Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TUKEA TYÖNANTAJUUTEEN Työehtosopimus ja palvelut työnantajille
Advertisements

KANSAINVÄLINEN FIBROMYALGIAPÄIVÄ
Henkilökohtaisten avustajien työnantajien vertaistukiryhmä
Miten lapsen osallisuus toteutuu läheisneuvonpidossa? •Viranomaisten yhteenvedot: keskittyvätkö lapsen tilanteeseen, tulevatko niissä lapsen näkemykset,
AKTIIVISEMPI ARKI Työpohjat oman arjen tarkasteluun.
Aivovamman hoitoketjut Suomessa, pitääkö uusia vai riittääkö rasvaus?
Paavo Voutilainen Sosiaalijohtaja
Vammaisen lapsen arki –perheen puheenvuoro
Kela tukemassa vajaakuntoisen nuoren opintoja
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen kunta,
HAASTATTELUTUTKIMUS HÄMEENLINNASSA •KOTIPALVELU •naisia 7, miehiä 2 •keski-ikä 85,4 vuotta •naimisissa 2, leski 4, naimaton 2, eronnut 1 •OMAISHOIDON TUKI.
HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMAN LAATIMINEN
Soili Hyvärinen Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Lasten mielenterveyspalvelujen porrastus – uudet tehtävät 2012 alkaen
Perhetyö.
Neuropsykologin rooli aivovammakuntoutuksen eri vaiheissa
ITSETUNTEMUS JA OMA OSAAMINEN
Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus
IMATRA Palvelusuunnitelma asumisratkaisujen suunnittelun lähtökohtana Kouvola Sirpa Koistinen.
Taysin nps ja lastensuojelun yhteistyö
Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ
Hahmotelma nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta Kokkolassa Nuorta ei jätetä seminaari Ronnie Djupsund.
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Jyväskylässä Kuntaliitoksen toteutuessa yhteispalvelupisteitä oli Vaajakoskella, Palokassa, Taulumäellä, Kuokkalassa ja Korpilahdella. Säynätsalon aluetoimisto.
Kelan mahdollisuudet tukea vammaisen tai osatyökykyisen työllistymistä
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Perhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke.
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
NUORTEN ASEMA Päihdepoliklinikka Mielenterveyspalvelut
TYK Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus
Itäinen perhekeskus, Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut
Ammattikuljettajien moniammatilliset ajo- ja työkyvynarvioinnit
Sosiaaliturvan ABC toimittajille Kela lainsäädännön toimeenpanijana
KOIVUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1) Mitä arvioidaan? 2) Miten arvioidaan? 3) Tiimityön kehittäminen 4) Yhteistyön tiivistäminen sosiaalityöntekijöiden kanssa.
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Sosiaali- ja terveydenhuollon eri-ikäisten peruspalvelut
OMAISHOIDON TUKI. YLEISTÄ Laki omaishoidon tuesta /937 omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista.
KOTI Kotipalvelu Perhetyö Järjestöt Koulu Vertais- tuki Kulttuuri- ja liikunta- palvelut Harras- tukset Päihde- ja mielen- terveys- palvelut Päihde- ja.
LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PERHELÄHTÖISTÄ TOIMINTAMALLIA KEHITTÄMÄLLÄ Varsinais-Suomen ja Satakunnan Remontti-hankkeen.
Geriatria Lapissa Pohtimolampi Riitta Matero Geriatrian erikoislääkäri.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Ikääntyvä Suomi ja yhteistyö iäkkäiden kuntoutuksessa EIJA SORVARI säätiönjohtaja MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ REHABILITATION FINLAND (RIFI) RY:N SEMINAARI.
AIKUISSOSIAALITYÖ OSALLISUUTTA TUKEMASSA Marja Paananen kehittäjäsosiaalityöntekijä.
P ROJEKTIN TULOKSET Tavoitteet: Henkilökohtaisen avun keskuksen toimintamallin luominen Henkilökohtaisten avustajien ja työnantajien kouluttaminen ja tukeminen.
Petra Pohjonen Youth Against Drugs ry.  Parantaa työssä jaksamista  Antaa aikaa varsinaiselle työlle  Rajaa työtä ja vapaa-aikaa  Lisää työtehoa 
LASTENNEUROLOGIA poliklinikka ja päiväsairaala rakennus 45 TERVETULOA.
Paljon tukea tarvitsevat – paljon palveluita käyttävät –hanke Keski – Pohjanmaan osakokonaisuus 05/ /2017 Hanketyöntekijät 40% + 40% työajalla Sosiaalityöntekijä.
Epäily herää – miten toimia? K-Sshp, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanke: koulutuspäivät Noora-Maria Ahl psykologi Marja.
Arvojulistus Julkisen elämän normeja. 1. Epäitsekkyys Viranomaisten tulee tehdä ratkaisunsa pelkästään yleistä etua tavoitellen. Viranomaisen ei tule.
Ennakkotuloksia toimeentulotuen Kela-siirrosta
Neuvontaa ja vientiosaamista elintarvikealan pk-yrityksille www. evira
Mielenterveyden häiriöt
ERITYISLAPSEN ÄITI,SOSIONOMIOPISKELIJA
Opiskeluterveyspäivät
Harvinaiset-verkosto Harvinaissairaan kokonaisvaltaisen arjen asiantuntijuutta Järjestöjen yhteistyötä harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien hyväksi.
HeNKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI
Asiakkaan valinnanvapaus
Perheeseemme kuuluu erityislapsi
Lasten ja nuorten asiantuntijaryhmän näkökulma
Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä.
Lasten kuntoutus Katja Hietaniemi Miia Kääntö Minja Liuska
Läheisen ohjaus terapiatyössä
Jenita Rantakokko, Jenni Hätälä, Maarit Kinnunen, Inka Hyttinen
Työikäisten kuntoutus
Kuntoutuksen perusteet
Poissaolojen seuranta / poissaoloihin puuttuminen
Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna
MONISAIRAIDEN POTILAIDEN KOHTALOT
Solmu vai rusetti – kommentteja Kelan dokumentista
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Esityksen transkriptio:

Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry 26.1.2008 Tuula Poutanen, puheenjohtaja JNCL-perheiden toiveet sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmälle: TAUSTAA JNCL-sairaudesta Sairaus on monimuotoinen ja elämäntaipaleeseen sisältyy ainakin seuraavia, usein erillisinäkin ilmeneviä sairauksia: näkövamma epilepsia Parkinsonismia dysartriaa psyyken ongelmia invaliditeetti dementiaa jne. Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry

Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry JNCL-perheiden toiveet sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmälle: Haasteena sairauden ”poikkitieteellisyys”: kullekin JNCL-oireelle erillisiä vammaisjärjestöjä kutakin sairauden oiretta hoitavat eri erikoislääkärit (neurologit, sisätautilääkärit, psykiatrit, terveyskeskuslääkärit jne.) Case Hanna 21 v: sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, omaishoidon tukihenkilö, palkanlaskija (henkilökohtaiset avustajat), apuvälinekeskus x 2, kotipalvelun johtaja, palvelukoti, yöpartio kotisairaanhoito: johtaja, kotisairaanhoitaja, terveyskeskus, erikoissairaanhoito, vammaispalvelusäätiö Kela 16 henkilöä + työantajavelvollisuudet = 3 henkilökohtaista avustajaa Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry

Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry JNCL-perheiden toiveet sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmälle: PERHEET ELÄVÄT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN VIIDAKOSSA Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry

Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry JNCL-perheiden toiveet sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmälle: Diagnosointivaiheen tehohoito Lähtökohtatilanne: lapsi yleensä terve 5 – 8 -vuotiaaksi asti. Sairaus ilmenee näkökyvyn heikkenemisenä tai ensimmäisenä epilepsiakohtauksena. diagnoosin kertoo silmälääkäri tai neurologi perheet saavat dramaattisen ensitiedon usein täysin valmistautumattomana. selkeää tukiohjausta jo diagnoosin kertomisen yhteydessä; mukana psykologi tms. joka jää perheen tueksi akuutin kriisivaiheen ajaksi ja auttaa kohtaamaan tulevat haasteet Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry

Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry JNCL-perheiden toiveet sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmälle: 1. Perheiden ja viranomaisten välisen yhteydenpidon kehittäminen Perheet joutuvat olemaan sairauden eri vaiheissa kymmeniin eri viranomaisiin. Saatavilla ei ole koottua tietoa julkisista palveluista, eduista jne. Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry

Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry JNCL-perheiden toiveet sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmälle: Kunnissa tulisi olla PALVELUVASTAAVA, jonka kanssa diagnoosin varmistuttua tehtäisiin suunnitelma pidemmällä aikavälillä tarvittavista palveluista: päivähoito, iltapäivähoito kouluratkaisut apuvälineet kuntoutus yms. Päätökset valmiina, jolloin palvelujen saaminen nopeutuisi ja vähentäisi sekä perheiden arkea että viranomaisten työtä kun säästyttäisiin lukuisilta neuvotteluilta, lausunnoilta jne. Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry

Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry JNCL-perheiden toiveet sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmälle: 3. KELA Tällä hetkellä KELA vaatii joka kerta kuntoutustukea, sopeutumisvalmennuskursseja, terapioita ym. haettaessa uuden lääkärintodistuksen ja usein kuntoutussuunnitelman. Ihmeparantumisia ei ole tapahtunut! Diagnoosin selvittyä tulee riittää yksi lääkärintodistus, ja tieto sairauden etenemisestä ja tulevista vaiheista Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry

Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry JNCL-perheiden toiveet sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmälle: HYÖDYT: perheiden voimavarat voi keskittää perheen jaksamiseen ja nuoren hoitoon. Kaikki eivät osaa tai jaksa pyörittää byrokratiaa. Viranomaisilta säästyy merkittävästi aikaa, kun joka asiasta ei tarvitse neuvotella erikseen ja tehdä päätöksiä, muistioita jne. Valitusten määrä vähenee. Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry

Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry – www.jncl.fi JNCL-perheiden toiveet sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmälle: 4. Omaishoitajan heikko asema: JNCL-perheiden kohdalla harvoin onnistuu lakisääteiset omaishoitajan vapaat. Kunnat yleensä osoittavat vapaapäiville laitospaikan, mutta se ei monenkaan JNCL-nuoren kohdalla tule kysymykseen johtuen nuoren henkisestä tilanteesta. Lisäksi kunnat tulkitsevat lakia eri tavoin ja vaativat erilaisia selvityksiä. Esim. maakuntatasolla resursoitaisiin kiertävä JNCL-avustaja, joka tekisi lakisääteiset vapaat ja olisi tilattavissa tarvittaessa kohtuullista korvausta vastaan. omaishoidon tulkintaa ja ohjeita selkeytettävä Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry – www.jncl.fi