Realismi-konstruktionismi kiistan juuret ja olemus

Esitys aiheesta: "Realismi-konstruktionismi kiistan juuret ja olemus"— Esityksen transkriptio:

1 Realismi-konstruktionismi kiistan juuret ja olemus
Dos. Rauno Huttunen yliopistonlehtori, KTL, Turun yliopisto

2 Platon ( e.k.r.) Maailma jakautuu tosiolevaiseen stabiiliin ideoiden maailmaan ja varjomaiseen materiaalisten yksityisolioiden muuttuvaiseen maailmaan. Näkyvästä maailmasta saamme havaintotietoa, mutta se on vain doksaa eli luuloa. Tietoa eli epistemeä saamme vain muuttumattomista ideoista koulutetun järjen avulla.

3 Aristoteles ( e.k.r.) Pelasti konkreettiset ilmiöt. Materiaalista maail- maa kannattaakin tutkia. Ideat ovat lajimuotoja, jotka voidaan päätellä induktiivisesti havain- noimalla yksityisolioita. Selitti ilmiöitä päämää- rästä eli teloksesta käsin; teleologinen selit- täminen. Esim. siemenen telos on tulla kasviksi, ihmisen telos on eudaimonia eli onnellisuus, putovan kiven telos on päätyä tasapainopis- teeseensä etc.

4 Päätelmät, joissa on vai yksi premissi:
premissi: Kaikki kissat ovat karvaisia olioita. johtopäätös: Jotkut karvaiset oliot ovat kissoja. Päätelmät, joissa on kaksi premissiä: premissi I: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. premissi II: Sokrates on ihminen. johtopäätös: Sokrates on kuolevainen. Ylätermi: kuolevaisia Välitermi: ihminen Alatermi: Sokrates

5 Kausaaliselittäminen korvaa uudella ajalla teleologisen selittämisen
Bacon, Kopernikus ja Galileo laittavat alulle matemaattis-kokeellisen menetelmän ja deterministisen maailman kuvan. Matematiikka on avain luonnon selittämiseen. Päämääriä ei tarvita. Jumala ja ideat ajetaan pois luonnontieteestä. Alkaa kehittymään sekulaari ja rationalisoitunut länsimainen maailmankuva, jossa erkaantuvat luontokuva, ihmiskuva ja yhteiskuntakuva.

6 realismi kontra nominalismi
yleiskäsitteet ovat olemassa itsenäisesti Nominalismi: Yleiskäsitteet ovat vain nimiä (nomen). Vain yksi yksityisoliot ovat olemassa reaalisesti.

7 Petrus Abelardus ( ) Yleiskäsitteet ovat ennen olioita – universalia ante rem. Yleiskäsitteet ovat olioissa – universalia in re. Yleiskäsitteet ovat olioiden jälkeen kuvina meidän mielessä – universalia post rem.

8 Wilhelm Okkamilainen (1300-1349)
Yleiskäsitteet ovat olemassa vain ihmisen tajunnassa. Jos niiden oletetaan olevan olemassa itsenäisesti, niistä tehdään yksityisolioita. Jos taas oletetaan, että ne eivät ole itsenäisesti, vaan ne abstrahoidaan järjen avulla yksityisolioista, niin silloin ne eivät ole olemassa yleisenä. Tieteen olemassaolosta ei seuraa yleiskäsitteiden olemassaolo

9 Empirismi ja Rationalismi
tieto a posteriori eli tieto tulee kokemuksesta John Locke; mieli on tabula rasa eli tyhjä taulu, johon kokemus piirtää merkkinsä Berkeley: saamme kokemuksemme suoraan Jumalan mielestä Rationalismi: Tieto a priori eli tietoa on ennen kokemusta Descartes, Spinoza, Leibniz

10 Immanuel Kant Tiedolla on kaksi lähdettä eli sekä kokemus ja tietoisuuden että havainnon rakenteet Oliot sinänsä versus ilmiöt: me emme saa tietoa olioista sinänsä vaan siitä, miten oliot sinänsä ilmenevät meille eli vaikuttavat aisteihimme Aistimellisuutemme muoto vaikuttaa siihen, millä tavoin oliot ilmenevät meille Kaikki oliot sinänsä eivät ilmene meille mitenkään ja ilmenevätkin näyttävät vain osan itsestään

11 Immanuel Kant Voimme havaita oliosta sinänsä vain sellaisia ilmiöitä, jotka aistimellisuutemme muoto sallii. Aika ja avaruus ovat aistimellisuutemme muotoja eivätkä olion sinänsä ominaisuuksia. Kokemus syntyy, kun kognitiiviset kykymme (käsitteet) käsittelevät aistimellisuuden antamaa kaaottista dataa.

12 uuspositivismi - Hans Reichenbachin Berliinin piiri ja
Moritz Schlickin Wienin piiri mielekkyyskriteeri: teoreettisia lauseita voidaan pitää mielekkäinä, jos ne voidaan palauttaa havaintolaiseiksi – empiirisesti tyhjät matemaattiset termit sallittiin. Kaikki muu puhe on mieltävailla olevaa metafysiikkaa Ludwig Wittegenstein toimi ”taustapiruna”

13 Wienin piirin nominalismi
Jotta esimerkiksi yleislause ”Kaikki ihmiset ovat filosofeja”, olisi mielekäs se täytyisi palauttaa elementaarilauseiksi (atomilauseiksi, protokollalauseiksi) tyyliin ”Hannu Heikkinen on filosofi”, ”Leena Kakkori on filosofia” etc. Tämä on teorian empiirinen kuvaus. Verifikointi on näiden empiiristen lauseiden todellisuuteen vertaamista. Kaikki lauseet joille ei voida esittää empiiristä kuvausta ovat kognitiivisesti merkityksettömiä

14 Kaikki ihmiset ovat filosofeja.
Teoria Kaikki ihmiset ovat filosofeja. Kaikki suomalaiset… Kaikki saksalaiset.. Turkulaiset ovat.. Kölniläiset ovat… Leena Rauno Hans Lise Empiirinen aineisto

15 Thomas Kuhn – konstruktivistinen tieteenteoria
Kaikki havainnot ovat teoriapitoisia Empiiristä tutkimusta tehdään aina jonkun paradigman näkökulmasta Viime kädessä ei ole rationaalista tapaa siirtyä paradigmasta toiseen Tieto kumuloituu eli kasvaa vain paradigman sisällä Paradigma määrittää totuuden

16 Karl Popper – realistinen tieteenteoria
Yleiskäsitteet ovat reaalisia -> tieteellinen realismi Vain ajatus totuudesta korrespondenssi mielessä mahdollistaa puheen virheistä ja rationaalisesta kritiikistä Tiede ei kehity paradigmasta toiseen vaan se lähestyy totuutta tekemällä hyviä arvauksia (konjektuureja), joita yritetään kumota; kumoamattomat, mutta kumoutumisehdon sisältävät teoriat edustavat totuutta

17 Karl Popper Demarkaatio tieteen ja kvasitieteen välillä:
Falsifikaatioehto = mitä havaintoja täytyy tulla, jotta teoria kumoutuu Uskonto, psykoanalyysi ja marxilainen kansantaloustiede ovat kvasitiedettä, koska ne eivät kumoudu minkäänlaisista havainnoista – entä matematiikka?

18 TIETEELLINEN REALISMI
Totuus on vastaavuutta. Totuus on korrespondenssisuhde mielteen (kognition) ja asiantilan välillä. Myös yleinen tieteellinen teoria voi olla tosi. Tosia eivät ole vain verifioitavissa olevat empiiriset lauseet. Totuus on pätevyyden eli validiteetin kriteeri.

19 KONSTRUKTIVISMI Totuus on konstruktiota
onnistunutta käytäntöä pragmatismi yhteisymmärrystä konsensusteoria yhteensopivuutta koherenssiteoria ymmärrystä avaavaa hermeneuttinen totuuskäsitys vallan tuottamaa vallan genealogia; kriittiset teoriat

20 Sosiaalinen konstruktionismi
Berger & Luckman: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen - Tiedonsosiologinen tutkielma (1966; 1994) todellisuus ja tieto ovat sosiaalisia konstruktioita tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita ihminen on samanaikaisesti sekä yhteiskunnallisen todellisuuden tuotos että tuottaja. Ihminen tulee ihmiseksi (ts. sosialisoituu) kun hän sisäistää olemassa olevan yhteiskunnallisen todellisuuden, mutta hän myös koko ajan uusintaa ja tuottaa tätä yhteiskunnallista todellisuutta (symbolisina ja materiaalisina objektivaatioina; ulkoistaminen). ihmiset ja ryhmät tuottavat vuorovaikutuksessaan representaatioita toistensa toiminnasta, jotka ajan myötä muotoutuvat vastavuoroisiksi rooleiksi. Kun nämä roolit tuodaan kaikkien yhteisön jäsenten saataville, ne institutionalisoituvat. Instituutioitumisen prosessissa käsitteiden määritelmä sisällytetään yhteiskuntaan. Näin todellisuus on sosiaalisesti konstruoitu

21 MONEN SORTTISTA REALISMIA
Heikko realismi: On olemassa mielestä riippumaton todellisuus. Arkirealismi: Yleisimmät maalaisjärjellä havaittavat asiat ovat olemassa objektiivisesti. Maailma koostuu kaikenlaisista keskikokoisista asioista, joilla on tila ja aika ulottuvuus sekä primaarisia ja sekundäärisiä ominaisuuksia. Arkirealismin kannalta sellaisten tieteellisten teorioiden puhumat ei-havaittavat asiat kuten elektronit, säikeet, mustat aukot, pimeät massat ym. eivät ole reaalisia.

22 TIETEELLINEN REALISMI
Luonnontieteellisten teorioiden puhumat ei-havaittavat asiat ovat todella olemassa. Monet ilmaukset tieteellisessä teoriassa, jotka viittaavat ei-havaittaviin asioihin, on otettava kirjaimellisesti. Luonnontieteel- linen teoria antaa kuvauksia ei-havaittavista kohteista, jotka ovat todella olemassa ”siellä”. Tieteellinen realismi vaatii luonnontieteellisestä (ja miltä tahansa muulta teorialta), että tieteen tulisi rakentaa korrespondenssimielessä tosia kuvauksia. On olemassa mielestä riippumaton maailma out there, niin kuin todet luonnontieteelliset teoriat sen esittävät.

23 Minimaalinen, radikaali ja välimuoto
Tieteellisen realismin vähimmäisvaatimus on, että oletetaan, että ainakin useat tieteen puhumat teoreettiset ei-havaittavat asiat ovat reaalisesti olemassa. Tieteellisen realismin radikaalin version mukaan vain arkirealismi on korvattava tiukalla tieteellisellä realismilla niin, että vain tosissa tieteellisissä teorioissa asetettu ei-havaittava maailma on olemassa. Arkitietomme objekteja ei itse asiassa olisi olemassa, vaan ainoastaan tieteen postuloima maailma on reaalinen. Välimuotona on kanta, jonka mukaan arkitietoisuuden havaitsemat asiat ovat reaalisesti olemassa, mutta eivät sellaisena kuin arkirealismi ne havaitsee.

24 Hilary Putnam Metafyysinen realismi: Sisäinen realismi:
maailma koostuu mielestä riippumattomien objektien muuttumattomasta todellisuudesta on olemassa yksi tosi ja täydellinen kuvaus siitä, mitä maailma on - totuus sisältää vastaavuussuhteen väitteiden ja ulkoisten asioiden välillä Sisäinen realismi: - kysymys ”mistä objekteista maailma koostuu?” on mielekäs vain jos kysymys jatkuu ”what objects does world consist of… within a theory of description” - on olemassa enemmän kuin yksi tosi teoria tai kuvaus maailmasta - totuus on pikemminkin jonkinlainen idealisoitu hyväksyttävyys kuin korrespondenssi

25 Antirealismi tai tieteellinen konstruktivismi
Tieteelliset teoriat eivät ole kuvia todellisuudesta, vaan ne ovat konstruktiota instrumentteja, maailmanhahmottamisen tapoja tai valtaa. Yleinen ei ole olemassa reaalisesti out there: Thomas Kuhn, Richard Rorty, Bas van Fraassen, Robert Brandom, Kenneth Gergen, Nelson Goodman, Michel Foucault, Jean-Francois Lyotard, Ernst von Glasersfeld

26 Laadullisen tutkimuksen luotettavuus
PUOLIMATKA, TAPIO KVALITATIIVISEN TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA TOTUUSTEORIAT. Kasvatus 33 (5), 466–474. Laadullinen tutkimus menettää uskottavuuttaan joidenkin tutkijoiden keskuudessa jos se luopuu realistisesta totuusteoriasta (totuuden korrespondenssiteoria) Laadullisen tutkimuksen validiteetti kärsii, jos laadulliset tutkijat eivät usko yhteen pysyvään totuuden määritelmään tai uskovat, että Totuutta ei ole olemassa. Empiirisen tutkimuksen luotettavuus on perimmältään sen kykyä tarjota totuudenmukaista tietoa siitä todellisuuden osa-alueesta, johon tutkimuksessa etsitään vastausta. Perimmältään totuuskäsityksen pitäisi olla sama sekä kvantitatiivisessa että kvalitatiivisessa tutkimuksessa, vaikkakin luotettavuuden kriteerejä sovelletaan niissä osittain eri tavoin.

27 Laadullisen tutkimuksen luotettavuus
PERTTI TÖTTÖ: Pirullisen positivismin paluu, 2000 Jos laadullinen tutkimus luopuu realistisesta totuusteoriasta, seurauksena on käsitteelliseen sekaannus, joka hämärtää tutkimustavoitteet. Jos laadullisessa tutkimusotteessa kieli ei niinkään kuvaa todellisuutta kuin luo sitä, on vaikea ymmärtää, mikä oikeastaan on tutkimuskohteena oleva todellisuus. Laadullisen tutkimuksen tekijät joutuvat käytännössä paljolti toimimaan realistisen totuusteorian pohjalta, vaikka he lausunnoissaan vieroiksuisivatkin kuten Pertti Alasuutari. Laadullinen tutkimus tarvitsee luotettavuuden arvioinnin takia realistista totuuden korrespondenssiteoriaa

28 Laadullisen tutkimuksen luotettavuus
Luotettavuuden sijasta tulisi puhua laadullisen tutkimuksen validoinnista ja laadusta. Luotettavuus- ja pätevyys-puhe aina viittaa totuuden korrespondenssiteoriaan, joka ei pääsääntöisesti sovi laadullisen tutkimuksen ideaan. Laadullinen tutkimus voi tasokasta, käytännöllistä, dialogista, reflektiivistä, historiatietoista, koherenttia suhteessa aikaisempaa tutkimukseen ja ajatuksia innoittavaa. Tasoton laadullinen tutkimus on päinvastaista eli epäkäytännöllistä, monologista, epähistoriallista, aikaisemman teorian yksioikoisesti ohittavaa ja hyvin vähän ajatuksia innoittavaa. Hyvä tutkimus ei ole valokuva todellisuudesta vaan eräänlainen reflektiivis-dialoginen väline parempaan käytäntöön ja parempaan tieteeseen.

29 1. Principle of historical continuity
Analysis of the history of action: how has the action evolved historically? Emplotment: how logically and coherently does the narrative proceed? 2. Principle of reflexivity Subjective adequacy: what is the researcher’s relationship with his/her object of research like? Ontological and epistemological presumptions: what are the researcher’s presumptions of knowledge and reality? Transparency: how does the researcher describe his/her material and methods? 3. Principle of dialectics Dialogue: how has the researcher’s insight developed in dialogue with others? Polyphony: how does the report present different voices and interpretations? Authenticity: how authentic and genuine are the protagonists of the narrative? 4. Principle of workability Pragmatic quality: how well does the research succeed in creating workable practices? Criticality: what kind of discussion does the research provoke? Ethics: how are ethical problems dealt with? Empowerment: does the research make people believe in their own capabilities and possibilities to act and thereby encourage new practices and actions? 5. Principle of evocativeness Evocativeness: how well does the research narrative evoke mental images, memories or emotions related to the theme?

30 Realismi tai konstruktivismi luotettavuuden taustaksi
Mikä on totuus? Mikä maailmankuva pitäisi ottaa kasvatustieteellisen tutkimuksen luottavuusarvioinnin taustaksi. Onko tutkimus (valo)kuva todellisuudesta vai onko se ”teksti”, joka luo todellisuutta (jota ei ole tekstin ulkopuolella). Gradun tekijän ei tarvitse vastata tähän, mutta hänen on hyvä olla tietoinen tästä perustavasta ontologisesta ja epistemologisesta kiistasta.

31

32 Voiko konstruktivisti olla realisti?

33 Entä jos ajattelemme näin:
Realistinen On olemassa ihmismielestä ja kielestä ontologia riippumaton todellisuus, Konstruktivistinen josta ihminen muodostaa tietoa järkensä epistemologia ja havaintojensa vuorovaikutuksessa ja hänen sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä, kielensä, kulttuurinsa ja kokemustaustansa muodostamissa puitteissa Päivi Tynjälä, Rauno Huttunen ja Hannu L. T. Heikkinen Voiko konstruktivisti olla realisti? Esitelmä Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa

34 Rationalismi Maailma Mieli doksa episteme Rationalismi –
tietoa ajattelun kautta Realistinen ontologia Päivi Tynjälä, Rauno Huttunen ja Hannu L. T. Heikkinen Voiko konstruktivisti olla realisti? Esitelmä Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa

35 Empirismi Maailma Mieli Empirismi – tietoa havaintojen ja
kokemuksen kautta Realistinen ontologia Päivi Tynjälä, Rauno Huttunen ja Hannu L. T. Heikkinen Voiko konstruktivisti olla realisti? Esitelmä Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa

36 Bas van Fraasenin konstruktiivinen empirismi
Maailma Mieli Tieteelliset teoriat ovat vain instrumentteja. Ne eivät kerro mitään maailmasta. Maailma on kognitiivisesti saavuttamaton. Päivi Tynjälä, Rauno Huttunen ja Hannu L. T. Heikkinen Voiko konstruktivisti olla realisti? Esitelmä Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa

37 Kognitiivinen konstruktivismi
Maailma Mieli Kognitiivinen konstruktivismi – tietoa ajattelun ja kokemuksen vuorovaikutuksessa Realistinen ontologia Päivi Tynjälä, Rauno Huttunen ja Hannu L. T. Heikkinen Voiko konstruktivisti olla realisti? Esitelmä Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa

38 Sosiaalinen konstruktionismi
Mieli Mieli Maailma Mieli Mieli Mieli Konstruktivistinen ontologia Sosiaalinen konstuktionismi – tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta

39 Heideggerin maailma Dasein Dasein In-der-Welt-sein Dasein Dasein
Mitdasein Dasein Dasein Daseinille (”ihminen”) asiat voivat olla joko esillä (reflektio) tai käsillä (piilevätieto). Totuus on Daseinin tapa olla maailmassa. Totuus on olevien paljastumista olemisessaan.

40 Pragmatistinen näkemys todellisuudesta
Ihminen toiminnassa Ihminen toiminnassa Maailma Ihminen toiminnassa Ihminen toiminnassa Pragmatistinen konstruktivismi: Tietoa muodostetaan toiminnan kautta

41 Karl Popperin käsitys tiedosta ja todellisuudesta
Sosiaalinen maailma Yksilöllinen maailma Luonto Maailma 3 Maailma 2 Maailma 1 emergenssi emergenssi Ideat ja konstruktiot Mentaalinen todellisuus Fysikaalinen todellisuus

42 Epistemologia Ontologia Realistinen Konstruktivistinen Karl Popper
Roy Bhaskar Ilkka Niiniluoto Tapio Puolimatka Pertti Töttö Immanuel Kant Hilary Putnam Jean Piaget von Glasersfeld Lev Vygotsky Nelson Goodman Richard Rorty Kenneth Gergen Martin Heidegger Realistinen Epistemologia Konstruktivistinen John Dewey Pierre Bourdieu

43 Realistinen konstruktivismi Realistinen konstruktionismi Konstruktiivinen realismi Neorealismi
Realistinen On olemassa ihmismielestä ja kielestä ontologia riippumaton todellisuus, Konstruktivistinen josta ihminen muodostaa tietoa järkensä epistemologia ja havaintojensa vuorovaikutuksessa ja hänen sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä, kielensä, kulttuurinsa ja kokemustaustansa muodostamissa puitteissa Päivi Tynjälä, Rauno Huttunen ja Hannu L. T. Heikkinen Voiko konstruktivisti olla realisti? Esitelmä Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa