SELVITYS OSUUSTOIMINTATUTKIMUKSESTA SUOMESSA JA MAAILMALLA Iiro Jussila, Panu Kalmi & Eliisa Troberg Toukokuu 2008

ESITYKSEN SISÄLTÖ  Johdanto  Selvityksen tavoite  Selvityksen toteuttaminen  Osuustoiminnan tutkimus kansantaloustieteessä  Osuustoiminnan tutkimus liiketaloustieteissä; johtaminen ja organisointi  Yhteisötalouden ja sosiaalisen yrittäjyyden tutkimus  Osuustoiminnallisen yhteisyrittämisen ja osuustoiminnan uusien sovelluksien tutkimus  Johtopäätöksiä

JOHDANTO  Osuustoimintatutkimuksen perusta kiinnittyy luvulta peräisin oleviin osuustoiminnan kansainvälisiin Rochdalen periaatteisiin. Kansainvälinen osuustoimintaliitto (ICA) on viimeksi uudistanut nämä osuustoiminnan identiteetin peruslähtökohdat v  Parin viimeisen vuosisadan aikana osuustoiminta on levittäytynyt ympäri maailmaa. Sen soveltamismuodot ovat hyvin moninaiset ja osuustoiminnan tutkimusta tehdään monen eri tieteen alalla maailman yliopistoissa ja korkeakouluissa.  Tutkimusta tehdään sekä eri maiden osuustoiminnan tutkimuskeskusten sisällä että myös yliopistojen ainelaitoksissa. Suurin osa tutkimusta tapahtuu varsinaisten osuustoiminnan tutkimusyksiköiden ulkopuolella.

JOHDANTO jatkuu  Akateemisista tutkimusorganisaatioista vahvimpia ovat CIRIEC (International Center of Research and Information on the Public, Social and Cooperative Economy), jonka toiminta kattaa latinalaisten kielten (ranska, espanja, portugali) alueen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävän osuustoiminnan tutkimuksen, AGI (Arbeitsgemeinschaft genossenschaftswissenschaftlicher Institute) Keski-Euroopan saksankielisten maiden yliopistojen osuustoimintatutkimuksen yhteistyöelimenä sekä Aasian, Afrikan ja Pohjois-Amerikan osuustoimintatutkijoiden ja -opettajien yhteysverkostot.  Vuosittain tutkimuskonferensseja, esimerkiksi ICA:n yleiset ja maanosittaiset seminaarit, CIRIEC:n ja AGI:n sekä Pohjois-Amerikan tutkijajärjestöjen seminaarit  Tieteellisiä julkaisusarjoja ja aikauskirjoja, kuten ICA:n Review of International Co-operation, CIRIEC:n Annals of Public and Co-operative Economy, AGI:n Zeitschrift fur das gesamte Genossenschaftswesen, Israelissa ilmestyvä Journal of Rural Cooperation sekä Kooperativa Föreningenin Kooperativ Årsbok.

SELVITYKSEN TAVOITE  Tavoitteena on tuoda esille keskeiset osuustoimintaa ja yhteisötaloutta koskevat tutkimussuuntaukset Suomessa ja maailmalla  Sekä asemoida suomalainen osuustoimintatutkimus kansainväliseen osuustoimintatutkimukseen  Selvityksessä keskitytään taloustieteen, liiketaloustieteen johtamisen ja yhteiskuntatieteiden alojen tutkimuksiin. Nämä tutkimukset edustavat enemmistöä osuustoiminnan tutkimuksesta maailmalla.

SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN  Selvitys on toteutettu osuustoimintatutkimuskirjallisuuden ja muun dokumentaatioaineiston avulla  Dokumentaatiolähteiden osalta on käyty läpi keskeiset ulkomaiset yliopistolliset osuustoiminnan tutkimuskeskukset, viimeaikaisten osuustoiminnan tutkimuskonferenssien sisältöjä, sekä kansainvälisiä journaleita.

OSUUSTOIMINNAN TUTKIMUS KANSANTALOUSTIETEESSÄ  Kansantaloustieteen alueella osuuskuntien tutkimusta runsaasti ennen toista maailmansotaa, sen jälkeen kiinnostus hiipunut  Aina välillä aiheesta nousee tiettyjä muoti-ilmiöitä, kuten työntekijöiden itsehallinnollisiin yrityksiin liittyvä tutkimus 1970-luvulla  Tämän päivän kuumin osuustoimintaan liittyvä aihe on mikrorahoitus kehitysmaissa

Osuustoiminnan tutkimus kansantaloustieteessä  Osuuspankkeihin ja keskinäisiin vakuutusyhtiöihin liittyvää tarkastelua, erityisesti tehokkuusvertailuja  IMF aktiivinen osuuspankkien tutkimuksessa viime aikoina  Maatalousekonomiassa osuuskuntiin liittyvä tutkimus yleistä  Vähemmän osuuskaupoista tai asunto-osuuskunnista  Monet lehdet julkaisevat satunnaisesti, kaikki huippulehdet julkaisseet ainakin joskus osuustoiminnasta

Osuustoiminnan tutkimus suomalaisessa kansantaloustieteessä  PTT, erityisesti elintarvikeala  Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen laitoksella mm. seuraavista aiheista: osuuspankit, mikrorahoitus, uusien osuuskuntien perustaminen, historia ja metodologia

OSUUSTOIMINNAN TUTKIMUS LIIKETALOUSTIETEISSÄ  Erittäin vähäistä niin maailmalla kuin kotimaassakin  Sijoittajaomisteisuus ja voitonmaksimointiajatus jyräävät  Hyvin fragmentoitunutta  Ei yhtenäistä viitekehystä, eikä yhteen sitovaa teoreettista taustaa  Samasta aiheesta vain harvoin useampia tutkimuksia  Instituuteissa pääpaino selvitysten ja opetusmateriaalin tuottamisessa  Koulutukselliset tarpeet ohjaavat instituuttien toimintaa, eikä pitkäjänteiseen teoriankehittämiseen ole resursseja

OSUUSTOIMINNAN LIIKETALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUS MAAILMALLA  Osuustoiminnan asema kansainvälisissä liiketalouden tiedelehdissä  Huippulehdissä (vaikuttavuusarvo > 1.500) niiden ilmestymishistorian aikana yhteensä seitsemän artikkelia osuustoiminnasta  Muissa vaikuttavuusarvon omaavissa lehdissä hieman yli 20 artikkelia osuustoiminnasta  Pari osuustoimintaan keskittyvää tiedelehteä ja pari myötämielistä  Journal of Co-operative Studies  International Journal of Co-operative Management  Annals of Public and Cooperative Economics  Economic and Industrial Democracy  Osuustoiminnan asema kansainvälisissä liiketalouden konferensseissa  Yksittäisiä papereita, ei institutionalisoitunutta asemaa  Etupäässä johtamisen ja organisaatioiden -oppialaan liittyviä tutkimuksia, mutta jonkin verran myös rahoitusta ja laskentaa

SUOMALAINEN OSUUSTOIMINNAN LIIKETALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUS  Painottunut johtamisen ja organisaatioiden oppialaan  Harvojen pääasiallinen tutkimusaihe  Ei professuureja!  Väitelleet tutkijat: Iiro Jussila, Merita Mattila, Eliisa Troberg…  Jatko-opiskelijat: Jani Mäkinen, Pasi Tuominen, Terhi Uski, Titta-Liisa Koivuporras, Jussi Kuittinen ja Anni Heikkilä  Aiheina: omistajuus, johtaminen, organisointi, hallinnointi, jäsensuhteet, sidosryhmäsuhteet…

YHTEISÖTALOUDEN JA SOSIAALISEN YRITTÄJYYDEN TUTKIMUS  Yhteisötalouden käsite ajoittuu 1800-luvulle vaikka osuuskuntien edeltäjiä ja solidaarisia organisaatioita esiintyi jo muinaisessa Egyptissä.  Yhteisötalouden hahmottaminen ei ole ongelmatonta eikä itse käsitekään ole yksiselitteinen eri maissa.  Viime vuosina EU:ssa on alettu puhua CMAF:stä yhteisötalouden sijaan. CMAF on lyhenne sanoista cooperatives (osuuskunnat), mutuals (keskinäiset yhtiöt), associations (yhdistykset) ja foundations (säätiöt).  Suomessa yhteisötalous liitetään yksityiseen (ei-julkisen sektorin) taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan.

YHTEISÖTALOUDEN JA SOSIAALISEN YRITTÄJYYDEN TUTKIMUS jatkuu  Sosiaalinen yrittäjyys on samoin hyvin monitahoinen käsite, joka ymmärretään maailmalla eri tavoin.  Euroopan komissio lisäsi vuonna 2004 yhteisötalouden sisällään pitämiin organisaatioihin sosiaalisen yrityksen.  Komission mukaan sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan toimijaa, joka käyttää tuottamansa voiton sosiaalisten päämäärien edistämiseen.  Yritysmuoto voi komission mukaan olla jokin yhteisötalouden organisoitumismuodoista tai jopa yksityinen yritys.

YHTEISÖTALOUDEN JA SOSIAALISEN YRITTÄJYYDEN TUTKIMUS jatkuu  15 eurooppalaisen yliopiston tutkijat muodostivat EMES (European Research Network)-verkoston yhteisötalouden, sosiaalisen yrittäjyyden ja työosuustoiminnan teemojen ympärille vuonna  Yhteisötalouden piiriin kuuluvien toimijoiden merkitys on voimistunut yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa ja yhteisötaloutta koskeva tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa viime vuosina.  Alue on myös jatkossa nouseva tutkimuksen kohde; mm. sosiaalinen yrittäjyys, kestävä kehitys ja osuustoiminta, yhteiskuntavastuun raportointimuodot ja sosiaalisen tilinpidon työkalut ovat selkeästi nousevia tulevaisuuden suuntauksia.

YHTEISÖTALOUDEN JA SOSIAALISEN YRITTÄJYYDEN TUTKIMUS SUOMESSA  Suomessa yhteisötaloutta ja sosiaalisia yrityksiä ovat tutkineet mm. Juhani Laurinkari, Tapani Köppä, Pekka Pättiniemi, Anita Mattila, Marianne Nylund, Veli-Matti Poutanen, Torsti Hyyryläinen ja Niina Immonen.  Juhani Laurinkari, Tapani Köppä ja Niina Immonen ovat erityisesti tutkineet osuustoiminnan näkökulmia yhteisötaloudessa.

OSUUSTOIMINNALLISEN YHTEISYRITTÄMISEN JA OSUUSTOIMINNAN UUSIEN SOVELLUKSIEN TUTKIMUS  Osuustoiminnallista yrittäjyyttä, työosuustoimintaa ja osuustoiminnan uusia sovelluksia on tutkittu vuosikymmenien aikana usean eri tieteenalan toimesta, mm. kansantaloustieteen, liiketaloustieteen johtamisen ja yhteiskuntatieteissä erityisesti sosiologian alueilla.  Työosuustoimintaa koskevissa tutkimuksissa on painottunut vahvasti työntekijäomisteisuuden ja työntekijöiden yrityksen päätöksentekoon osallistumisen vaikutusten tutkiminen.  Työntekijäomisteisuuden vaikutuksiin kohdistuva tutkimussuuntaus on ollut edelleen 2000-luvulla yksi keskeinen osuustoiminnan tutkimusaihe erityisesti yhteiskuntatieteiden ja liiketaloustieteen johtamisen ja organisoinnin alueella.

OSUUSTOIMINNALLISEN YHTEISYRITTÄMISEN JA OSUUSTOIMINNAN UUSIEN SOVELLUKSIEN TUTKIMUS jatkuu  Osuustoiminnallista yrittäjyyttä yrittäjyyden muotona sinänsä on tutkittu vähän luvulla. Mondragon työosuuskunnat kompleksi on ollut kuitenkin monien tutkimusten kohde viime vuosikymmeninä.  Englannissa on ollut pitkä perinne henkilöstöomisteisten osuuskuntien johtamisen sekä menestystekijöiden tutkimuksissa (esim. Cornforth ja Spear)  Yksi suuntaus osuustoiminnallisen yrittäjyyden tutkimuksista on maaseudun pieniä osuuskuntia koskeva tutkimus.  Muita 2000-luvulla esillä olevia tutkimussuuntauksia ovat naisten pienosuustoimintaan liittyvät tutkimukset esimerkiksi Kreikassa ja Kiinassa sekä osuustoiminnan uusia sovelluksia koskevat tutkimukset.  Osuustoiminnan uusia sovelluksia koskeva tutkimussuuntaus on nouseva ilmiö.

OSUUSTOIMINNALLISEN YHTEISYRITTÄMISEN JA OSUUSTOIMINNAN UUSIEN SOVELLUKSIEN TUTKIMUS SUOMESSA  Pienosuustoiminnan elpymisen myötä 1990-luvulta lähtien Suomessa on alettu tutkia osuustoiminnallista yhteisyrittämistä ja osuustoiminnan uusia sovelluksia.  Henkilöstöomisteisuutta ovat tutkineet mm. Panu Kalmi, Eliisa Troberg ja Eero Riikonen.  Osuustoiminnan uusia sovelluksia ovat Suomessa tutkineet mm. Tapani Köppä, Eero Riikonen, Iiro Jussila, Terhi Uski, Kari Pirinen, Pekka Arponen, Pekka Hytinkoski ja Eliisa Troberg.

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Viime vuosikymmenten aikana kansainvälisessä osuustoimintatutkimuksessa ovat olleet esillä erityisesti seuraavat tutkimusalueet:  kansantaloustieteessä erityisesti osuuspankkien tehokkuuteen, mikrorahoitukseen, henkilöstöomistukseen ja sen vaikutuksiin kohdistuvat tutkimukset  liiketaloustieteessä osuuskuntien johtamiseen, organisoitumiseen, hallinnointiin, jäsensuhteisiin, jäsenten sitoutumiseen ja sidosryhmäsuhteisiin liittyvät tutkimukset  maatalousekonomiaan liittyvät tutkimukset  työntekijäomisteisuuden vaikutuksiin kohdistuvat tutkimukset  osuustoiminnan arvoihin ja periaatteisiin kohdistuvat tutkimukset  osuustoiminnan uudet sovellukset sekä yhteisötaloutta koskevat tutkimukset

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ jatkuu  Osuustoiminnan tutkimusta tarvitaan kansainvälisesti merkittävästi lisää kaikilla liiketaloustieteen osa-alueilla  Osuustoiminnan tutkimuksen resursseja tulisi kehittää laaja- alaisesti kansainvälisessä yhteisyössä  Osuuskuntien liiketaloustieteellinen tutkimus kaipaa yhtenäistä viitekehystä  Osuuskuntien keskinäisiä eroja käsittelevää tutkimusta tarvitaan lisää  Osuustoiminta on saatava osaksi kansainvälisten huippulehtien sekä konferenssien normaalia sisältöä

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ jatkuu  Suomalainen osuustoimintatutkimus on ollut niin laadullista kuin määrällistä, joskin edellistä on harjoitettu jossain määrin enemmän.  Uusia tutkijoita on ilmaantunut, mutta tutkijoita on edelleen erittäin vähän  Suomalaisella tutkimuksella kuitenkin mahdollisuus nousta kansainvälisesti osuustoimintatutkimuksen veturiksi  Ennen kaikkea on luotava edellytykset pitkäjänteiselle osuustoimintaan keskittyvälle tutkimustyölle  Tutkimuksellisia resursseja olisi saatava yliopistojen ulkopuolelta huomattavasti lisää (huom. Yliopistojen rahoitusmallit uudistuvat)  Professuurit  Post doc -ryhmät

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ jatkuu  Kaikki edellä mainitut maailmalla tutkittavat osuustoiminnan aiheet eivät ole saaneet samanlaista huomiota osakseen Suomessa. Esimerkiksi maatalousekonomiaan liittyvää tutkimusta on tehty suhteellisen vähän. Samoin keskinäistä vakuutustoimintaa on tutkittu Suomessa vähän.  Suurta osuustoimintaa on viime vuosina tutkittu monista näkökulmista mutta oikeustieteellistä, rahoitukseen ja laskentatoimeen liittyvää sekä suomalaisten osuustoimintayritysten kansainvälistymisen tutkimusta tarvittaisiin lisää.  Pienosuustoiminnan alueella tarvittaisiin enemmän tutkimusta pienosuustoiminnan vaikutuksista, mm. työllistävyydestä sekä pienosuustoiminnan erilaistumisesta Suomessa.