LAADULLISEN TUTKIMUKSEN FILOSOFINEN TAUSTA Rauno Huttunen 2013 1

2

Mitä kuvioissa tapahtuu Mitä kuvioissa tapahtuu? Miksi se oN tärkeä laadullisen tutkimuksen luonteen ymmärtämiseksi? On pakko hiukan selventää muutamia ontologisia ja epistemologisia käsitteitä eli on pakko puhua filosofiasta. 3

Filosofia tarkoitti antiikin Kreikassa kaikkia tietämisen lajeja lääketieteestä matema-tiikkaan. Aristoteles jakoi tietämisen lajit teoreettiseen (matematiikka ja uskonto), praktiseen (etiikka ja politiikka) ja tuotannolliseen (poiesiksen tutkinta). 4

Filosofiasta karanneet: 5

Mitä on filosofia: 1) Teoreettiseen filosofiaan ja Filosofia on tavalla tai toisella asioiden juuriin menemistä. Se on radikaalia siinä mielessä kuin latinankielinen sana radix on juuri. Perinteisesti filosofia on ollut eri filosofian osa- alueisiin jakautuneiden peruskysymysten pohtimista. Filosofia voidaan jakaa 1) Teoreettiseen filosofiaan ja 2) Käytännölliseen filosofiaan 6

Teoreettinen filosofia: ONTOLOGIA = Mitä on oleminen? 2) TIETOTEORIA = Mitä on tieto? 7

ONTOLOGIA: Mitä on oleminen? henki, aine, jumala, yksi, moni, luonto, mahdollinen, välttämätön, absoluuttinen, määräytynyt, sattumanvarainen, tarkoituksellinen, yksittäinen, yleinen, objektiivinen, subjektiivinen 8

MATERIALISMI Maailma on perimmiltään ainetta tai materiaa. Kaikki muu on palautettavissa (reduktionistinen materialismi) siihen tai emergoituu siitä (ts. emergenssi materialismi). 9

Karl Popperin käsitys tiedosta ja todellisuudesta Sosiaalinen maailma Yksilöllinen maailma Luonto Maailma 3 Maailma 2 Maailma 1 emergenssi emergenssi Fysikaalinen todellisuus Kollektiiviset ideat Ja konstruktiot Yksilön mentaalinen todellisuus Päivi Tynjälä, Rauno Huttunen ja Hannu L. T. Heikkinen 2004. Voiko konstruktivisti olla realisti? Esitelmä Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa 13.2.2004

IDEALISMI Maailma on perimmältään ideaa tai henkeä. Platonin objektiivisen idealismin mukaan aineellinen maailma tosiolevaisten ideoiden heikko jäljitelmä. Berkeleyn mu-kaan aineellinen maailma on har-haa ja olemassa on vain Jumala ja yksittäiset sielut (Matrix-maailma). 11

Realismi kontra nominalismi (Käsite)Realismi: Yleiskäsitteet ovat olemassa itsenäisesti. Nominalismi: Yleiskäsitteet ovat vain nimiä (nomen). Vain yksi yksityisoliot ovat olemassa reaalisesti. 12

TIETOTEORIA/EPISTEMOLOGIA Mitä on mahdollista tietää? Voim-meko tietää olemuksia tai tosi-olevaisen? Onko tietomme todellisuuden kuva? Onko tieto konstruktio, joka kerro itse olioista mitään? Mitä on totuus? Tuleeko tieto kokemuksesta (induktio), järjestä (deduktio) vai intuitiosta (”abduktio”)? 13

Empirismi ja rationalismi Tieto a posteriori eli tieto tulee kokemuksesta. John Locke; mieli on tabula rasa eli tyhjä taulu, johon kokemus piirtää merkkinsä Berkeley: saamme kokemuksemme suoraan Jumalan mielestä Rationalismi: Tieto a priori eli tietoa on ennen kokemusta. Descartes, Spinoza, Leibniz 14

Totuusteoriat REALISMI KONSTRUKTIVISMI Korrespondenssiteoria Totuus on vastaavuutta ”Truth is out there.” Totuus on korrespondenssisuhde mielteen (väitteen) ja objektiivisen asiantilan välillä. KONSTRUKTIVISMI Totuus on konstruktiota onnistunutta käytäntöä (pragmatismi) yhteisymmärrystä (konsensusteoria) yhteensopivuutta (koherenssiteoria) ymmärrystä avaavaa (hermeneuttinen totuuskäsitys) vallan tuottamaa (vallan genealogia) 15

Regionaalinen ontologia ja epistemologia Johonkin tieteenalaan tai metodiin liittyvät spesifit ontologiset ja episte-mologiset kysymykset. Esimerkiksi laadullisen tutkimuksen filosofiassa kysytään mitä ovat laadullisen tutki-muksen kohteet luonteeltaan (ontologia) ja mitä pidetään tietona ja totuutena laadullisessa tutkimuk-sessa (epistemologia). 16

METAFYSIIKKA Metafysiikalla on tarkoitettu filosofisessa kirjal- lisuudessa viitattu joko koko teoreettisen filosofian alaan tai pelkästään ontologiaan. Termi tulee Aristoteleen kirjoitusten järjestä- järjestämisestä. Fysiikan jälkeiset kirjoitukset nimettiin termillä ta meta fysika eli kirjoitukset fysiikan jälkeen. Näissä kirjoituksissa Aristoteles pohti perimmäisiä kysymyksiä ja hän itse käytti nimitystä ensimmäinen filosofia, josta siis myöhemmin on käytetty nimityksiä metafysiikka, prima filosofia, perennaalinen (ikuinen) filosofia ja ontologia. 17

Käytännöllinen filosofia - tieteenfilosofia: Mitä on tiede? - mielen filosofia: Mitä on tietoisuus? - muodollinen logiikka: Mitä on pätevä päättely? Nämä kolme joskus lasketaan teoreettiseen filosofiaa. - taiteen filosofia: Mitä on kaunis, ylevä tai taide? - etiikka: Mihin perustuvat oikea ja väärä? - filosofinen antropologia: Mitä on ihminen? - yhteiskuntafilosofia: Mitä valta, ideologia, tunnustus... Sitten on olemassa ympäristöfilosofiaa, feminis-min filosofia, soveltavaa etiikkaa, psykologian filosofiaa, matematiikan filosofiaa, ruumiin filosofiaa, uskonnonfilosofiaa, retoriikkaa, politiikan filosofiaa, kuoleman filosofiaa, kielifilosofiaa, urheilun filosofiaa ja tietenkin myös KASVATUSFILOSOFIAA. 18

Filosofian valtavirtaukset Analyytinen filosofia ja uuspragmatismi Hermeneutiikka, fenomenologia ja eksistentialismi Uusmarxismi ja kriittinen filosofia Postmodernismi ja dekonstruktionismi 19

Aristoteles (348-322 e.k.r.) Selitti ilmiöitä päämäärästä eli teloksesta käsin; teleologinen selit- täminen. Esim. siemenen telos on tulla kasviksi, ihmisen telos on eudaimonia eli onnellisuus, putovan kiven telos on päätyä tasapainopisteeseensä etc. 20

Kausaaliselittäminen korvaa uudella ajalla teleologisen selittämisen Bacon, Kopernikus ja Galileo laittavat alulle matemaattis-kokeellisen menetelmän, luonnon empiirisen tutkimisen ja deterministisen maailman kuvan. Matematiikka on avain luonnon selittämiseen. Päämääriä ei tarvita. Jumala ja ideat ajetaan pois luonnon- tieteestä. Alkaa kehittymään sekulaari luonnontieteellinen maailmankuvaa. 21

August Comte (1798-1857) Positivistinen ajattelu on ihmiskunnan ja yksilökehityksen korkein vaihe: 1) Teologinen vaihe 2) Metafyysinen vaihe 3) Positiivinen vaihe 22

Uuspositivismi Hans Reichenbachin Berliinin piiri ja Moritz Schlickin Wienin piiri mielekkyyskriteeri: teoreettisia lauseita voidaan pitää mielekkäinä, jos ne voidaan palauttaa havaintolaiseiksi – empiirisesti tyhjät matemaattiset termit sallittiin. Kaikki muu puhe on mieltävailla olevaa metafysiikkaa Ludwig Wittegenstein ”taustapiruna” 23

Uuspositivismi Jotta esimerkiksi yleislause ”Kaikki ihmiset ovat filosofeja”, olisi mielekäs, se täytyy palauttaa elementaarilauseiksi tyyliin ”Hannu Heikkinen on filosofi”, ”Leena Kakkori on filosofia” etc. Tämä on teorian täydellinen empiirinen kuvaus. Verifikointi on näiden empiiristen lauseiden todellisuuteen vertaamista. Kaikki lauseet joille ei voida esittää empiiristä kuvausta ovat kognitiivisesti merkityksettömiä 24

Kaikki ihmiset ovat filosofeja. Teoria Kaikki ihmiset ovat filosofeja. Kaikki suomalaiset… Kaikki saksalaiset.. Turkulaiset ovat.. Kölniläiset ovat… Leena Rauno Hans Lise Empiirinen aineisto 25

Hirsjärvi ihmistutkimuksen kahdesta perinteestä (Johdatus kasvatusfilosofiaan 1985) Galileinen näkemys Aristoteelinen näkemys Inhimillisen toiminnan luonne Inhimillinen toiminta on rinnastettavissa muun luonnon toimintaan, ja sitä voidaan tutkia yhtä objektiivisesti kuin muita luonnon objekteja Inhimillisen toiminnan rinnasta-minen luonnon toimintaan on mahdotonta, koska inhimillisessä toiminnassa on mukana subjektiivinen elementti. Inhimillisen toiminnan aiheuttajat Inhimillistä toimintaa selittävät subjektin ulkopuoliset tekijät. Subjektin omat aikomukset (intentiot) aiheuttavat toiminnan. Sattuma ja välttämättömyys Sattumia ovat tapaukset, jotka poikkeavat kausaalisten invarianssien ennustamasta välttämättömyydestä. Sattumaa ovat asiantilat, jotka toteutuvat ilman tietoista intentiota. Tiedon luonne ja sen kriteerit Tieto perustuu empiirisesti havaittaviin invariansseihin. Se on oleva kuvaamista ja selittämistä. Tiedon lopullisena kriteerinä on empiria. Totuus on teorian korrespondenssia empiiristen tosiasioiden kanssa. Tieto on tarkoitustietoa. Tavoitteena on inhimillisen toiminnan ymmärtäminen. Tiedon lopullisena kriteerinä on toiminnan tarkoitusten autenttinen ymmärtäminen. 26

Luonnontieteet vs. ihmistieteen Metodologinen monismi: Nimitys näkemyksille, joiden mukaan ihmistieteiden tulisi selittää tutkimuskohteitaan pohjimmiltaan samalla tavalla kuin luonnontieteet ovat lähestyneet luonnon ilmiöitä. Näin ihmistieteiden ja luonnontieteiden välillä ei olisi tavoitteiden ja menetelmien suhteen mitään jyrkkää laadullista eroa. Metodologisen dualismin mukaan ihmistieteillä on oma luonnontieteiden lähestymistavasta jyrkästi ja laadullisesti poikkeava lähestymistapa. Yleisimmin tällöin ajatellaan, että ihmistieteille on ominaista erityinen ymmärtävä lähestymistapa, jossa inhimillisiä toimijoita tutkitaan jossain mielessä näiden omasta näkökulmasta. Ilpo Halonen: www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/luhutf02.htm 27

(Popperilainen) Tieteellinen realismi Luonnontieteellisten teorioiden puhumat ei- havaittavat asiat ovat todella olemassa. Monet ilmaukset tieteellisessä teoriassa, jotka viittaavat ei- havaittaviin asioihin, on otettava kirjaimellisesti. Luonnontieteel- linen teoria antaa kuvauksia ei- havaittavista kohteista, jotka ovat todella olemassa ”siellä”. Tieteelli-nen realismi vaatii luonnontieteellisestä (ja miltä tahansa muulta teorialta), että tieteen tulisi rakentaa korrespondenssimielessä tosia kuvauksia. On olemassa mielestä riippumaton maailma out there, niin kuin todet luonnon-tieteelliset teoriat sen esittävät. 28

Konstruktivismi/konstruktionismi Hilary Putnam (sisäinen realismi/uuspragmatismi): kysymys ”mistä objekteista maailma koostuu?” on mielekäs vain jos kysymys jatkuu ”what objects does world consist of… within a theory of description” on olemassa enemmän kuin yksi tosi teoria tai kuvaus maailmasta totuus on pikemminkin jonkinlainen idealisoitu hyväksyttävyys kuin korrespondenssi Sosiaalinen konstruktionismi (Berger & Luckman): todellisuus ja tieto ovat sosiaalisia konstruktioita tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita ihminen on samanaikaisesti sekä yhteiskunnallisen todellisuuden tuotos että tuottaja. Ihminen tulee ihmiseksi (ts. sosialisoituu) kun hän sisäistää olemassaolevan yhteiskunnallisen todellisuuden, mutta hän myös koko ajan uusintaa ja tuottaa tätä yhteiskunnallista todellisuutta (symbolisina ja materiaalisina objektivaatioina; ulkoistaminen). 29

Ei dikotomia, vaan jatkumo Kasvatustieteen kenttää ei ole tarkoituksenmu- kaista erotella dikotomi- sesti laadulliseen ja määrälliseen tutkimuk- seen. 30

Methodological naivism quantitative qualitative

Methodological naivism

Main distinctions seen between quantitative and qualitative ‘paradigms’

Asenteita laatu-määrä dikotomiaan Metodologiset fundamentalistit (strong paradigmatic view) laadulliset ja määrälliset otteet ovat ontologisesti ja epistemologisesti niin erilaatuisia, ettei niiden yhdistäminen käy päinsä sitoutuminen joko laadulliseen tai määrälliseen paradigmaan heikko paradigmaattinen näkemys (weak paradigmatic view) laadullinen ja määrällinen tutkimus ovat kumpikin hyödyllisiä tutkimusotteita, joiden yhdistäminen samassa tutkimuksessa on ongelmallista paradigmaattisen näkemyksen vastustajat (opponents of paradigmatic view) Triangulaatio Mixed method

35

Realistinen konstruktivismi Realistinen konstruktionismi Konstruktiivinen realismi Neorealismi Realistinen On olemassa ihmismielestä ja kielestä ontologia riippumaton todellisuus, Konstruktivistinen josta ihminen muodostaa tietoa järkensä epistemologia ja havaintojensa vuorovaikutuksessa ja hänen sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä, kielensä, kulttuurinsa ja kokemustaustansa muodostamissa puitteissa Päivi Tynjälä, Rauno Huttunen ja Hannu L. T. Heikkinen 2004. Voiko konstruktivisti olla realisti? Esitelmä Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa 13.2.2004