Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS UNETON – LEVOTON? Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

SISÄLTÖ Unen rakenteen kehitys kouluiässä Biologinen kehitys ja elämäntavat Uniongelmien esiintyminen Unettomuus ja viivästynyt unirytmi Unettomuutta aiheuttavat muut sairaudet Uniongelmien seuraukset kouluikäiselle Uniongelmien tutkiminen kouluikäisellä Yhteenveto

UNEN RAKENTEEN KEHITYS KOULUIÄSSÄ 1 Ennen murrosikää NREM-uni: kevyt 50%, syvä 30%; REM 20% Nukahtaminen helppoa Unen kokonaiskesto n. 10 tuntia Päiväväsymys on hyvin harvinaista Ihminen virkeimmillään elämässään

UNEN RAKENTEEN KEHITYS KOULUIÄSSÄ 2 Murrosiässä syvän unen väheneminen aikuistasolle, korvautuu kevyellä unella Todennäköisesti riippuu iästä enemmän kuin seksuaalisesta kehityksestä Taustalla aivojen synapsiyhteyksien karsiutuminen? Aivojen kypsymistapahtuma, otsalohkot kypsyvät viimeisenä

UNEN RAKENTEEN KEHITYS KOULUIÄSSÄ 3 Unen ajoittumisen säätelyssä muutos: melatoniinin erityshuippu viivästyy ja madaltuu, jolloin nukahtaminen myöhäistyy murrosiän kehityksen myötä Tämä yhteydessä seksuaaliseen kypsymiseen, tytöillä aiemmin kuin pojilla Aikuistyyppinen unentarve ja unirytmi tytöillä n. 17-18v, pojilla n.19-20v

UNEN RAKENTEEN KEHITYS KOULUIÄSSÄ 4 Unimäärä käytännössä vähenee murrosiässä, mutta tälle ei fysiologista perustetta Kesäleiritutkimukset (M. Carskadon)1980-luvun alussa Kaliforniassa: seurattiin samoja koululaisia esimurrosiästä murrosiän yli samalla nukkumisrytmillä ja -määrällä, tehtiin unitutkimukset ja päiväaikainen nukahtamisviivetesti (MSLT) ennen murrosikää ei nukahduksia päivällä, murrosiässä samalla yöunen määrällä nukahduksia tulee

BIOLOGINEN KEHITYS JA ELÄMÄNTAVAT 1 edellä mainituista muutoksista johtuen murrosikäisen luontainen nukahtamisajankohta viivästyy (sirkadiaaninen säätely) ja unen paine vähenee (homeostaattinen säätely) tehden valvomisen helpommaksi ympäristön tarjoamat virikkeet tukevat valvomista (ahkerointi ja ”bailaus”)

BIOLOGINEN KEHITYS JA ELÄMÄNTAVAT 2 virikkeiden kehitys lähihistoriassa 1) sähkövalo 2) elinkeinorakenteen muutos 3) televisio 4) uudempi viihde-elektroniikka 5) SOME 6) kodin ulkopuolinen harrastus- ja viihdetarjonta 7) vaatimukset nousseet yhteiskunnassa koulun alkamisajankohta ei ole muuttunut

Suomeen tuli lisää yöllisiä palveluja 1990-luvulla Lasten ilta- ja yöhoito lisääntyi Erikoiskioskit auki 24 h Useat kaupat auki sunnuntaisin ja 7-21 Huoltoasemat 24 h Yökahvilat 24 h Hampurilaispaikat 24 h Yöbussit Pizzapalvelut Kirkko auki koko yön Kuntosalit auki läpi yön Urheilijoiden varhaistreenit Yöluontoretket Taiteiden yöt Radioasemat 24 h Satelliittikanavat 24 h Internetin pörssi 24 h Itseopiskelua TV:ssä Kännykkächatit yöllä TV:ssä Ostoskanavat yöllä TV:ssä Helsingin Sanomat 11.2.2001

UNIONGELMIEN ESIINTYMINEN Valtakunnallinen kouluterveyskysely (8.-9.lk, lukion 1.-2.lk) selvittelee mm. unettomuutta, nukkumaanmenoaikoja ja päiväväsymystä kahden vuoden välein Unettomuus (v.2008) hieman lisääntynyt, tytöillä yleisempää (usein pojista 7-9%, tytöistä 11-14%) Nukkumaanmeno klo 23 jälkeen: pojat 30%, tytöt 21%

UNIONGELMIEN ESIINTYMINEN jatkuu päiväväsymys lisääntynyt 8v. seurannassa 10%→15%, nyt pojilla 11%, tytöillä 20% alustavat 2010 tulokset (8.-9.lk): pojilla 10%, tytöillä 21% oma kyselytutkimus v. 1988: päiväväsymys molemmilla sukupuolilla n. 20%, unettomuus 4%

WHO-Koululaistutkimus 1990-2002 Nukkumaan kouluviikolla klo 23 tai myöhemmin: 1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006 % JY/Terveystieteiden laitos WHO-Koululaistutkimus 1990-2002

Yöunen keskimääräinen pituus kouluviikolla 1994, 1998, 2002 ja 2006 8 h 7.5 h 8.5 h JY/Terveystieteiden laitos WHO-Koululaistutkimus 1994-2006

WHO-Koululaistutkimus 1990-2006 Aamuväsymys kouluaamuisin vähintään neljä kertaa viikossa: 1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006 % POJAT TYTÖT JY/Terveystieteiden laitos WHO-Koululaistutkimus 1990-2006

Nukahtamisviive iltaisin vähintään 30 min % JY/Terveystieteiden laitos WHO-Koululaistutkimus 1990-2006

Muutokset yli 10 v peruskoululaisten ajankäytössä (min/vrk) Tilastokeskus: Pääkkönen 2002

UNETTOMUUS Toiminnallinen eli psykofysiologinen unettomuus Alkaa ohimenevän stressin myötä, jatkuu itse unettomuuden pelkona, joka voi alkaa jo päivällä Nukahtaminen hyvin vaikeaa, koska stressitaso virittynyt korkealle Voi olla myös yöheräilyä Uni ei tule päivälläkään

UNETTOMUUS jatkuu Hoitokeinoina ei-lääkkeelliset ensisijaisia Unenhuolto-ohjeet Kognitiiviset menetelmät Rentoutus, hypnoosi Nukahtamislääkkeet vain tilapäiskäyttöön akuutissa vaiheessa

UNENHUOLTO-OHJEET 1. Mene vuoteeseen vasta väsyneenä. (Säännön tarkoituksena on opettaa ihmisiä tunnistamaan oma rytminsä.) 2. Noudata säännöllistä rytmiä nukkumaanmeno- ja heräämisajoissa, myös viikonloppuisin. Jos viikonloppuna nukut kuitenkin pitempään, älä poikkea rytmistäsi tuntia enempää ja ota huomioon myöhäisempi heräämisaika menemällä myöhemmin nukkumaan. 3. Rajoita vuoteessaoloaikaa ja vietä siellä vain sen verran kuin arvelet tarvitsevasi unta. 4. Älä yritä nukahtamista, koska voimakas ponnistus virittää mielen aktiiviseksi ja nukahtaminen estyy. Tee jotain, joka vie ajatukset pois nukahtamisesta ja myös tulevista töistä ja tehtävistä (esim. lukeminen, musiikin kuuntelu). 5. Päiväunet siirtävät nukahtamista, joten ne eivät ole kovin suositeltavia. Jos päiväunista halutaan pitää kiinni, täytyy nukkumisajan olla lyhyt ja säännöllinen.

UNENHUOLTO-OHJEET jatkuu 6. Kahvi, alkoholi, tupakka ja kolajuomat heikentävät useimpien unta ja nukahtamista, joten niiden nauttimista ainakin illalla tulisi välttää. 7. Säännöllinen liikunta on hyvästä, mutta ei liian myöhään illalla, jolloin rehkiminen haittaa nukahtamista. 8. Aseta herätyskello makuuhuoneessa niin, ettet näe sitä. Ajankulun seuraaminen voi alkaa ahdistaa. 9. Huolehdi, että makuuhuoneesi on riittävän rauhallinen. Myös valaistuksen ja lämpötilan tulee olla sopivia. 10. Rauhoitu hetki ennen nukkumaanmenoa puuhaamalla jotain tyynnyttävää. 11. Syö kevyesti ennen nukkumaanmenoa, jottei nälkä pidä sinua hereillä. Älä juo kovin paljon, jottei virtsaamisen tarve herätä kesken yötä.

UNETTOMUUS jatkuu Viivästynyt unirytmi tavallinen uniongelma Nukkumaanmeno vasta aamuyöllä, ylösnousu kouluun vaikeaa, viikonloppuna nukutaan iltapäivään Jet lag –ilmiö arjen ja viikonlopun välillä Voi pahimmillaan johtaa koulunkäynnin keskeytymiseen Voi esiintyä yhdessä toiminnallisen kanssa

UNETTOMUUS jatkuu Hoitona unenhuolto-ohjeet myös tässä tilanteessa Rytminsiirto pikkuhiljaa kohti normaalia heräämisajasta kiinni pitäen ITSEKURI JA VANHEMMAN TUKI! Valohoito auttaa Melatoniini voi joskus auttaa, ei pitkäaikaista käyttöä, koska ei ole tutkittu

UNETTOMUUS muut syyt Mielenterveyden häiriöissä uniongelmat tavallisia (masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosit) Psykiatrinen hoito (terapia, lääkitys) Neuropsykiatrisissa häiriöissä tavallisia: ADD/ADHD, autismikirjo, Tourette, (kehitysvamma) Unenhuolto-ohjeet, melatoniini, muut lääkkeet

UNETTOMUUS muut syyt jatkuu Unenaikainen epilepsia Muut yleissairaudet Lääkkeet, nautintoaineet Unisairaudet (unenaikaiset hengityshäiriöt, levottomat jalat, narkolepsia)

UNIONGELMIEN SEURAUKSET KOULUIKÄISELLE 1 Päiväväsymys lisääntyy Esiintyy keskittymättömyyttä, ärtyneisyyttä, impulsiivisuutta Oppimissuoritukset kärsivät Erityisesti luovuutta vaativat ongelmatehtävät vaikeita Yksitoikkoisten tehtävien suoritus voi kärsiä (esim. liikenne), onnettomuusaltiius

UNIONGELMIEN SEURAUKSET KOULUIKÄISELLE 1 Päänsärky Ruokailujen epäsäännöllisyys, erityisesti aamupala ei maistu Pitkäaikaisvaikutukset painonkehitykseen, verenpaineen säätelyyn ja sokeriaineenvaihdunnan tasapainoon Itselääkintä (esim. Coca Cola)

Yöunen pituus ja psyykkiset oireet 8-12 vuotiailla TRF = teacher report form J. Paavonen ym.

UNIONGELMIEN TUTKIMINEN KOULUIKÄISELLÄ Perusteellinen haastattelu koskien erityisesti unitottumuksia ja unen aikaisia ilmiöitä ja häiriöitä sekä päiväaikaista vointia Kahdenkeskinen keskustelu nuoren kanssa ensin, sitten vanhemmat mukaan Unenseurantalomakkeen täyttö 3-4 vk Uusi käynti, jolloin arvioidaan, miten tilanne hoidetaan

Perhe ja nukkumistottumukset Arkirytmi: esim. yhteiset ruokailuhetket, säännölliset elämäntavat (esim. nukkumaanmenoajat) – säännöllisyys luo turvallisuutta Ajanhallinta: unen arvostus näkyy omassa käytöksessämme – jos arvostaa -> nukkumiselle varaa riittävästi aikaa Vanhempien esimerkki: lapset oppivat vanhemmiltaan; pohja luodaan kotona, opitun säilyminen myöhemmälle iälle Pelisäännöt: perheessä sovittava esim. kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat, TV:n ja netin käyttö Hyvä unihygienia (kaikki toimet, jotka edistävät hyvää yöunta): esim. hyvä vuode, hiljaisuus, sopiva lämpötila - vanhempien pyrittävä luomaan näille edellytykset; myös valmistautuminen nukkumiseen eli ”unirituaalit” tärkeää) Nuorilla optimi unen pituus on n. 9 h; yksilöllisyys unentarpeessa -> tärkeää oppia tuntemaan oma unen tarpeensa ja toimimaan sen mukaan (terveydenlukutaito) – se on tärkeää meille kaikille! Yhteistyö kodin ja koulun välillä: vanhempainillat ja tapaamiset opettajien kanssa erinomainen paikka keskustella myös uniteemasta Em. ajatusten vienti käytäntöön – haasteellista! Tynjälä, J. (2007)

YHTEENVETO Nuoruusikä on erityisen herkkää unihäiriöille johtuen siihen liittyvistä biologisista muutoksista Nyky-yhteiskunnan elämäntyyli vahvistaa ongelmien syntyä Paras hoitokonsti on ongelman tiedostaminen ja nopea puuttuminen UNI KUNNIAAN!