Vertaistuen monet kasvot - ryhmistä verkostoihin Virtaa vertaistuen verkostoihin –seminaari Tampere 23.9.2008 Marianne Nylund Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpää, marianne.nylund@diak.fi

Taustaa vertaistuelle ja –toiminnalle Vertaisryhmien ja -verkostojen lukumäärä lisääntynyt 10v. aikana Ei tarkkoja tilastoja vertaisryhmien määristä Tarve jakaa kokemuksia ja tietoa Väite: sosiaaliset verkostot ja yhteisöt vähentyneet ja muuttuneet Läheisverkoston tuki (“perhesalaisuudet”) Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaistuki ja ammattiauttaminen Vertaistuki vakiintui toimintamuodoksi sosiaali- ja terveysalalla n. 1995- Voidaan ymmärtää yhdeksi uudeksi auttamistyön menetelmäksi tai ammatillisen työn kilpailijana/ uhkana Vertaisauttamisessa uusia tapoja jäsentää kokemuksia ja yhteisöllisyyttä (Hyväri 2005, 214-215) Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaistuen käsitteistä (1) “Vertaistuki tarkoittaa sellaista apua ja tukea, jota samankaltaisia asioita läpikäyneet ihmiset voivat antaa vaikeuksista selviytymiseksi ja jota kukaan muu ei voi antaa.” (vertaisryhmäläinen) Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaisryhmien ääni mediassa: TV, radio, lehdet, internet Esimerkit: Vertaansa vailla -äitiryhmä (Kehitysvammaisten Tukiliitto) KÄPY ry (Kätkyt- ja lapsikuolema perheiden yhdistys) Yksinhuoltajien vertaistukiryhmät Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaistuen käsitteistä (2) Samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten halu jakaa kokemuksia ja tietoa toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. (Nylund 2005) Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaistuen käsitteistä (3) ”Vertaistukiryhmällä ymmärrän toisten auttamiseen ja tukemiseen tähtääviä vastavuoroisia suhteita, joissa kriittisiä tai kriisiytyneitä elämäntilanteita käsitellään yhdessä.” (Hyväri 2005, 215) Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaistuen käsitteistä (4) Self-Help Nottingham: “Self help support groups provide a setting in which people who share similar experiences come together to offer practical and emotional support in a reciprocal and mutually beneficial manner.” www.selfhelp.org.uk/what_are_shg.html Haettu 6.9.2008 Marianne Nylund 23.9.2008

Mikä saa ihmiset osallistumaan? Omakohtainen elämäntilanne: elämäntilanteen ja identiteetin muutokset Yksilön kokemuksen näkökulma - kokemuksien politisoituminen (esim. vertaisryhmät) Kokemuksellinen asiantuntijuus (asiantuntijatiedon haastaminen) Henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen voimaantuminen Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaistuen muotoja Kahden henkilön välillä (satunnaiset kohtaamiset, ”vertaisystävä”, tukihenkilö) Ryhmät (eri aloitteentekijöitä: osallistuja, järjestö, ammattilainen) Verkostot (kasvokkaiset ja/tai internet kohtaamiset) Marianne Nylund 23.9.2008

Reitit vertaistuen ja kokemustiedon jakamiseen Ennalta suunnittelematonta Tarkoin suunniteltua Kahden keskiset tapaamiset -> ryhmät ja verkostot Ryhmistä ja verkoista voi löytää uusia ystäviä ja ”hengenheimolaisia” Keskustellaan muustakin kuin”ongelmista” Marianne Nylund 23.9.2008

Kokemuksellinen asiantuntijuus Kokemusten ja tiedon vaihtaminen ja jakaminen luottamuksellisessa ilmapiirissä Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaistoiminnan tukijat Vertaistuen keskukset (self-help centers, clearinghouses): tukevat ryhmien perustamisessa, tiedottavat, tarjoavat tiloja, välittäjinä eri toimijoiden välillä Sosiaali- ja terveysalan järjestöt, jäsenet Tutkijat ja kehittäjät Muita? Nylund (2005, 2002-2001) - palvelee Nottinghamin ympäristöä: tukee ja kehittää vertaisryhmätoimintaa Informoi ryhmistä, kokoaa vuosittain ilmestyvää luetteloa ryhmien yhteystiedoista Käytännön tukea: tiedottaminen, tilojen antaminen, uutiskirjeet, kopioiminen Koulutusta: ryhmätoiminnan kehittäminen, vaikuttaminen, yhteistyö eri toimijoiden kanssa http://www.selfhelp.org.uk/ Nottinghamin työntekijä ollut luennoimassa Suomessa v. 2000, muistaakseni Kansalaisareena ry:n seminaarissa Marianne Nylund 23.9.2008

Pohdittavaksi: Vertaistuen kääntöpuoli? (1) Kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyy myös kielteisiä asioita Tukevatko kaikki vertaistuen muodot? Luottamuksen menetys Ryhmän ”haltuunottajat” Sisäänpäin kääntyminen, ei vuorovaikutusta muiden ryhmien/yhteiskunnan kanssa Marianne Nylund 23.9.2008

Pohdittavaksi: Vertaistuen kääntöpuoli? (2) Voivatko ryhmät ”vahingoittaa” ryhmäläisiä, kuten ammattilaiset joskus väittävät? (esim. Lapsensa menettäneiden ryhmä) Virtuaaliverkostojen vaarat: tietojen ajankohtaisuus, sopivuus, ”oikeellisuus” Kenellä on oikeus määritellä ihmisten saama ja antama tuki ja apu? Voiko vertaistuesta tulla riippuvaiseksi? Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaistuen tulevaisuus (1) Vertaistuki nopeasti kehittyvä sosiaalisen tuen muoto Vahva hyvinvointiyhteiskunta voi tukea ja mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoisia vertaistuen muotoja Ketkä saavat tai voivat kehittää vertaistukea? Osallistujen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja/tai yhteiskuntaan? Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaistuen tulevaisuus (2) Ketkä voivat toimia välittäjinä päättäjien ja kansalaisten välillä? esim. epäkohtien korjaaminen & muuttaminen (esim. Yaphe ym. 2000: illness narratives) Sosiaalityöntekijöiden perinteinen asianajorooli, kansalaisten voimaantumisen ja osallistumisen tukeminen (Wituk ym. 2000; Adamsen 2002) Tärkeää löytää kullekin ryhmälle sopiva vertaistuen muoto; ei yhtä ”oikeaa”! Marianne Nylund 23.9.2008

Vertaistuen tulevaisuus (3) Minkälaisia vertaisryhmiä syntyy? Kansainvälistymisen vaikutukset: - Etninen/kulttuurinen tausta - kansainväl.hoivatyöläiset – ”lapset ilman vanhempia” (hoivan muuttuminen) Palveluiden käyttäjien vertaisryhmät (user organisations) Marianne Nylund 23.9.2008

Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet? Innovatiivisuuden säilyttäminen ja ongelmien ennakointi Avoin arviointi ja tutkimus Welfare mixin mahdollisuudet ja esteet Vertaisryhmiin rekrytointi: mihin, miksi, mitä, kenelle? Marianne Nylund 23.9.2008

Kirjallisuus Hyväri, Susanna (2005) Vertaistuen ja ammattiauttamisen muuttuvat suhteet. Teoksessa M. Nylund & A.B. Yeung (toim). Vapaaehtoistoiminta. Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino, 214-235. Nylund, Marianne (2005) Vertaisryhmät kokemuksen ja tiedon jäsentäjinä. Teoksessa M. Nylund & A.B. Yeung (toim.), 195-213. Marianne Nylund 23.9.2008