”Millainen minä olen?” KAKSI PROJEKTIA ELLA JA TOPI -työpaja ERIKA –hanke

Vantaan Tanssiopiston kaksi tanssiprojektia koulujen nuorille ja erityisnuorille  Ella ja Topi Vantaalaisille yläaste- ja lukioikäisille tyttöille ja pojille suunnattu tanssityöpaja. Pyrkimyksenä antaa tanssikokemuksia lyhytkursseilla nuorille, joita taiteen opetus ei muuten tavoita. Projekti on kestänyt 3 vuotta / yksi työpaja lukukaudessa.  Erika – hanke Vantaan Tanssiopisto, Viertolan vastaanottokoti ja Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut käynnistivät Taikalampun osana Erika -hankkeen, jossa vastaanottokodin yli 12 -vuotiaille nuorille tarjottiin mahdollisuus osallistua kerran viikossa tanssi- ja ilmaisuopetukseen. Projekti kestänyt kaksi vuotta.

Ellan ja Topin taustalla NUORETTANSSINOPETTAJAT

ERIKA –projektin uusi yhteisöllinen työskentelytapa nuoret ohjaajat tanssin- opettajat

Oppilaspalaute ”No et saa tehä kaikennäköist kivaa kun ei oikei muuten tui tehtyy mitään tollasi juttui.” oppilas 2007

Ellan ja Topin lähtökohtia  Feministinen filosofia  Dialogissa pedagogiikka  Taiteellinen oppimisprosessi

Ajattelun lähtökohta  Feministinen filosofia, tietoteoria ja käytännön toiminta ilmenevät purkamisen ja rakentamisen projekteina.  Ns. ”kolmannen aallon” feminismi huomioi naisten välisiä eroja ja käsitteellisen työkalujen hahmottamista.

Filosofi Luce Irigaray  Luce Irigarayn projektin lähtökohtana on filosofinen sukupuolieron tematiikka - eettinen, rakkaus ja naisellinen.  Sukupuoliero määrittää Irigaryn mukaan tapaamme hahmottaa ja jäsentää todellisuutta.  Sukupuolten dynaaminen jäsennys syntyy ja neuvotellaan symbolisen toiminnan tasolla (Oksala 2005).

Feministinen filosofia – Judith Butler  Judith Butlerille sukupuoli rakennetaan, tehdään ja suoritetaan. (Butler 2006, Pulkkinen 2000).  Sukupuolen esittäminen, performatiivisuus, merkitsee, että sukupuoli suoritetaan toistamalla tuttuja eleitä ja että sukupuolen voi ymmärrettävästi suorittaa, koska on olemassa kulttuurisesti vakiintunut ”eleistö”.

Mitä kokemuksia Ellassa ja Topissa  Työpajojen eri ikäiset nuoret olivat kiinnostuneita ja innostuneita tyttö ja poika - teemasta (yläaste, kymppiluokat, lukioluokat).  Työpaja tavoitti ”uusia” nuoria taiteen perusopetuksen ulkopuolelta.  Nuorten kehollisuus, ilmaisu ja minäkuva peilautui harjoittelussa. Subjektiviteetti vahvistui – millainen minä olen.  Sekä yksilö- että yhteisötyöskentely vahvistuivat.

Mitä kokemuksia Ellassa ja Topissa  Kehollisuus, fyysisyys ja ”kehon hiljainen tieto” tuli käyttöön.  Leikin avulla päästiin luontevalla tavalla tyttö ja poika teemoihin.  Sukupuolisuuden lähestymisen keinoina käytettiin etäännyttämistä että intiimiä.  Koulu toimii yhteiskunnan malli ja mitä koulussa tuodaan esiin peilautuu koko yhteiskunnassa ilmeneviin suhteisiin esim. sukupuoliroolit.

Lähteet  Aaltonen Sanna, Honkatukia Päivi (toim.) (2002 ): Tulkintoja tytöistä. Nuorisotutkimusseura. Tietolipas 187 / SKS. Tampere: Tammerpaino.  Butler, Judith (2006): Hankala sukupuoli. Feminismi ja identiteetin kumous. Suom. Tuija Pulkinen – Leena –Maija Rossi.Helsinki:Gaudeamus.  Lehtinen, Virpi: Luce Irigarayn filosofinen hanke- etiikka, rakkaus, naisellinen. Anttonen, Anneli, Lempiäinen Kirsti, Liljeström Kirsti (2000): Feministejä – Aikamme ajattelijoita. Tampere: Vastapaino.  Lähteenmaa, Jaana (2000) Tyttöjä pelastamassa – mistä ja miksi? Aaltonen Sanna, Honkatukia Päivi: Tulkintoja tytöistä. Nuorisotutkimusseura. Tietolipas 187 / SKS. Tampere: Tammerpaino.  Oksala Johanna & Laura Werner (2005). Feministinen filosofia. Tampere: Gaudeamus.