, Vantaa TE-KESKUSTEN JA TOIMINTARYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Toimintaryhmien ja TE-keskusten hyviä käytäntöjä Koulutus Manner-Suomen maaseutuohjelman hanketukien sisällöstä ja valtioneuvoston asetuksesta, Vantaa

, Vantaa Millä tavoin toimintaryhmien ja TE-keskusten välisiä yhteistyösuhteita voi hoitaa (konkreettisia esimerkkejä)? Miten hyvää yhteistyötä voi edistää? •hyvä tiedonkulku sekä toisen osapuolen työn ja tehtäväkentän tunteminen ja ymmärtäminen tärkeää •luottamus keskeistä; eriseuraisuudesta tulee päästä eroon •"meidän jutun" tekeminen; kaikki samassa veneessä - ajattelu •uusien toimintatapojen etsiminen, jos ongelmia ilmenee; tarvittaessa voidaan käyttää ulkopuolista konsulttia (esim. yo); jo asioista yhdessä keskusteleminen auttaa: tiedonkulun paraneminen ja asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä •yhteisen osaamisen tason nostaminen, jotta puhutaan samaa kieltä ja tehdään yhteisiä tulkintoja

, Vantaa •yhteiset tilaisuudet, esim. "lukukinkerit", joissa käydään yhdessä läpi säädöksiä ja asetuksia •yhteiset tapaamiset tärkeitä, jotta opitaan tuntemaan ihmiset; kun yhteistyökumppanit tunnetaan ihmisinä, on asioiden hoitaminen sen jälkeen helppoa •ryhmien maksatuskoulutuksiin voidaan pyytää mukaan TE-keskuksen maksaja; vuoropuhelu ja tutustuminen •etukäteiskeskustelu hankkeesta TE-keskuksen kanssa on ollut toimivaa •yhtenäinen julkisuuskuva ryhmille ja TE-keskuksille •tärkeää muistaa, että sekä ryhmän että TE-keskuksen asiakas on sama, maaseudun ihminen: asiakkaan tulee saada parasta mahdollista palvelua (prioriteetti) ja koneiston tulee pystyä tuottamaan sitä

, Vantaa •laillisuus ja tulkinta usein ongelmien takana; tarvitaan selkeät pelisäännöt •tärkeää, että asiakkaalle puhutaan "samalla suulla" ja yhteisistä säännöistä ja työnjaosta on sovittu: yhteinen jaettu tieto vähentää tarvetta kysymysten esittämiselle ja kasvattaa tasapuolisuutta •ongelmallisen hankkeen käsittely esim. siten, että paikalla TE-keskuksen ja ryhmän edustajat: sovitaan yhteisistä menettelytavoista, joita välitetään yhteneväisesti hankkeelle •hankekohtainen yhteistyö; tarvitaan toimiva malli mm. hankkeiden vireilletuloon (vireilletulon tulee tapahtua osastolla, jonne se ensimmäiseksi tulee) •"parisuhdeterapiamalli": hankkeet lapsia, ryhmät ja TE- keskukset vanhempia; tarvitaan toimiva parisuhde, jotta lapset voivat hyvin •parhaiden käytäntöjen löytäminen ja hyödyntäminen; ollaan valmiita jatkuvaan muutokseen ja oppimaan toisilta

, Vantaa •Pohjois-Karjalassa ollut käytössä Leader-hankkeille viranomaisryhmä, joka on ollut hyvä malli ja vapaamuotoinen keskustelufoorumi; koko maakunnan ryhmät ovat osallistuneet (keskinäinen tiedonvaihtokanava samalla); myös Pohjois-Savossa malli on käytössä ja se on koettu toimivaksi; mallin toimivuus on kuitenkin myös ihmisistä kiinni •säännölliset maksamiskoulutukset hankkeille sekä hankehakijakoulutukset ryhmän ja TE-keskuksen välisessä yhteistyössä •on muistettava, että ryhmällä ja TE-keskuksella on eri roolit (tarkoituksenmukaisuus- ja laillisuusharkinnat) •kulujen sisällöllinen tarkastaminen toimintaryhmässä, tositteiden tarkastaminen TE-keskuksessa

, Vantaa •on muistettava myös maksajan rooli; tiedonkulku tulee varmistaa maksajalle saakka •maksatuksissa laadukas työ vähentää päällekkäistä työtä ja nopeuttaa käsittelyä •tarvitaan tarkat ohjeet siitä, mikä on ryhmän ja mikä TE- keskuksen rooli maksatuksissa uudella ohjelmakaudella (Mavin ohjeistus) •selkeät lomakkeet tärkeitä •muistettava, että toimintaryhmän taustalla toimii hallitus, joka tulee ottaa huomioon; TE-keskusten ymmärrettävä tämä •toimintaryhmä tuntee parhaiten hankkeen; rooli lausunnonantajana? •muistettava toimintaryhmien rooli maaseudun kehittäjänä! •pyrittävä hyvään asiakaspalveluun; asiakkaalle tulee antaa realistinen käsitys eikä turhia lupauksia

, Vantaa Mitä esteitä hyvälle yhteistyölle on ollut? •niukat aika- ja henkilöresurssit •pitkät fyysiset etäisyydet ryhmien ja TE-keskusten välillä •kynnys kysymysten esittämiselle (halutaan antaa työrauha kiireiselle yhteistyökumppanille)