Diabro 2000-2003 Dehko alueellisena hankkeena. Tausta •Diabro on alueellinen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisprojekti, joka toteutettiin kolmessatoista.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Perusterveydenhuolto 2012
Advertisements

FinDM II - tutkimus ja Diabeteksen kustannukset Suomessa - tutkimus
1 Ostopaikkakysely Heli Rauman Anu Simonen. 2 Kyselyn toteutus •Riihimäen kotitalouksiin lähetettiin yhteensä 2780 kyselyä •Kotitaloudet valitsimme postinumeroiden.
Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerit
Tieto-osasto / PATI1 Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Hoitoonpääsyn toteutumistiedot perusterveydenhuollon.
PROFIMILL Oy Tuotannon hallintaan liittyvät ohjelmistot ja konsultointipalvelut. Yritys.
Työhönvalmennuksella työelämään
Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit
Diabeteshoitotyön osaaminen
Työmarkkinajärjestökysely tasa-arvosuunnitelmista ja palkkakartoituksista 2012 Akava
Diabetes maailmassa 2012 Yli 300 miljoonaa ihmistä.
Käytettävyystestaus GenMetrics projektissa Jonas Alam
Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa. Taustaa •Kansallisen diabetesohjelman, Dehkon, yhtenä tavoitteena on, että diabeetikot hallitsevat omahoidon,
1 ©TNS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS Neuvolat - suurten kaupunkien vertailu 2012 Kaupunkikohtainen vertailu.
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
Ehkäisevä päihdetyö aikuissosiaalityössä
SOSIAALINEN MEDIA YHDISTYSTOIMINNASSA - Keinoja viestinnän tehostamiseksi Anni Lantto (Projektipäällikkö), Maija Laatikainen & Jannika Sammalkangas JOHDANTO.
Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous Rauman henkilöstön ja Rauman talousalueen yritysten yhteistyön selvittäminen ja kehittäminen Enni Karvinen.
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit
Apteekkien diabetesohjelma
Stadia-Dehko. Taustaa Vuonna 2001 aloitettiin diabeetikoiden hoidonohjaukseen keskittyvä moniammatillinen valinnainen opintojakso Opintojakson tavoitteena.
1 STM ja Stakes Rintanen Miten hoitotakuu toteutuu terveyskeskuksissa? Trendiyhteenvetoja Terveyskeskusten johtavien lääkärien kannat kysely maalis-huhtikuussa.
Kuopion toimipaikka Hermanninaukio 3 FIN Kuopio +358-(0)
Ikääntyneiden palvelut 2010 – Kuntakyselyn osaraportti Riikka Väyrynen.
Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit. DEHKO:n toimenpidesuositus Maassamme otetaan käyttöön yhtenäiset diabeteksen hoidon laatukriteerit, jotka jokaisen.
Dehko Outokummun terveyskeskuksessa. Taustaa Paikallinen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon tehostamisen kehittämisprosessi käynnistettiin vuonna Aluksi.
Aikuisdiabeetikkojen hoitovastuun jakautuminen ja hoitoyksiköiden sisäinen työnjako.
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄTYÖSTÄ
Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen
Tyypin 2 diabeetikoiden ryhmäohjausmalli. Taustaa Diabetesliitossa käynnistettiin vuonna 2001 Dehko- projektina tyypin 2 diabeteksen ryhmäohjausmallin.
Palaute elämää diabeteksen ja diabeetikon kanssa päivästä Lauantai
Diabeteksen aiheuttamat munuaissairaudet. Diabeetikoille tehdyt munuaisen siirrot vuosina
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Lokakuussa 2014 Tieto-osasto / PATI.
Suun terveydenhuollon hoitoonpääsy Lokakuussa 2014 Tieto-osasto / PATI.
Tieto-osasto / PATI1 Hoitoonpääsy Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) Maaliskuu 2014 Suun terveydenhuollon.
TERVEET ELÄMÄNTAVAT APUNA TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDOSSA
Tieto-osasto / PATI1 Suun terveydenhuollon hoitoonpääsy Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille Hoitoonpääsyn toteutumistiedot perusterveydenhuollon.
Yritysten toimipaikkojen, niiden henkilöstön ja liikevaihdon vuosimuutos maakunnittain vuosina Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri 1 (6)
Viestinnän opiskelijat verkossa KM Auli Posti Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus MULTIMEDIAN MONET MUODOT 21.
VEIKKA Varhaiserityiskasvatuksen kehittäminen Karhukunnissa
Kuntouttava työtoiminta 2010 – Kuntakyselyn osaraportti Esa Arajärvi.
1 STM ja Stakes Rintanen Miten hoitotakuu toteutuu terveyskeskuksissa? Terveyskeskusten johtavien lääkärien kannat kysely maalis-huhtikuussa 2007.
Ulkomaalaiset tausta ja pohjakuviot 2009 tilanne, raportti Esityksen nimi / Tekijä1.
Terveempi Pohjois-Suomi- hanke ”Kainuun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpidekokonaisuus” Kainuun maakunta-kuntayhtymä Merja.
Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen
Diabetes.
Diabetes (sokeritauti).
Suun terveydenhuollon hoitoonpääsy Maaliskuussa 2015.
Hedelmöityshoidot 2013–2014 Anna Heino & Mika Gissler.
LUMA-viikko Kuitinmäen koulussa LUMA-viikon aiheita Lumaviikolla tehtiin demoja fysiikkaan ja kemiaan liittyen, toiminnallisia matematiikan.
Kokemuksia ja kommentteja arvioinnista Rehtori Maija Vehviläinen Lahden Diakoniasäätiö Lahden diakonian instituutti.
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO YHTEENVETO.
Sairaudet ja niiden ehkäisy Yleisesti kansanterveydestä.
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa Maaliskuu 2016 THL. Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2016.
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa
Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo-
Oirekartoitin Asiakkaan käyttöohje.
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa
Onko meillä syytä olla huolissaan?
Te3 TERVEYS JA TUTKIMUS-KURSSI
Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Toimivat palkeet – ikääntyvän hengityssairaan arki –hanke Kouvolassa
Elintapaohjauksen toimintamallin ja palveluketjun kuvaus
Uuden teknologian vaikutukset työpaikoille
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
UNIAPNEAN HOITOKETJU FORSSA
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Arkeen Voimaa (CDSMP) -
Esityksen transkriptio:

Diabro Dehko alueellisena hankkeena

Tausta •Diabro on alueellinen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisprojekti, joka toteutettiin kolmessatoista Oulun läänin eteläosan kunnassa vuosina •Yhteistyöprojekti, johon osallistuivat kuntapäättäjät, terveydenhuollon toimijat, kouluttajat, tutkijat ja yritysmaailman edustajat.

Tavoite •Tuottaa laadukkaita hyvinvointipalveluja •Kehittää seutukuntien välistä yhteistyötä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa •Pitää kasvavia diabeteksen hoitokustannuksia hallinnassa. •Tukea Dehkon hoitotuloksia tukevia tavoitteita hoitotasapainojen, sydän- ja verisuonisairastuvuuden ja lisäsairauksien esiintyvyyden osalta.

Keinot •Omahoidon tehostaminen •Seurantajärjestelmien monipuolistaminen •Joustavat konsultaatiokäytännöt •Lisäsairauksia ehkäisevä kuntoutus •Erikois- ja kuntoutuspalvelujen kehittäminen alueellisiin tarpeisiin

Omaseurannan alkukartoitus •Projektin alussa tehtiin alkukartoitus, johon kerättiin 1829 diabeetikon tiedot. •Alkukartoituksen jälkeen vuotiaille (n=1427) diabeetikoille suunnattiin postikysely, jolla selvitettiin diabeetikoiden omahoitoa ja omaseurantaa (kyselyyn vastanneita diabeetikkoja oli 1065 = 75 %). •Kyselyn avulla selvisi, että suurimmalla osalla diabeetikoista on kotona käytössään verensokerimittari, mutta silti mittausten tekemisessä ja kirjaamisessa olisi tehostettavaa.

Omaseurannan tehostaminen •Omaseurannan tehostamiseksi 74 diabeetikkoa otti käyttöön ProWellnes OmaHoito –palvelun •Siinä diabeetikon tekemien verensokerimittausten tulokset tallentuvat mittarin muistiin ja ne voidaan purkaa internetissä toimivaan palveluun •Tuloksia voivat internetissä tarkastella diabeetikoiden itsensä lisäksi myös hoitajat ja lääkärit. Diabeetikot pystyivät myös järjestelmän avulla lähettämään kysymyksiä ja kommentteja heitä hoitaville lääkäreille ja hoitajille.

Diabetestietojärjestelmäkokeilu •ProWellnes –diabetestietojärjestelmän otti alueella käyttöön 17 hoitajaa ja 4 lääkäriä. •Suurimpina hyötyinä nähtiin alueellinen yhteiskäyttö, tiedonkulun paraneminen ja järjestelmän toimiminen havainnollistajana asiakkaalle. •Ongelmiksi koettiin kaksoiskirjaus, tietojärjestelmän puuttuminen joistakin toimipisteistä sekä lääkäreillä korostuva ajan puute.

Diabeteskurssit •Eläkeikäisille, tyypin 2 diabeetikoille, pidettiin kolme kuntoutuskurssia, yhteensä 27 diabeetikkoa osallistui •Kolmipäiväisiin kursseihin liittyi kahden päivän seurantajakso kolmen kuukauden kuluttua aloitusjaksosta •Vuoden kuluttua tehdyissä seurantamittauksissa diabeetikoilla oli nähtävissä selkeitä myönteisiä muutoksia useissa mittaustuloksissa •Kursseille osallistuminen näytti lisäävän kurssilaisten omaa aktiivisuutta hoidossa, yhteydenpitoa diabeteshoitajaan ja sovituissa kontrolleissa käymistä

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyinterventiot •Projektin viimeisenä vuonna toimijat keskittyivät tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja iäkkäiden diabeetikoiden hoidon kehittämiseen •Ehkäisy toteutettiin ryhmäinterventioina korkean diabetesriskin henkilöille •Ryhmätapaamisten aiheina olivat ruokavalio, syömisen hallinta, painon pudotus sekä painon merkitys eri sairauksissa ja niiden ehkäisyssä •Ryhmätapaamisten yhteydessä järjestettiin myös ohjattua liikuntaa: sauvakävelyä, kuntosalikäyntejä ja allasjumppaa.

Yhteenveto 1/2 •Diabro oli alueellaan ensimmäinen diabeteksen hoitoon liittyvä projekti •Osallistuneiden terveyskeskusten henkilöstö pysyi ennallaan, mutta silti saatiin aikaan muutoksia ja uutta toimintaa •Projektissa käyttöön otettua diabetestietojärjestelmää ei kaikkialla nähty kiinteänä osana omaa työtä, jolloin sen käyttö jäi vajaaksi.

Yhteenveto 2/2 •Projektin alussa selvitettiin diabeetikoiden hoitotasapaino, ja omahoidon tarkkailuun motivoitiin OmaHoito –palvelun avulla. •Diabeetikoiden kuntoutuskursseille osallistuneet kokivat hyötyneensä kurssista. Haastattelujen perusteella diabeetikoiden omahoito ja elintavat paranivat. •Projektissa järjestettiin myös koulutusta sekä diabeteksen ehkäisyyn että hoitoon liittyen. Toimijat kokivat koulutuksen hyödylliseksi, innostavaksi, motivoivaksi sekä yhteistyötä ja kollegojen tukea lisääväksi.

Lähde: Diabro Dehko alueellisena hankkeena. Toim. Alakangas H, Hiltunen L & Laakso M. DEHKO-raportti 2005:1.