Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Tuula Marila / Kevät 2010 Aineiston laatimisessa ovat auttaneet FT Toini Rahtu FL Marketta Majapuro FM Sara Hännikäinen FM Urpu Strellman

Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista. Sen uskominen, että tieto on lopullisesti saavutettu, on erittäin vaarallista. – taolainen filosofi Tekstin viimeistely Sisältö: Viimeistelyssä huomattavaa 3–9 Sanasto 10–19 Välimerkit 20–21 Luetelma 22–23 Virkerakenteet, rektio ja symmetria 24–33 Kirjallisuus ja linkit 34–39

Mihin kiinnität huomiota? Kappaleet Virkkeet Sanasto Viittaussuhteet Otsikot Lähdeviitteet Ulkoasu

Kappaleet Ovatko kappaleet johdonmukaisessa järjestyksessä? Muodostaako kukin kappale relevantin kokonaisuuden? Onko jokainen kappale tarpeellinen? Erottuuko jokaisen kappaleen pääajatus selkeästi? Liittyvätkö kappaleet toisiinsa järkevästi ja johdonmukaisesti? Lähde: Kielijelppi

Virkkeet Ovatko virkkeet helposti ymmärrettäviä ja napakoita? Onko subjektin ja predikaatin kongruenssi kunnossa? Ovatko lauseenvastikkeet ymmärrettäviä ja johdonmukaisia? Ovatko pronominien viittaussuhteet selvät? Ovatko lauseiden väliset suhteet selkeästi ymmärrettävissä? Liittyvätkö virkkeet ja lauseet toisiinsa järkevästi? Onko välimerkkejä käytetty oikein ja johdonmukaisesti? Ovatko sulkeet ja lainausmerkit joka kohdassa tarpeelliset? Lähde: Kielijelppi

Sanasto Onko sanasto ymmärrettävää? Onko erikoissanastoa (termejä) käytetty selkeästi ja johdonmukaisesti? Onko vieraat termit selitetty tarpeen tullen? Onko sanasto tarpeeksi vaihtelevaa (löytyykö turhaa toistoa)? Onko sanasto asiatyylin mukaista? Onko sanojen oikeinkirjoitus kunnossa? Ovatko yhdyssanat oikein? Ovatko isot ja pienet alkukirjaimet oikein? Lähde: Kielijelppi

Otsikot Kertooko otsikko ytimekkäästi, mistä luvussa tai työssä on kyse? Ovatko otsikoiden välimerkit oikein? Onko otsikoiden numerointi selkeää ja johdonmukaista? Onko jokaisella alaluvulla vähintään pari (esimerkiksi 1.1 ja 1.2)? Lähde: Kielijelppi

Lähdeviitteet Erottuvatko omat ja lainatut ajatukset joka kohdassa toisistaan? Onko jokaisen lainatun ajatuksen kohdalla lähdeviite? Käykö jokaisesta lähdeviitteestä ilmi, mitä ajatusta se koskee? Onko lähdeviitteittä käytetty johdonmukaisesti ja selkeästi? Löytyvätkö kaikki käytetyt lähteet lähdeluettelosta? Onko kaikkiin lähdeluettelossa mainittuihin lähteisiin viitattu tekstissä? Onko lähdeluettelo johdonmukainen ja järjestyksessä? Ulkoasu Lähde: Kielijelppi

Ulkoasu Vastaako ulkoasu annettuja ohjeita? Onko kirjainlaji selkeä ja sopivan kokoinen? Onko kursiiveja ja lihavointeja käytetty johdonmukaisesti ja perustellusti? Erottuvatko esimerkit ja sisennykset riittävästi? Ovatko marginaalit riittävät? Onko riviväli riittävä? Ovatko sanojen välit tasakokoisia? Alkavatko ja loppuvatko kappaleet sivulla hallitusti (löytyykö yksinäisiä rivejä tai otsikoita sivun alareunasta?) Ovatko sivunumerot kohdallaan? Lähde: Kielijelppi

Tekstin viimeistely / sanasto vältettäviä ilmauksia edesauttaa huomioida jatkossa keskeinen kokea (jonakin) myötä osa-alue peräänkuuluttaa selkeä ajatellen kohdalla suhteen taholta parannusehdotuksia

Tekstin viimeistely pronominien viittaussuhteet Mihin/keneen seuraavat pronominit viittaavat? hän – tämä joku – jokin eräs – yksi joka – mikä joka-pronomini kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle korrelaattia!

Tekstin viimeistely Yhdyssanat Yhteen Erikseen (määre + pääsana, sanaliitto) kyseessä on yksi käsite: poissaolo, omatunto, rivitalo, Pekka-eno, märkäpuku -inen-loppuiset adjektiivit: suomenkielinen, pitkäikäinen adjektiivi + substantiivi: lämmin kesä, koko lailla, tosi kiltti samansijaiset nominit: suin päin, puuta heinää, pari kolme infinitiivien ja partisiippien yht. huomioon ottaen, läsnä oleva -minen + adverbiaali: työssä käyminen liittokonjunktiot kun ja kuin: ennen kuin, sitten kun Käytäntö horjuu seuraavissa: genetiivialkuiset yhdyssanat (kontekstista riippuva hahmotustapa): kieltenopetus / kielten opetus, mummon mökki / mummonmökki genetiivialkuiset -inen-loppuiset: tämänkaltainen, pöytäkirjan mukainen, yön pituinen

Tekstin viimeistely harjoitus: yhteen vai erilleen (1) virkailija tyyppi teollisuus tuotteemme suurperhe käytäntö ydinvoimala onnettomuudet helsinkiläis yleisö leasing sopimus devalvointi kustannukset prime asiakas internet markkinointi

Tekstin viimeistely harjoitus: yhteen vai erilleen (2) esitelmän pitäminen sairauksien vastustuskyky nykyinen maailman tila muutoksen haku palvelun tarjoaja

Tekstin viimeistely harjoitus: yhteen vai erilleen (3) tiedon haluinen saman näköinen viime aikaiset heikompi osaiset vähä arvoinen ohi menevä

Tekstin viimeistely harjoitus: yhteen vai erilleen (4) englannin kielinen englannin kieli voimassa olo voimassa oleva edellä mainittu lukuun ottamatta

Tekstin viimeistely harjoitus: yhteen vai erilleen (5) meille päin eteen päin alun perin kirkolle päin alin omaa

Älä eksy Wordin viivaviidakkoon Yhdysmerkki - ”tavuviiva” Ajatusviiva – en-dash Repliikkiviiva — em-dash Kun ajatusviivaa käytetään välimerkkinä – se erotetaan tyhjin välilyönnein. Kun ajatusviivaa käytetään rajakohtailmausten erikoismerkkinä, se kirjoitetaan kiinni ilmauksen ääripäihin. Tätä sääntöä nautitaan 1–3 kertaa päivässä. Pro gradu -työ sen sijaan kirjoitetaan näin. Miten saan ajatusviivan? http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297

Tekstin viimeistely harjoitus: sanaliitot, yhdyssanat ja viivat avaimet käteen periaate Pohjois Karjala projekti Ruotsi Suomi maaottelu Potilas lääkäri suhde Lähi itä Kauko itä Ruotsin matka kansalais ja poliittiset oikeudet Social och kommunalhögskolan Jatkosota käytiin 1941 1944 (vuosien välillä). Asiaa käsitellään sivuilla 5 9.

Tekstin viimeistely välimerkit: pilkku 1/2 Pilkkua käytetään erottamaan toisistaan virkkeen lauseita, lauseenosia, lisäyksiä tms. Suora esitys ja sen jälkeinen johtolause erotetaan pilkulla. Jos sivulause on päälauseen keskellä, sivulause erotetaan molemmin puolin pilkulla. Rinnasteiset päälauseet erotetaan pilkulla, ellei niillä ole yhteistä lauseenjäsentä. Rinnasteisten lauseenosien väliin tulee pilkku, ellei niitä yhdistä rinnastuskonjunktio. Peräkkäiset adjektiivimääritteet erotetaan pilkulla, jos ne ovat rinnasteiset (siis jos niiden väliin voidaan kuvitella ja-sana). Lauseen irralliset lisät erotetaan pilkulla. http://www.kotus.fi/kielitoimisto/

Tekstin viimeistely välimerkit: pilkku 2/2 pää- ja sivulauseet SIVULAUSE: 1) konjunktio: että, niin että, jotta, koska, kun, sitten kun, kunnes, jahka, kuin (ei selkeissä vertailuissa), ennen kuin, jos, ellen, jollen, mikäli, vaikka, jos kohta, joskin, niin kuin, ikään kuin, kuten, joten, tokko 2) relatiivi (joka, mikä) 3) kysyvä sivulause (-ko/kö) Huomaa, että kahden sivulauseen rinnastuksissa jälkimmäinen alistuskonjunktio voi olla myös elliptinen (= jätetty pois). Tällöin ei pilkkua: En tiennyt, että asialla oli jo kiire ja [että] piti alkaa valmistelut välittömästi. Lauseenvastikkeiden yhteydessä ei käytetä pilkkua!

Tekstin viimeistely välimerkit: kaksoispiste ~ puolipiste Kaksoispistettä käytetään, kun seuraa: 1) suora repliikki, 2) täsmennys tai 3) luettelo. Huom. myös päätteiden liittäminen: 15 ~ 15:een 15. ~ 15:nteen Puolipiste on ryhmittelymerkki. Esim. Leirille tulee ottaa mukaan: lämpimät vaatteet, sadetakki, kumisaappaat; pyyhe, saippua, hammasharja; lautanen, muki ja lusikka. Puolipistettä voi käyttää myös, jos pilkku tuntuu liian heikolta ja piste liian vahvalta välimerkiltä. (Jos kaksi virkettä kuuluvat läheisemmin yhteen kuin muut ympärillä olevat virkkeet.)

Tekstin viimeistely luetelma 1 Kunnallisen kuluttajaneuvojan tehtävänä on ─ antaa kuluttajalle neuvontaa ja opastusta ─ seurata kulutushyödykkeiden laatua, hinnoittelua ja markkinointia ─ tehdä tarvittaessa ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Tekstin viimeistely luetelma 2 Tärkeimmät ulkomaisten investointihyödykkeiden valintaan vaikuttaneet syyt ovat seuraavat: Ulkomainen tuote on hinnaltaan kotimaista edullisempi. Aiemmilla ostokerroilla on saatu hyvät kokemukset hankitusta laitemerkistä. Ulkomaisen tuotteen huolto- ja varaosapalvelujen varmuus on todettu kotimaisen valmistajan palveluja paremmaksi.

Tekstin viimeistely substantiivitauti ja nominaalistukset Suomen työoikeudessa on työehtosopimuksilla ollut pitkään vahva työsuhteen ehtoja osapuolia sitovasti määrittävä asema. Infinitiivi Naiskaupan ja prostituution huiman kasvun taustalla pidetään yleisesti entisen Neuvostoliiton alueella järjestäytynyttä rikollisuutta, joka kidnappaa ja käyttää hyväkseen naisia kuljettaen näitä länteen etsimään ”uusia mahdollisuuksia”. Henkilötietojen suojan voidaan katsoa olevan muodostumassa omaksi ihmis- ja perusoikeudekseen irrottautuen yleisoikeuden luonteisesta yksityiselämän suojasta.

Tekstin viimeistely Kappaleet ja virkkeet Kappale muodostaa yhden ideakokonaisuuden. Virkkeet sidostetaan toisiinsa. Lauseet Älä käytä ”lapamatovirkkeitä”! Käytä kohtuudella lauseenvastikkeita, sivulause on usein parempi. Älä tunge liikaa sanoja lauseisiin (7–15) Vältä kiilalauseita! Siitä, milloin asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, on laissa tarkat säännökset.  Laissa on tarkat säännökset siitä, milloin…

Tekstin viimeistely rektio ja symmetria Teoksen ensimmäinen osa julkaistiin ja tuli voimaan vuonna 529. Arviointiperusteita ovat viivästymisen kesto, viivästyneen määrän suuruus, onko kyseessä yksityisten välinen kauppa sekä kaupan luonne. Tämän näkökannan mukaan kuka tahansa, jota epäillään terrorismista, voitaisiin pidättää määräämättömäksi ajaksi.

Tekstin viimeistely Päälause ja lauseenvastike EI NÄIN: Olette ilmoittanut toimineenne avustajana eri lehdille ja saanut artikkelikohtaiset palkkiot eri töistä. VAAN NÄIN: a) Olette ilmoittanut toimineenne eri lehtien avustajana ja saaneenne artikkelikohtaiset palkkiot eri töistä. TAI: b) Olette ilmoittanut, että olette toiminut eri lehtien avustajana ja saanut artikkelikohtaiset palkkiot eri töistä.

Tekstin viimeistely Sivulause ja lauseenvastike EI NÄIN: Tällöin työsuhteessa edellytetään luovan taiteellisen työn osuuden olevan ratkaiseva ja että työsuhde on tarkoitettu jatkumaan vähemmän aikaa kuin vuoden. VAAN NÄIN: Tällöin edellytetään, että työsuhteessa luovan taiteellisen työn osuus on ratkaiseva ja [että] työsuhde on tarkoitettu jatkumaan vähemmän aikaa kuin vuoden. TAI: b) Tällöin edellytetään luovan taiteellisen työn osuuden työsuhteessa olevan ratkaiseva ja työsuhteen tarkoitetun jatkumaan vähemmän aikaa kuin vuoden.

Tekstin viimeistely Kaksi erilaista sivulausetta EI NÄIN: Sama koskee henkilöitä, jotka työnsä vuoksi joutuvat oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista vieraassa sairaanhoitopiirissä. VAAN NÄIN: - Samoin menetellään myös silloin, kun joku joutuu työnsä vuoksi oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista vieraassa sairaanhoitopiirissä.

Tekstin viimeistely Sana ja lause Rakenne ontuu: On selvitettävä palveluiden tuottamiskustannukset ja vastaavatko nykytuotteet tiedontarvitsijoiden tarpeita. oikein: ─ On selvitettävä palveluiden tuottamiskustannukset ja se, vastaavatko nykytuotteet tiedontarvitsijoiden tarpeita.

Tekstin viimeistely joko – tai Virke on rakennettava siten, että koko joko-sanaa edeltävä jakso voidaan sijoittaa myös tai-lauseeseen. Ei näin: Informaalisella sektorilla tehty työ on joko vailla sosiaaliturvaa tai oikeuttaa vähäisempään turvan tasoon. symmetria vaatii seuraavaa järjestystä: Informaalisella sektorilla tehty työ joko on vailla sosiaaliturvaa tai oikeuttaa vähäisempään turvan tasoon.

Tekstin viimeistely Epäpariset lauseenjäsenet 1. Palkkaraja on sidottu TEL-indeksiin ja muuttuu kalenterivuosittain. - symmetrisesti oikein: Palkkaraja on sidottu TEL-indeksiin ja se muuttuu kalenterivuosittain. 2. Opiskelijat kertoivat tuntemistaan ja vierailemistaan maista. Opiskelijat kertoivat maista, jotka he tunsivat ja joissa he olivat vierailleet.

Tekstin viimeistely Verbien epäsymmetriaa olla-verbillä on kaksi erilaista tehtävää: olla = ’olla olemassa’ (vara) olla = ’omistaa’ (ha) EI NÄIN: Tällaisessa onkimisessa pitää olla todella hyvät hermot ja pitkäjänteinen. PITÄÄ SANOA: Tällaisessa onkimisessa pitää olla todella hyvät hermot ja on oltava pitkäjänteinen. TAI: b) Tällaisessa onkimisessa pitää olla todella hyvähermoinen ja pitkäjänteinen.

Korjattavia esimerkkitekstejä Esimerkit a Esimerkit b Korjattavaa c Tyyliharjoitus

Kirjallisuutta 1/3 Tieteellinen kirjoittaminen - Hirsjärvi, Sirkka – Remes, Pirkko – Sajavaara, Paula 2000. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä, Helsinki. - Jyrkiäinen, Jyrki – Luostarinen, Heikki – Nieminen, Hannu 1991: Opasta, kärsi ja unhoita: avuksi tutkielman laatijoille. Tampereen yliopisto, Tampere. - Kangasharju, Helena – Majapuro, Marketta 2005. Tutkimusraportin kirjoittaminen. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja, Helsinki. - Kinnunen, Merja – Löytty, Olli (toim.) 2002 Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino, Tampere. - Luukka, Minna-Riitta 2002. Mikä tekee tekstistä tieteellisen? Teoksessa Merja Kinnunen & Olli Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino, Tampere. - Karisto, Antti & Seppälä, Ullamaija Maukas gradu. Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Vastapaino, Tampere.

Kirjallisuutta 2/3 Tekstin viimeistely - Iisa, Katariina – Oittinen, Hannu – Piehl, Aino 2002. Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat, Helsinki. - Iisa, Katriina – Kankaanpää, Salli – Piehl, Aino 1997. Tekstintekijän käsikirja. Yrityskirjat, Helsinki. Itkonen, Terho 2000. Uusi kieliopas. Tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies. Tammi, Helsinki. - Luukkonen, Marsa 2006: Hauskaa kielenhuoltoa! Kielenhuollon opas. Helsinki: WSOY. - Miestamo, Riitta 1999. Kielineuvo. WSOY, Helsinki. - Muikku-Werner, Pirkko (toim.) 2005 Kielipoliisin käsikirja. Tammi, Helsinki. Niemelä, Pirkko & Lagerspetz, Kirsti & Lagerspetz, Kari & Näätänen, Risto (toim.) 1991. Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin: tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen. WSOY, Porvoo.

Kirjallisuutta 3/3 Muu kirjallisuus - Bereiter, C., Scardamalia, M. 1987. The psychology of written composition. Erlbaum, Hillsdale, NJ. - Heikkinen, Vesa 1999. Ideologinen merkitys. SKS, Helsinki. - Lonka ym. 2000. Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, Helsinki. Pääkkönen, Irmeli – Varis, Markku 2000. Kriittinen lukutaito. Oy Finn Lectura, Helsinki. - Svinhufvud, Kimmo 2007: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Helsinki: Tammi.

Linkkejä Yliopiston Kielijelppi: http://www.kielijelppi.fi/ ruotsiksi: http://www.sprakhjalpen.fi Verkko-Kielikello: http://www.kielikello.fi/ Kotus: http://www.kotus.fi/ Nelli-portaali: http://www.nelliportaali.fi Mikrobiologian harjoituskertomus: http://www.mm.helsinki.fi/MMKEM/MIKRO/Opetus/ohjeita/Harjoittelukertomus.htm Metsäekonomian laitoksen graduohjeet: http://www.mm.helsinki.fi/mmekn/opiskelu/graduohjeet_FPM.htm Kirjoittajan työkalupakki: http://www.kielijelppi.fi/tyokalupakki

Linkkejä Kielijelppi Akateemisen kirjoitusviestinnän opas Språkhjälpen Akateemisen kirjoitusviestinnän opas ruotsiksi Kielitoimisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kirjoittajan ABC-kortti Kirjoittamisen sekä kielen- ja tekstinhuollon verkko-oppimateriaali Infoavain Sisältää yliopisto-opiskelijalle hyödyllistä materiaalia kuten tieteellisen tiedonhankinnan ja tuottamisen oppaita. Kirjoittajan työkalupakki Kirjoittajan ja palautteenantajan apuväline Verkko-Kielikello Sisältää artikkeleita kielestä ja kielenhuollosta Kandidaatintutkielma Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Mikrobiologian harjoituskertomus Mikrbiologian aineen kirjoitusohje