Kulutuskarkuruus elämänpoliittisena valintana – mikä motivoi vähän kuluttavan elämäntavan valinneita? Uusi elämä –hankkeen avausseminaari 26.10.05 Tuuli.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Heidi Layne VALOA-hanke Helsingin yliopisto/Urapalvelut
Advertisements

1 Ristiinarviointi Ristiinarviointi Hämeenlinna, Verkkosote
Biolaakson tarkastelua johtamisnäkökulmasta
Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen
John Rawls REILUPELI.
(Viitekehys: Suomi, Kotka)
Opettaja eettisenä kasvattajana Launonen Leevi, Opettaja eettisenä kasvattajana – historiallinen näköala kasvatusajattelun muutokseen.
MARK TENNANT LIFELONG LEARNING AS A TECHNOLOGY OF THE SELF HANNA PORRASSALMI Postmoderni kritiikki aikuiskasvatuksessa vallitsevia minuuden teorioita kohtaan.
MEGATRENDIT  YHTEISKUNNASSA VAIKUTAA MEGATRENDEJÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT SEURAKUNTATYÖHÖN.
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
”Siellä minä olen heidän keskellään”
Kulttuuri- ja nuorisoalojen kunta- ja järjestötoimijoiden koulutus- ja verkostoitumispäivä Yhteisöllisyys ja hyvinvointi Hannu Kareinen.
Pirkanmaan Vuoden Kylä 2011: Kotala, Virrat.
Seurakunnan rooli maaseudun kehitystyössä Voimistuvat kylät-seminaari Seinäjoki Markku Ylinen Johtava kappalainen P eräseinäjoen kappeliseurakunta.
Uusi Tuuli ry ja s/v Estelle. Väitteet 1. Ruoka ei riitä kaikille 2.Kehitysmaissa ihmiset ovat onnettomampia kuin teollisuusmaissa 3.Jokaisella kiinalaisella.
Uusi Tuuli ry ja s/v Estelle. Väitteet 1. Ruoka ei riitä kaikille 2.Kehitysmaissa ihmiset ovat onnettomampia kuin teollisuusmaissa 3.Jokaisella kiinalaisella.
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Kylässä kehitysmaissa Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä
HYVÄ MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN Juha Parkkinen
Miksi kokemusta kannattaa kuunnella? Yhteiskuntatieteilijän näkökulma
Yritysvastuu sosiaalialalla Perustietoa yritysvastuusta | Aino Närkki 1.
Muotoilun mahdollisuudet teknologiateollisuudessa Ulla-Maaria Mutanen, Helsingin yliopisto Suomalainen muotoilu - osa liiketoiminnan ydintä? Muoto 2005.
Nuoruus Elämänkaarinäkökulma,
Valmennuskurssi sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Fiksu Opiskelija. Opetusaineisto jätteen synnyn ehkäisystä HSY Jätehuolto. Kulutusväittämiä Elena Saarikallio, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus.
AUKTORITEETTISUHTEET JA MORAALI
Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman.
Idolien ja esikuvien rooli. Keskustelunaiheita. Tehtävät
Suomi 2028 – Suomi ja globaali maailmantalous I Globalisaatio edennyt vuosituhansia Teollinen vallankumous kiihdytti globalisaatiota; Suomi tuli todella.
Uusi Tuuli ry ja s/v Estelle. Väitteet 1. Ruoka ei riitä kaikille 2.Kehitysmaissa ihmiset ovat onnettomampia kuin teollisuusmaissa 3.Jokaisella kiinalaisella.
Punainen: tunteet, vaistot - Millaisia tunteita ja tuntemuksia tehtävä herättää? Musta: varovaisuus, arviointi, kriittisyys - Mitkä ovat ehdotuksen hyvät.
”Et ne kattoo, että mihin palveluihin mun pitäs mennä” Lainrikkoja-asiakkaiden näkökulma palveluihin Katariina Pekkola Teija Sundman.
”Kaitselmusvaltio” toisista huolehtiminen; paimentaminen, ”holhous”
Kysymys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä
Kestävä Kehitys By Tuomas Nylund & Samuli Santala
Georg Henrik Wrede1 Lapsi- ja nuorisopolitiikan uudistuvat tavoitteet.
Tietoisuus ja maailmankuva Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin viides luento.
Toimintakyvyn arvioinnin etiikka
Pirkko Karjalainen, YTL Toimintakykyisenä kotona – haasteita sote-uudistukselle Miten pärjään kotona - vanhanakin.
Yhteiskuntapolitiikan eettiset postulaatit ja kestävä kehitys Marja Järvelä Yhteiskuntapolitiikan perusteet Syksy 2005.
Aikuisen hoitotyö Anitta Koistinen TtM.
Perusopetuksen arvoperusta ja arvokeskustelut
7. osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen - Vapaus tuo vastuuta → sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys kaikissa.
KESTÄVÄ KOULUKULTTUURI NIINA MYKRÄ TOIMINNANJOHTAJA, SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUJEN LIITTO KASVATUS JA YHTEISKUNTA –TOHTORIOHJELMA, TAMPEREEN YLIOPISTO.
Espoo haluaa kehittää osallisuutta Osallistuva Espoo -kehitysohjelma
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Työhyvinvointi johdon työkaluna Yhteisöjohtaja Markus Aarto
HYVINVOINTI JA SOSIAALIPOLITIIKKA Toni Uusimäki
Valonöörit Sisäisen motivaation käsikirja. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Ulkoinen motivaatio reaktiivista Ulkoinen motivaatio reaktiivista Sisäinen.
Normatiivinen etiikka Normatiivinen etiikka antaa ohjeita siitä miten meidän tulisi elää. 1)Hyve-etiikka. Erityisesti antiikin filosofien (Sokrates, Platon.
Sakari Kainulainen Sakari Kainulainen, Pasilan kirjasto EPÄITSEKKYYDEN MAHDOLLISUUDET Suomalaiset ovat muuttumassa arvomaailmaltaan.
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut
6 MORAALIN PAIKKA JA MERKITYS
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
Osuustoiminnan Päivä Helsingin Messukeskus Toimitusjohtaja
Yksilön lyhyt historia
TALOUSKASVU.
Hyvinvointia kestävästi
Yritykset ja yhteiskunta
Luonnonvarat Luonnonvaroja on uusiutuvia ja uusiutumattomia
PUOLUE C Periaateohjelma: Arvot
Huomioita sosiaalipolitiikasta
TALOUSKASVU.
Matkailuyrityksen tämän hetken haasteet ja menestys-tekijät Lapissa
Ensimmäinen ja toinen moderni
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä
Yhteinen keittiö Osallisuuden arviointi
Esityksen transkriptio:

Kulutuskarkuruus elämänpoliittisena valintana – mikä motivoi vähän kuluttavan elämäntavan valinneita? Uusi elämä –hankkeen avausseminaari 26.10.05 Tuuli Hirvilammi (tuuli.hirvilammi@helsinki.fi)

Tutkimusongelmat Ekoyhteisöissä elävien kulutuskarkureiden elämäntapa Kulutuskäyttäytyminen Hyvinvointikäsitykset Kulutuskarkureiden tekemän elämänpoliittisen valinnan motiivit Kulutuskarkuruuden suhde hyvinvointivaltioon

Kulutuskarkuruus Elämäntapa: arvojen ja toimintojen kokonaisuus Ostamattomuus ja aineellisen kulutuksen välttäminen moraalinen kannanotto Vapaaehtoinen, arvoihin perustuva valinta Materian ostamisen sijaan korostuu pyrkimys omavaraiseen, jossain määrin rahattomaan taloudenpitoon Kulutuksen välttäminen vaihtoehtoisen elämäntavan luonnollinen osa, ei luopumista Kokemuksena rikas elämä (vrt. köyhyystilastot) ”varaa olla ilman”

Kulutuskäyttäytyminen Köyhyys ei itsessään tavoite (’raha välineenä hyviin tarkoituksiin’), toisaalta tyytyväisyys minimi toimeentuloon Välttämättömyysmenot, asuminen ja ruoka, suurin menoerä Ekologisena kannanottona ja riskeihin varautumisena pyrkimys omavaraisuuteen, esim. viljely, käsityöt, kierrättäminen, jätteiden hyödyntäminen Vaihtotalouden hyödyntäminen, esim. talkoot, naapuriapu, palveluiden – ja tuotteiden vaihto Kulutustyyli: eettinen kuluttaminen ja turhan välttäminen Kulutuksen motiivin tiedostaminen: mitä tavara palvelee?

Hyvinvointikäsitykset – Mistä hyvinvointi muodostuu? Luonto luonto itseisarvona, suojelun korostaminen olemassaolo koetaan ’osana luontoa’ Sosiaaliset suhteet samanhenkinen yhteisöllisyys Mielekäs tekeminen itsensä kehittäminen, luovuus vrt. pakkotahtinen palkkatyö Henkinen hyvinvointi mielenrauha ja henkisen ulottuvuuden huomioiminen omien arvojen ja ihanteiden mukaan eläminen

Elämästä politiikkaa? Anthony Giddens 1991: Modernity and Self-identity ”Miten minun tulisi elämäni elää?” Elämänpolitiikka = päätöksiä, jotka koskevat minuutta, identiteettiä, elämänkaarta, hyvinvointia ja elämäntyyliä Yksilöiden valinnan vapaus vs. rakenteet (esim. kapitalistinen talousjärjestelmä) Kulutuskarkuruus on riskiyhteiskunnassa ajankohtaistuva elämäntapavalinta, jossa korostuu henkilökohtaisuus, pyrkimys vaikuttamiseen, kriittisyys, globaali vastuu, käsitys hyvästä elämästä ja moraaliset peruskysymykset.

Yksilöllinen elämäntilanne ELÄMÄNPOLITIIKKA Minkä takia kulutuskarkuri? Toimii sysäyksenä valinnan Halu vaikuttaa elämäntapaa tekemiseen, otetaan käyttöön koskevilla valinnoilla ”toiset mahdollisuudet” Utopia - toivon tila, käsitys hyvästä elämästä Yksilöllinen elämäntilanne - esim. työttömyys, turhautuminen, sairastuminen, yksinäisyys Kriittisyys - kulutusyhteiskunnan kritiikki esim. ekolo-gisesta näkökulmasta

Kulutuskritiikki Käsitys nykyisestä kulutusyhteiskunnasta: ”Sellanen, joka haluu haluu haluu, muttei koskaan saa tarpeeks ja siinä samalla halutessaan ottaa toisilta pois, mitä haluu...” Kulutusyhteiskunnan ongelmia mm. Markkinamekanismin ja talousdiskurssin leviäminen myös ihmissuhteisiin ja sosiaalipolitiikkaan Kulttuurin läpikaupallistuminen Rahakeskeinen kehityskäsitys Kapitalistisen logiikan kyseenalaistaminen: miksi tuotetaan uutta ja kulutetaan liikaa luonnonvaroja tuottavuuden ja talouskasvun turvaamiseksi?

Utopia Toivon tilaa määrittävissä puheissa korostuu pienimuotoisuus ja yksilöllisyys, ei kollektiivista tarkkaan määriteltyä utopiaa Kulutuskarkureiden ajatuksia paremmasta: - Maailma, jossa turva tulee muualta kuin kuluttamisesta - Hyvinvoinnin uudelleenmäärittely ja vaatimattomampi kulutustaso: ”elämänlaatua elintason sijaan” - Lämminhenkinen, pienimuotoinen, omavarainen, paikallinen...

Kulutuskarkuruuden yhteiskuntapoliittiset haasteet Taustana yksittäisten kuluttajien ”vastuuta” korostava talousjärjestelmä ja palkkatyöhön perustuva hyvinvoinnin uudelleenjako Kulutuskarkuruus haastaa hyvinvointivaltion perustan: Kapitalistinen tuotanto, kulutus ja hyvinvointivaltio muodostavat kolmiyhteyden, jossa ne ovat riippuvaisia toisistaan. Kuinka käy hyvinvointivaltion, jos tuotanto ja kulutus karkaavat? Ratkaisuehdotuksina itsensä elättämisen mahdollisuudet, yrittäjyys perustulo yhteisöllisyys ja palveluiden vaihto

Kulutuskarkureiden ’hyvä yhteiskunta’ Yhteisöllinen, ekologisesti kestävä ja inhimilliseen taloudenpitoon perustuva Kokonaisnäkemyksen huomioiminen; ihminen, yhteiskunta ja luonto tiiviissä yhteydessä Paikallistalouksien vahvistaminen Talouden demokratisointi Elintason uudelleenarviointi; Kuinka paljon on tarpeeksi?

Hirvilammi, Tuuli: Kulutuskarkuruus elämänpoliittisena valintana Sosiaalipolitiikan pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto, 2003 http://tutkielmat.uta.fi