MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT OSUUSKUNTIEN MENESTYKSEEN OSAAMISKESKEISILLÄ TOIMIALOILLA? PELLERVON PÄIVÄ 13.4.2005 Helsinki KTT Eliisa Troberg © LTT-Tutkimus.

Esitys aiheesta: "MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT OSUUSKUNTIEN MENESTYKSEEN OSAAMISKESKEISILLÄ TOIMIALOILLA? PELLERVON PÄIVÄ 13.4.2005 Helsinki KTT Eliisa Troberg © LTT-Tutkimus."— Esityksen transkriptio:

1 MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT OSUUSKUNTIEN MENESTYKSEEN OSAAMISKESKEISILLÄ TOIMIALOILLA? PELLERVON PÄIVÄ 13.4.2005 Helsinki KTT Eliisa Troberg © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu

2 © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoja esityksen perustana olevasta tutkimuksesta Osuuskuntamuotoon liittyviä vahvuuksia ja haasteita Osaamiskeskeisten osuuskuntien menestystekijät Eroja eri toimialojen välillä Kysymyksiä pienosuuskuntien tulevaisuudesta

3 © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu TAUSTATIETOJA ESITYKSEN PERUSTANA OLEVASTA TUTKIMUKSESTA

4 © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu TAUSTATIETOJA ESITYKSEN PERUSTANA OLEVASTA TUTKIMUKSESTA Tutkimus henkilöstöomisteisista osuuskunnista neljällä toimialalla: taide- ja kulttuuri-, sosiaali- ja hoiva-, asiantuntija- sekä ammattiosaajien osuuskunnat syksy 2004 – kevät 2005 Tutkimusmenetelmä: dokumentaatioaineiston (Pellervon lehdistökatsaukset uusosuustoiminnasta vuosilta 1998-2001 ja Osuustoimintalehden Uusi osuustoimintaliitteet vuosilta 1996-2005) läpikäynti ja teemahaastattelut 10 osuuskunnassa

5 © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu TAUSTATIETOJA ESITYKSEN PERUSTANA OLEVASTA TUTKIMUKSESTA jatkuu Osuuskuntien valintakriteerit; toimintaa vähintään viisi vuotta, jäsen/omistajien asettamien tavoitteiden saavuttaminen Tutkimuskysymykset: Mitkä ovat osuuskuntamuodosta johtuvat merkittävimmät vahvuudet ja heikkoudet ? Mitkä ovat osuuskuntien menestystekijät ja mikä on osuuskuntamuodon yhteys menestykseen?

6 © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu OSUUSKUNTAMUOTOON LIITTYVIÄ VAHVUUKSIA JA HAASTEITA

7 OSUUSKUNTAMUOTOON LIITTYVIÄ VAHVUUKSIA © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu Organisaatio; ketterä, matala, joustava; joustavuus edistää innovointia Arvoperusta ilmenee yrityksen tasa-arvoisessa, demokraattisessa ja yhteistyötä tukevassa rakenteessa; jäseniä motivoiva vaikutus Yhteisyrittämisen mukanaan tuomat edut; resurssien jakaminen, osaamisten yhdistäminen, toisten tuki Ei alkupääomaa, helppo liittyä ja erota (verrattuna esim. osakeyhtiöön) Huom! Vahvuudet voivat muodostua myös haasteiksi, esim. Ei alkupääomaa voi johtaa heikkoon rahoitukselliseen perustaan ja liittymisen helppous voi tuoda mukanaan passiivisia jäseniä

8 OSUUSKUNTAMUOTOON LIITTYVIÄ HAASTEITA © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu Osuuskunnan jäsenen rooli – työntyöntekijä/työnantaja kaksinaisuus Osuuskunta yritysmuotona edelleen heikosti tunnettu – vaikuttaa erityisesti siihen, että osuuskuntia perustetaan vähän suhteessa osakeyhtiöihin Yhteisyrittämiseen liittyvät haasteet; esim. eriävät mielipiteet, konfliktit, johtamisen haasteellisuus

9 © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu OSAAMISKESKEISTEN OSUUSKUNTIEN MENESTYSTEKIJÄT

10 © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu Yrittäjyys ja sitkeys Yksi tai kaksi keskushenkilöä, jotka harjoittavat osuuskuntamuodolle sopivaa johtajuutta Innovatiivisuus; osuuskunta yritysmuotona edistää innovatiivisuutta Toiminnan jatkuva kehittäminen Etukäteisvalmistelu ennen yrityksen perustamista Hyvä taloudenhoito Moninaiset verkostot Huom! Kaikki menestystekijät liittyvät jäsenten osaamisiin

11 © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu EROJA ERI TOIMIALOJEN VÄLILLÄ

12 © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu TAIDE- JA KULTTUURIALA taiteellisten tuotantojen toteuttamiseen liittyy suuria taloudellisia riskejä innovoinnin ja imagon merkitys on erityisen suuri; osuuskuntamuotoon liittyvän joustavuuden yhteyttä innovointiin korostettiin enemmän kuin muilla aloilla osuuskunnan pehmeä imago on myönteinen asia SOSIAALI- JA HOIVA-ALA ala on rakenteellisessa muutoksessa: uusia yksityisiä toimijoita tulee markkinoille yrittäjyys on ollut vierasta sosiaali- ja hoiva-alalla kotipalvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa osuuskunnan pehmeä imago on myönteinen asia

13 EROJA ERI TOIMIALOJEN VÄLILLÄ jatkuu © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu TIETOINTENSIIVINEN ASIANTUNTIJA-ALA yhteisyrittämisen kautta kyetään yhdistämään osaamisia ja tarjoamaan laajoja tuote- ja palvelukokonaisuuksia osuuskuntamuodon joustavuus motivoi; voi vaikuttaa työn teon tapaan ja määrään osuustoiminnan pehmeämmästä imagosta ei ole erityisesti hyötyä AMMATTIOSAAJIEN OSUUSKUNNAT osuuskunta perustetaan usein konkurssin tai lopettamisuhan takia; taloudellisesti haastava alku pyritään täystyöllisyyteen ja kasvuun osuustoiminnan pehmeämmästä imagosta ei ole hyötyä; päin vastoin siitä voi olla haittaa esim. lainoja haettaessa

14 © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu PIENOSUUSKUNTIEN TULEVAISUUS?

15 KYSYMYKSIÄ PIENOSUUSKUNTIEN TULEVAISUUDESTA © LTT-Tutkimus Oy 2005 Helsingin kauppakorkeakoulu Luovuus, oivalluskyky ja innovointi tulevat yhä tärkeämmiksi yrityksen kilpailukykyyn vaikuttaviksi tekijöiksi – miten osuuskuntamuodon innovointia edistävät tekijät saadaan ”näkyviksi”? Sosiaali- ja hoivasektorin kehitys tulevaisuudessa – miten osuuskunnat vastaavat palvelujen uudelleen järjestämiseen? Taiteen, kulttuurin ja talouden yhteistyön lisääntyminen – ”Löytävätkö” taiteilijat osuuskuntamuodon? Väestön ikääntyminen – miten osuuskunnat kykenevät vastaamaan ikääntyvien työllistämiseen? Osakeyhtiö vallalla oleva yritysmuoto – miten saada osuuskunta houkuttelevaksi vaihtoehdoksi?