VESIOSUUSKUNNAT NURMIJÄRVELLÄ Mahdollisuus maaseudun vesihuollon kehittämiseen

Vesiensuojelun näkökulma •Itämeri maailman saastuneimpia meriä •Haja- ja loma-asutus tuottaa edelleen n. 9 % fosforikuormasta (355 t/vuosi) ja 3 % (2500 t/v) typpikuormasta •Haja-asutusalueiden jätevesiasetus pyrkii leikkaamaan Itämereen johdettavaa kokonaiskuormitusta

Eheytyvä yhdyskuntarakenne •Haasteellista Nurmijärvellä •Pitkät välimatkat, yhdyskuntatekniikan kehittäminen ja rakentaminen tulee kalliiksi •Myös haja-asutusalueen kehittämisessä tulee ottaa huomioon kokonaisuus – kunta – alue - ?

Yhteisö ja kansalaisten osallistuminen •Perinteinen kyläyhteisö •Toimivat kansalaiset – osallistuminen haastaa asiantuntijavallan •Kehitys ja ristiriidat – paikallinen etu ja kokonaisetu •Pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus päätöksenteossa

Keskitetty vesihuolto •Veden johtaminen vie vähemmän energiaa kun sen kuljettaminen tankkiautoissa – umpisäiliöt vs. verkostot •Verkosto takaa laadultaan vaihtelemattoman jäteveden käsittelyn •Takaa laadultaan vaihtelemattoman, määrältään riittävän talousveden

Lainsäädäntö •Vesihuoltolaki 119/2001 •Vesilaki 264/1961 •Ympäristönsuojelulaki 86/2000 •Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003 •Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004)

Klaukkalan puhdistamon puhdistustulokset Biokaasulaitos jätevesilietteiden käsittelyyn LUPAEHDOT (minimi) •Biologinen hapenkulutus 95 % •Kokonaisfosfori 95 % •Kokonaistyppi 70 % HAJA-JÄTEVESIASETUS (?) •BHK7 90 % •Kokonaisfosfori 85 % •Typpi 40 %

Haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen periaatteet •Hyväksytty valtuustossa Strategia-ajatus: ”Alueen asukkaiden omatoimisuuteen perustuva toiminta, jota kunta ja muut tahot tukevat”

Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma •Hyväksytty v •Vesijohtoverkostojen ulkopuolella v asukasta •Vesihuollon kehittämisalueet, 46 kpl •Maankäytön suunnittelu – yleiskaavoitus – sisällä kehittämisalueiden määrittelyssä ja priorisoinnissa •Vesiosuuskunta malli

Haja-asutus alueen vesihuollon kehittämisen kustannukset (kehittämisalueet) v (päivitys rak.kust. indeksi ) Vakituiset asukkaat Liittyvät kiinteistöt Runkoverkoston kustannukset VESIOSUUS- KUNTA Kiinteistö- kohtaiset kustannukset Investointi kustannukset yhteensä I-kori ,8 milj. €3,0 milj. €7,8 milj. € II-kori ,0 milj. €3,6 milj.€8,6 milj. € III-kori ,1 milj. €2,4 milj.€6,5 milj. € Yhteensä ,9 milj. € 9,1 milj. €23,0 milj €

Muut investointikustannukset Rakentamiskohdemilj. € Nukari – Karhunkorpi siirtoviemäri 0,4 Nummenpää – Perttula siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 0,5 Yhteensä0,9

Kokonaiskustannukset, 2009 – 2014 Investointikustannukset23,9 milj. € Hankehallinnointi0,5 milj. € Asiantuntijapalvelut0,5 milj. € YHTEENSÄ24,9 milj. €

Kustannusten jakaantuminen

Kiinteistökohtaiset investointikustannukset – € per kiinteistö

Vesiosuuskunta •Useat lait valvovat vesiosuuskunnan toimintaa (Osuuskuntalaki, Vesihuoltolaki, Maankäyttö- ja Rakennuslaki) •Vesiosuuskunnassa päätösvalta sen jäsenillä (jäsenten kokoukset)

Vesiosuuskunta vesihuoltolaitoksena •Vesiosuuskunta täyttää Vesihuoltolaissa vesihuoltolaitokselle asetetut tunnusmerkit •Kunta vahvistaa vesiosuuskunnan hakemuksesta esityksestä toiminta-alueen •Verkostot ja laitteet VO.n toiminta-alueella osuuskunnan omaisuutta •Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskunta-kehityksen tarpeita vastaavasti (vesihuoltolaki) •Tiedottamisvelvollisuus ja asiakirjojen julkisuus (vesihuoltolaki)

Yhteistyö kunnan kanssa •Yhteistyösopimus •Nurmijärven vesilaitos veden myynti ja jäteveden vastaanotto •Tuki suunnitteluvaiheessa yleissuunnittelu rakentamissuunnittelu •Vähäinen suora rahallinen tuki •Huomattava tuki rahoituksen takauksissa tai lainoituksessa

Osuuskunnan talous •Varhaisessa vaiheessa hyvä arvioida ja suunnitella VO:n taloutta •Talous riippuvainen liittyjien määristä •Joissain tapauksissa hankalat olosuhteet korottavat kustannuksia •Elinkaari n. 25 vuotta

Osuuskuntien yhteistoiminta •Yhteiset hallintopalvelut •Yhteinen käyttö- ja kunnossapitotuki •Kehittämisalueiden yhdistäminen •Koulutus ja kokemusten vaihto •Mahdolliset sateenvarjo-organisaatiot

Pohdintaan •Yhteistyömallin työstäminen •Toukokuussa seminaari – päätöksentekijöitä, asiantuntijoita, vesiosuuskuntien toimijoita