Rakennerahastokausi Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tilannekatsaus ja uuden ohjelmakauden valmistelu Jussi Yli-Lahti Aluekehitysjohtaja Alueosasto
Advertisements

6Aika-strategian esittely Toukokuu Suurimpien kaupunkien kestävän kehittämisen strategia •Uuden EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2014−2020 yhtenä.
ESR AJANKOHTAISTA ESR –OHJELMASTA YTR:n HANKESEMINAARI ylitarkastaja Leena Uskelin, työministeriö.
Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen.
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Kuntakulttuuri kohtaa 2013 Mahdollisuuksia kulttuurille
Euroopan sosiaalirahasto ja kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen ohjelmakaudella Kuntakulttuuri kohtaa Lapin kuntakulttuurityöntekijöiden.
EU-rahoitus Järjestöpäivä Taneli Tiilikainen.
Elämää ja elinvoimaa maaseudulla.  Pohjois-Savossa 3 Leader- ryhmää, joilla jokaisella oma, paikallinen kehittämisohjelmansa  Rahoitus kohdentuu sekä.
RAKENNE- RAHASTOT Muutos 19! Noormarkun klubi
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankerahoituksen painopisteet Mihin hankerahoitusta saa? KAS ELY PP.
EU:n rakennerahastokausi ja muuta ajankohtaista Carola Gunell
Itä-Suomen ESR-päivät Opetusministeriön puheenvuoro Merja Niemi Opetusministeriö.
Uuteen ohjelmakauteen Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä EAKR-seurantakomiteat kevät 2012.
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti
SH-V Työvoima- ja elinkeinokeskus 1 ESR-RAHOITUKSEN HAKU TE-KESKUKSESSA Tiedotustilaisuus , Kajanus ESR-koordinaattori Sanna Halttunen-Välimaa.
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
Mikä on hyvää hanketoimintaa? Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ryhmäpäällikkö Anna-Liisa Hietala.
Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
Manner-Suomen ESR-ohjelma Pohjois-Suomen suuralueosion ESR-tilannekatsaus ESR-seurantakomitea Päivi Jaakola Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Ohjelmakauden valmistelutilanne Riitta Koskinen MYR
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoite Manner-Suomen ESR- toimenpideohjelma – Itä-Suomen suuralueosio.
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 – 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat / /
Uudistunut aluehallinto ja TYKE-tehtävä
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi & Länsi-Suomi Itä-Suomi & Pohjois-Suomi Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoite Manner-Suomen ESR- toimenpideohjelma – Itä-Suomen suuralueosio.
Rakennerahastokausi Itä-Suomen kehittämisstrategia Työpaikat Yrityskanta Työllisyysaste Työttömyysaste Arvonlisäys T&K-toiminta Vienti Koulutustaso.
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO
Uuteen EU:n rakennerahastokauteen 2014 – 2020 siirtyminen Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Euroopan aluekehitysrahasto Tehtävä: “myötävaikuttaa alueellisen epätasapainon poistamiseen.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN ARVIOINTI Aila Ryynänen Neuvotteleva virkamies TEM, alueiden kehittämisyksikkö.
EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto ESR Merja Hilpinen ESR -koordinaattori Pohjois-Savon TE-keskus.
Rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon tilannekatsaus Maakunnan yhteistyöryhmä
EU:n tulevan rakennerahastokauden valmistelu Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa.
HANKKEIDEN VALINTAMENETTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO KUOPIO IISALMI VARKAUS Timo Ollila, Itä-Suomen lääninhallitus.
Itä-Suomen ESR- ohjelman toteutus TE-keskuksien näkökulmasta Itä-Suomen ESR- päivät Kirsi Vainikainen Pohjois-Savon TE-keskus.
ELINIKÄISEN OHJAUKSEN ALUEELLINEN KOORDINAATIO ELOa Pohjois-Savon ELY-keskuksessa Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto.
Työ- ja elinkeinokeskus ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS – TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 –
Näkemyksiä ohjelmatoiminnasta uuteen rahoituskauteen siirryttäessä Paneelikeskustelun saatteeksi Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUSTILANNE JA HAASTEET Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous Neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaesitys 2007 –
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
EU:n rakennerahastokausi Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio ) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin.
Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman toteumakatsaus
Soile Juuti, ohjelmapäällikkö
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander
EU-rahoitus -info: Ajankohtaista rakennerahastoista
AJANKOHTAISTA ELY-KESKUKSESTA
EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus
Rahoituksen kohdentuminen 2018
Kestävää kasvua ja työtä Mitä ohjelmasta rahoitetaan?
Infotilaisuus hanketoimijoille
Kestävää kasvua ja työtä ESR
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Rakennerahastohaun painopisteet
Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan?
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Soile Juuti, ohjelmapäällikkö
Kansallisen ja EU-tason valmistelun tilannekatsaus Johanna Osenius
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Esityksen transkriptio:

Rakennerahastokausi 2014-2020 Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja 10.12.2012

Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta EU:n kokonaistuki liki nykyisellä tasolla (n. 336 MRD €)  useat jäsenvaltiot esittäneet leikkausta Maantieteellinen tuen keskittäminen vähiten kehittyneet alueet (BKT/asukas alle 75 %) – 162 MRD € välialueet (BKT/asukas vaihteluväli 75 – 90 %) – 39 MRD € kehittyneet alueet (BKT/asukas yli 90 %) – 53 MRD € Merentakaiset ja harvaan asutut alueet mm. Itä- ja Pohjois-Suomi, 20 €/as./v (nyt 35 €) – 1 MRD € Aluepolitiikalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistuva kasvu

- Komission esityksessä Itä-Suomi ns. siirtymäaluetta

EU:n koheesiopolitiikka 2014-2020 uusi suuraluejako Nykyiset suuralueet Uudet suuralueet - Suomi ajaa tätä vaihto-ehtoa

Kansalliset linjaukset Suomeen laaditaan yksi valtakunnallinen rakennerahasto- ohjelma käsittäen Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston – valmistelusta vastaa TEM perustuu kahteen alueelliseen suunnitelmaan (toinen Itä- ja Pohjois-Suomeen, toinen Etelä- ja Länsi-Suomeen) – valmistelusta vastaavat maakunnan liitot yhdessä ELY-keskusten kanssa SEKÄ lisäksi valtakunnallisiin ohjelmiin (EAKR 10-20%, ESR 25-35%) Rahoittajia vähennetään – maakunnan liitot ja ELY- keskukset (STM?) MYR:n rooli vahvistuu ohjelman oltava valmis loppukesästä 2013

Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä TOIMINTALINJA 1: Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) Investointiprioriteetti 1: Yrittäjyyden edistäminen (erityisesti uusien yritysten perustamisen ja uusien ideoiden taloudellisen hyödyntämisen tukeminen) Erityistavoite 1: Elinkeinorakenteen uudistaminen Erityistavoite 2: Yritysten toimintaedellytysten ja toiminta-ympäristön kehittäminen Erityistavoite 3: Energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen pk-yrityksissä ja julkisella sektorilla Investointiprioriteetti 2: Uusien liiketoimintamallien luominen ja kansainvälistyminen Erityistavoite 1: yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja kasvun turvaaminen Erityistavoite 2: Yritysten kansallisten ja kansainvälisten verkostojen vahvistaminen TOIMINTALINJA 2: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen (EAKR) Investointiprioriteetti 1: Innovaatio- ja osaamis-rakenteiden vahvistaminen Erityistavoite 1: Kilpailukykyinen ja vetovoimainen innovaatio-, koulutus- ja tutkimusympäristö Investointiprioriteetti 2: Uuden tiedon ja osaamisen hyödyntäminen innovatiivisten ratkaisujen luomisessa Erityistavoite 1: Huippuosaamisen kehittäminen elinkeinoelämän keskeisillä aloilla, alueen kilpailukyvyn uudistaminen sekä tuottavuuden lisääminen Erityistavoite 2: Uusien sovellusten, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Erityistavoite 3: Uusiutuvien energian sekä energia- ja materiaali-tehokkuuden tutkimus- ja tuotekehitys sekä lähienergian ja paikallisten energiavarojen hyödyntämisen ja käytön edistäminen Investointiprioriteetti 3: Ympäristön laadun sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen Erityistavoite 1: Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen Erityistavoite 2: Elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävien ympäristömyönteisten innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto

PAINOPISTE 3: Vähähiilisen talouden edistäminen (EAKR) Painopisteeseen kohdistetaan kansallisesti vähintään 20 % rahoituksesta. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisessa suunnitelmassa kohdistus tehdään integroituna toimintalinjoihin TL 1, TL 2 ja TL 4. TOIMINTALINJA 4: Saavutettavuus (EAKR, vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) Investointiprioriteetti 1: Tieto- ja viestintätekniikan saatavuus, käyttö ja laatu Erityistavoite 1: Nopeiden, laadukkaiden ja esteettömien tietoliikenneyhteyksien varmistaminen Investointiprioriteetti 2: Kestävä liikenne ja pullon-kaulojen poistaminen liikenneinfrastruktuurista Erityistavoite 1: Elinkeinotoiminnan kilpailukykyä tukee toimiva, kehittynyt ja älykäs liikenneinfrastruktuuri TOIMINTALINJA 5: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Investointiprioriteetti 1: Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistyvyys Erityistavoite 1: Työvoiman saatavuuden sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantuminen Investointiprioriteetti 2: Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin Erityistavoite 1: Työelämän laadun ja tuottavuuden parantuminen Erityistavoite 2: Yritystoiminnan kehittäminen muutostilanteissa Investointiprioriteetti 3: Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Erityistavoite 1: Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

TOIMINTALINJA 6: Koulutus, ammatti­taito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Investointiprioriteetti 1: Parannetaan elinikäiseen oppimiseen osallistumista, työvoiman ammattitaitoa ja koulutuksen työelämäyhteyksiä Erityistavoite 1: Työvoiman osaamisen ja valmiuksien kehittäminen vastaamaan työelämän tarpeita Erityistavoite 2: Koulutuksen laadun, innovatiivisten oppimisympäristöjen ja ohjauksen kehittäminen TOIMINTALINJA 7: Sosiaalisen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Investointiprioriteetti 1: Aktiivinen osallisuus Erityistavoite 1: Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Erityistavoite 2: Asiakaslähtöisten toimintamallien, palvelujen ja palvelukokonaisuuksien sekä rakenteiden kehittäminen

Huomioitavaa: EAKR- / ESR-suhde – 60 % / 40 % Itä- ja Pohjois-Suomelle oma rahoituskehys koko ohjelmakaudeksi suhteellisesti muuta maata suurempi rahoitusosuus Maakuntakohtaiset kehykset Valtakunnalliset teemat - suhde muuhun toimintaan, lisäarvo, osuus rahoituksesta Kaupunkipolitiikka (5 %) Kuopio Paikallinen kehittäminen kannatetaan, ei erillistä hallintorakennetta

Mikä muuttuu Yksi valtakunnallinen ohjelma, käsittää EAKR:n ja ESR:n Ohjaako alueellinen suunnitelma valintaa? Maakuntaohjelmiin perustuen MYAK-painopisteet Uudet suuralueet (Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä) Valtakunnalliset teemat Rahoittajat vähenevät MYR:n rooli vahvistuu EAKR – vähähiilisyys ja ympäristömyönteisyys ESR – sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta, sukupuolten tasa-arvo Kaupunkipolitiikka Paikallinen kehittäminen Tulospainotteisuus, selkeät välitavoitteet ja päämäärät, seuranta, palkitseminen

Kiitos!