaisten henkilöiden opetus tavallisissa opetusryhmissä ja oppilaitoksissa onnistuu viiden vuoden kuluessa. (50-50 %) En, koska kaikki huoltajat eivät halua lapselleen täyttä inklusiivista opetusta, vaan suosivat osittaista inklusiivista opetusta kokemukset inkluusiivisen opetuksen toteuttamisesta ovat vielä vähäiset ja muutos tapahtuu hitaasti kaikki erilaiset oppilaat eivät hyödy inklusiivisesta opetuksesta esteenä myös sopivien tilojen puute, liian suuret opetusryhmät, avustaja- ja taloudellisten resurssien niukkuus. esteenä asenteet, jotka ovat kovat ja kovenevat opetushenkilöstöllä on vahva kammo vammaisen oppilaan aiheuttamaa lisätyötä kohtaan päättäjät osoita inklusiiviseen opetukseen riittävästi taloudellisia resursseja vammaisten henkilöiden opetukseen ei saada riittävästi tukirakenteita, pätevää opetushenkilöstöä eikä henkilökohtaisia avustajia.

Osaatko kuvitella? Vammaisten henkilöiden opetus tavallisissa opetusryhmissä ja oppilaitoksissa onnistuu viiden vuoden kuluessa. (50-50 %) Kyllä, koska eli jos ja kun resurssit saadaan kohdalleen henkilökunta koulutetaan asiaan tehdään paljon asennetyötä annetaan henkilöstölle riittävästi opastusta ja oikeita todellisia resursseja. lisätään tiedottamista, vaikuttamista ja pohdintaa, joilla lisätään ymmärrystä vammaisia opiskelijoita ja inklusiivista opetusta kohtaan omaksutaan tasavertainen suhtautuminen kaikkiin opiskelijoihin ymmärretään vammaisuuden laaja kirjo opetustilat suunnitellaan tarkoituksenmukaista varmistetaan oppilaan edun mukaiset tukipalvelut konkretisoidaan mahdollisuuksia lisätään koulutusta tehdään enemmän yhteistyötä.

Suomenkielinen yhteenvetoraportti löytyy P2i –hankkeen sivuilta alkaen