Masentuneen vanhuksen hoitotyö Koonnut Nina Eskola Lähde: Terveysportti; sairaanhoitajan käsikirja, Lääkärin käsikirja, Sairaanhoitopiirien hoito-ohjelmat, Terveyskirjasto; alihoidetut vanhukset,

Masennus Masennuksella voidaan tarkoittaa normaalia, usein muutostilanteisiin ja menetyksiin liittyvää tunnereaktiota oiretta oireyhtymää eriasteista monioireista, vakavimmillaan elämää uhkaavaa mielenterveyden häiriötä. Masennuksen monimuotoisuus ja -asteisuus vaikeuttavat sen tunnistamista, hoidon tarpeen arviointia ja hoitoa.

Keskeinen kansanterveysongelma Masennustilasta kärsii noin 5 % suomalaisista. Vanhusten depressio on usein alidiagnosoitu ja alihoidettu 65v täyttäneistä 15 – 22% sairasta masennusta Naisista noin 19 – 30% on masentunut Vaikeimpien masennusten määrä vähenee iän myötä

Masennustilojen riskiä lisäävät aikaisemmin kärsityt masennustilat lähisukulaisilla esiintyvät vakavat mielialahäiriöt naissukupuoli monet vakavat fyysiser sairaudet stressaavat elämäntapahtumat sosiaalinen huono-osaisuus (mm. koulutukseen ja työllisyyteen liittyvää) monet muut yksilöä koskettavat sisäiset tai ulkoiset tekijät

Vanhuksen masennus Vanhusten psyykkisiä ja somaattisia sairauksia on joskus vaikea erottaa toisistaan. Myös somaattisten oireiden runsaus on tyypillistä iäkkäiden masennukselle. Somaattisten sairauksien lisäksi menetykset ja elämänmuutokset ovat masennukselle altistavia tekijöitä. Vanhuksen masennustila on monimuotoinen ja usein vaikeasti tunnistettava.

Masentuneisuus ei aina ole sairaus Masentunut mieliala voi ilmentää vanhuuden kehitysvaiheeseen liittyvää surutyötä, joka mahdollistaa sopeutumisen vanhuuteen ja elämästä luopumiseen.

Masennuksen eri muotoja Masennustila voi olla lievä keskivaikea vaikea psykoottinen. Kaksisuuntainen mielialahäiriö Pitkäaikainen masennus Toistuvat lyhyet masennusjaksot Mielialan aaltoiluhäiriö Monihäiriöisyys: muun mielenterveyshäiriön samanaikaisuus vaikeuttaa hoitoa. Persoonallisuushäiriö, ahdistuneisuushäiriö, päihdeongelma esiintyy usein masennuksen rinnalla.

Masennuksen tunnistaminen (1) Otetaan huomioon aikaisempi masennushistoria, apaattisuus Niin sanotun piilomasennuksen keskeinen oire voi olla pitkäaikainen kipu esim. kasvojen, pään tai vatsan alueella tai suoliston toimintahäiriö, johon ei liity subjektiivista mielialan laskua. Yksinäisyyden tunne Sosiaalinen elämä ei täytä toiveita, joita on itse asettanut Sosiaalisen tuen puute

Masennuksen tunnistaminen (2) Ruokahaluttomuus Univaikeudet, väsymys, voimattomuus, yleinen tyytymättömyys ja mielihyvän katoaminen Pelko, ahdistuneisuus, takertuvuus, aikaisempiin elämänvaiheisiin liittyvät käsittelemättömät traumat, mm. orpous Fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen

Masennuksen tunnistaminen (3) Muistivaikeudet, muistihäiriö. Korostunut huolestuneisuus raha-asioista, aikatauluista, asioiden hoitamisesta, terveydentilasta tai omaisista, esim. omaishoitajuus voi olla liian raskasta Kaltoinkohtelu Kohtuuttomat syyllisyysajatukset Itsemurha-ajatukset

Masennuksen taustalla voi myös olla heikentynyt itsestä huolehtiminen, hidastuminen ja jähmeys normaali surureaktio dementia somaattinen sairaus, kuten hypotyreoosi ja Parkinsonin tauti krooniset kiputilat lääkkeiden sivuvaikutukset (beetasalpaaja, neurolepti, diureetti) alkoholin suurkulutus tai alkoholismi. Tiedot varmistetaan myös omaisilta tai saattajilta.

Psykoottisen masennuksen tunnistaminen Mainittujen oireiden lisäksi Ulkoinen olemus on jähmeä tai hätäisen kiihtynyt. Tyhjyys, toivottomuus, "mikään ei voi auttaa". Aistiharhat, harhaluulot Oudot ajatukset esim. ruumiintoiminnoista, "veri seisahtuu"

Masennuksen hoito Hoidon tavoite on; vanhuksen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus elämänlaadun ja toimintakyvyn palauttaminen häiriötä edeltäneelle tasolle masennusoireiden väistyminen tai vähentyminen Hoidossa yhdistyvät masennuksen biologisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin vaikuttavat menetelmät yksilöllisesti painottaen. Kokonaishoidon kesto vaihtelee 6 kuukaudesta useaan vuoteen masennustilan vaikeusasteesta riippuen. Masennukseen liittyy uusiutumisriski ja itsemurhavaara.

Vanhusten itsemurhat Vuonna 2005 yli 65-vuotiaat tekivät 176 itsemurhaa  keskimäärin joka toinen päivä Yli 65-vuotiiden itsemurhat ovat yleisempiä kuin keskimäärin väestössä

Itsemurhavaara Itsemurhavaara on lisääntynyt psykoottistasoisesti masentuneilla somaattisesti sairailla (2/3) tai vakavaa sairautta pelkäävillä miehillä Itsemurhamahdollisuutta epäiltäessä otetaan tilanteen selvittelyssä ja tukitoimien järjestämisessä aktiivinen rooli arvioidaan itsemurhavaara ja tarjotaan apua. Itsemurha-ajatuksista ja suunnitelmista keskustellaan ja asiasta kysytään suoraan ja välittömästi.

Itsemurhavaara on suuri, kun Itsemurha- ajatukset ja -aikeet ovat toistuvia hallitsemattomia potilaan hyväksymiä. Itsemurhasuunnitelma on tarkoin harkittu huolellisesti suunniteltu, tapa, keino, ajankohta. Potilaan elämäntilanne on muiden tai hänen itsensä arvioimana vaikea. Hän on kokenut jonkin menetyksen. Potilaalla on suppea tukiverkosto tai se puuttuu kokonaan. Potilas on masentunut, erityisesti vakava ja psykoottinen masennus. Potilaalla on päihdeongelma. Potilas on aiemminkin yrittänyt itsemurhaa.

Masentuneen vanhuksen hoito On usein raskasta Vanhus voi olla katkera, syyttelevä, tkertuva ja kuormittava Vaikesti depressiiviset ja itsemurha-alttiit vanhukset kuuluvat psykiatriseen erikoissairanhoitoon.

Masentuneen vanhuksen hoito Tarvitaan aktiivinen hoito-ote omahoitajasuhteessa. Masentuneen kohtaaminen edellyttää riittävästi aikaa. Tehdään tarkka hoitosuunnitelma.

Usein paras tulos saadaan eri hoitomuotoja yhdistämällä. Terapeuttinen vuorovaikutussuhde Vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat Lääkehoito on useimmiten tarpeen ECT on osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi hoitomuodoksi myös vanhojen vanhusten hoidossa Spesifisten hoitomuotojen ohella psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluu hoidon keskeisiin tehtäviin

Hoito Masennuksen mahdollisesti laukaissut somaattinen sairaus hoidetaan. Ongelmalliset elinolot pyritään korjaamaan. Itsenäisyyttä ja omanarvontuntoa tuetaan. Arvokkuuden säilyttäminen Itseään koskevaan päätöksentekoon osallistuminen Omatoimisuuteen rohkaistaan, liiallista suojelua vältetään.

Vanhuksen subjektiiviset tuntemukset huomioidaan. Menetykset työstetään. Sururyhmät läheisensä menettäneille vanhuksille Psykoterapia auttaa sopeutumaan voimien heikkenemiseen ja käymään läpi elämää rakentavalla, vapauttavalla ja elämän eri vaiheet eheyttävällä tavalla. Perheen jaksamista tuetaan Masentunut perheenjäsen koetaan vaativana. Haasteena masentuneen vanhuksen kohtaaminen siten, ettei itse ahdistu kohtuuttomasti

Sähköhoito vaikeissa, henkeä uhkaavissa masennustiloissa Fysioterapia Parantaa toimintakykyä Saattaa jo hoitomuotona toimia masennusta lievittävänä. Lääkitseminen Mielialalääke valitaan yksilöllisesti, vaikutus on odotettavissa 2–6 viikkoa hoidon aloittamisesta. Masennusta mahdollisesti aiheuttavien lääkkeiden mm. sydän- ja verenpainelääkkeiden tai kipulääkkeiden tai kortikosteroidien tarve punnitaan huolellisesti ja mahdollisuuksien mukaan lopetetaan tai korvataan suotuisammalla valmisteella. Sähköhoito vaikeissa, henkeä uhkaavissa masennustiloissa Erikoissairaanhoito, kun itsemurhauhka on suuri masennustila on psykoottistasoinen ahdistuneisuus on erityisen voimakasta.

Masentunutta potilasta tuetaan terapeuttisesti. Rohkaistaan potilasta ilmaisemaan ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Potilaan kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta antaa hänelle rohkeutta kohdata paha olo ja oma vastuu. Vahvistetaan potilaan itsetuntoa huomioimalla pienetkin onnistumiset. Kysymyksillä pyritään avaamaan erilaisia näkökulmia ja mahdollisuuksia. Luodaan tukea antava, luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, jossa viestitetään avointa kiinnostusta potilasta ja hänen elämäntilannettaan kohtaan. Arvostetaan potilasta pitämällä kiinni sopimuksista ja sovituista ajoista. Vältetään katteettomia lupauksia ja neuvoja "ota itseäsi niskasta kiinni". Tuetaan potilaan omatoimisuutta arkitoiminnoissa ja omien selviytymiskeinojen etsimistä. Kannustetaan liikuntaan potilaan voimavarojen mukaan. Jos runsasta alkoholin käyttöä, mini-interventio, yhteistyö A-klinikan kanssa. Itsemurha-ajatuksista ja suunnitelmista puhutaan avoimesti ja rohkeasti. Autetaan ylläpitämään ja luomaan yhteyksiä läheisiin. Kestetään sairaanhoitajana omaa rajallisuuttamme, kärsimättömyyttämme ja ahdistustamme.

Lääkitseminen Mielialalääkitys on aina yksilöllinen. Lääkkeen valintaan vaikuttaa masennusoireiden laatu ja vaikeusaste, muut sairaudet ja lääkehoidot. Lääkehoidon vaste näkyy yleensä 2–4 viikon kuluttua hoidon aloituksesta. Hoidon alkupäivinä esiintyvistä lääkkeen vaikutuksista ja sivuvaikutuksista kertominen lisää hoitomyöntyvyyttä. Lääkehoitoa jatketaan vielä oireiden helpotettua useita kuukausia. Vaikeissa ja toistuvissa masennustiloissa toipumisen jälkeen käytetään vuosia kestävää estolääkitystä.

Sähköhoito (ECT) Vaikea-asteisissa masennustiloissa Annetaan yleensä psykiatrisen sairaalahoidon aikana. Annetaan nukutuksessa. Useamman kerran hoitosarjana ECT:n jälkeen lääkehoitoa ja muuta hoitoa jatketaan.

Ohjaus - potilas ja omaiset - Omaisia tuetaan ja kerrotaan masennuksesta, hoidon sisällöstä ja ennusteesta että toipuminen vie usein kuukausia, vaikeissa masennustiloissa joskus vuosia että kyseessä ei ole itseaiheutettu tila että masennukseen liittyy uusiutumistaipumus. Puhutaan avoimesti itsemurha-ajatuksista potilaan ja omaisten kanssa. Rohkaistaan omaisia keskustelemaan potilaaseen liittyvistä huolistaan. Kannustetaan omaisia huomioimaan ja vahvistamaan potilaan tilassa tapahtuvia myönteisiä muutoksia.

Autetaan tarvittavien sosiaalisten tukimuotojen järjestämisessä. Kodinhoitoapu Alkoholiongelma perheessä: A-klinikka Vapaaehtoisjärjestöjen tuki Suomen Mielenterveysseura, valtakunnallinen kriisipuhelin, SOS-palvelu Mieli maasta ry:n oma-apuryhmät Omaiset Mielenterveystyön tukena ry. Mielenterveyden keskusliitto