Alustava aikataulu (muuttuu etenemisen mukaan) 3.9. Johdanto: teorian rooli hallinnon tutkimuksessa 5.9. Hallinto ja politiikka 10.9. Hallinto, organisaatiot ja johtaminen I 12.9. Hallinto, organisaatiot ja johtaminen II 17.9. Public Administration 19.9. New Public Management 24.9. (New Public) Governance 26.9. Post-NPM-hajaantuminen ja uudet teoriat 1.10. Hallinto hallintana 3.10. Julkishallinto, yrityshallinto ja julkisyksityiset järjestelmät 8.10. Kertaus: hallinnon tutkimuksen tila 2000-luvun alussa 10.10. Valmistautuminen kuulusteluun Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017

Luento 10: Hallinnon tutkimuksen tila 2000-luvun alussa Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017

Hallinnon teoria revisited Älä kysy, mitä hallinnon teoria on, vaan mitä se tekee Kertoo, mitä hallinta on (ontologia) ja miten sitä voidaan ja on mielekästä hahmottaa (epistemologia) – eli kertoo, miten hallintaa pitää kuvata, selittää ja tulkita Kertoo, miten hallinta voidaan ja pitää yhteiskunnassa järjestää – huom. jälkimmäinen ei välttämättä tutkijan kontrolloitavissa! Erottaa itseään politiikan tutkimuksesta ja yhteiskuntapolitiikasta korostamalla hallinnan praxista ja politiikan ”levittämistä” yhteiskuntaan Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017

Hallinnan analytiikkaa 1 Hallintatapa Kuka hallitsee Mitä hallitaan (objektit, esim. viraston osasto vs. yritys) Miten hallitaan (keinot, esim. säännöt, kannustimet, sopimukset) + vakiintuneet proseduurit näiden muuttamiseen Mikä olennaista julkishallinnossa? Esim. PA vs. NPM: Virkamies-esimies ja asiantuntija vs. kilpailuttaja-ulkoistaja ja valvoja Viraston osasto / tiimi vs. yritys Tehtäväkuvaukset, säännöt ja oikeudet vs. tulostavoitteet, kannustimet ja sopimukset Lainsäädännön muutos, ohjeistusten ja virkavirheiden oikaisu vs. strategisten reunaehtojen muutos, sopimuksien ja tavoitteiden uudelleenmuotoilu Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017

Hallinnan analytiikkaa 2 Hallintamentaliteetti Rationaliteetti, joka sitoo hallintatavan instituutiot yhteen Näkemisen ja havainnoinnin muodot, ajattelutavat ja totuuden sanastot, ohjaamisen tekniikat ja rationaliteetit sekä subjektien muodostamisen menetelmät Keskeisiä teknologioita normalisaatio, individualisaatio, panoptisismi ja pastoralismi Esim. PA vs. NPM Yleisesti ottaen: kansalaisuus (tilivelvollisuus, tasa-arvo, säännöt ja oikeudet) vs. taloudellinen kalkylointi (halut, päämäärät ja keinot) Hallinnon ”sisällä”: ”administrative man” vs. homo economicus Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017

Teorian sitoumukset revisited Hallintatapaa ja -mentaliteettia koskevaa teoriavalintaa ohjaavat aina tutkimuskysymys ja soveltuvuus tutkimuskohteeseen …mutta sopivinta teoriaa ei voida määritellä empirian perusteella, koska teoria perustuu osittain silkkaan valintaan, koska selitysvoimaa on aina enemmän kuin tarpeen (ylideterminaatio) ”lopullista perustaa” ei ole olemassa: tutkimuskohteen ja - kysymyksen (ontologinen) mielekkyys on osittain valintakysymys (jälkifoundationalismi) tieto luo ja muuttaa maailmaa koko ajan Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017

Hallinnon paradigmat Paradigmat tai kehysmallit mahdollistavat ”normaalitieteen”: jokin (poliittinen) lähtökohta hallinnan analytiikkaan lyödään toistaiseksi lukkoon jollain oikeutusperusteella Esim. NPM sopi poliittiseen ajankuvaan (uusliberalismi), mutta samalla halusi ehdollistaa hallintoajattelua pitkälle tulevaisuuteen Huom. Lähtökohta on tunnistettava ja siihen on otettavaa tavalla tai toisella kantaa (vähintään muotoa: ”teen tätä”), jotta olisi kyse tieteestä Eettinen ja poliittinen pohdinta keskeistä teoriavalinnassa: millaista maailmaa luot/uusinnat ja mikä sen oikeuttaa? Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017

Tarvitaanko hallinnon paradigmoja? Ei varsinaisesti, mutta oikeutus on jotenkin rakennettava – paradigmat tarjoavat suhteellisen johdonmukaisia oikeutuksia suhteellisen monelle toisiinsa liittyvälle asialle Eli käytännössä: vakiintuneissa paradigmoissa perusoletuksista pääsee helposti empiiriseen tutkimukseen Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017

Hallinnon tutkimuksen kaari: poliittiset paradigmat Julkishallinto (PA) Uusi julkishallinto (NPA) Uusi julkisjohtaminen (NPM) Julkinen hallinta (NPG) 1930 1950 1970 1990 2010 NWS NPS Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017

Teorioiden erot: julkishallinnon politiikkaa PA NPA NPM NPG NPS NWS Rooli poliittisessa järjestelmässä Neutraali politiikan toteuttaja ja valmistelija Arvo-sidonnainen politiikan toteuttaja ja valmistelija Arvo-sidonnainen politiikan tekijä Neutraali politiikan tekijä Roolin legitimiteetin ehdot Edustuksellinen demokratia, asiantuntemus, tilivelvollisuus Arvojen hyväksyntä, asiantuntemus Poliittinen kompromissi, strateginen valvonta Yhteistyö, autonomian kunnioittaminen Demokratian edistäminen, asiantuntemus Edustuksellinen demokratia, tilivelvollisuus Rooli yhteiskunta-politiikassa Politiikan toteuttamisen ensisijainen tapa Ohjaaminen, yksityisen sektorin palveleminen Politiikka-verkostojen koordinointi, yksityisen sektorin palveleminen Politiikan toteuttamisen tapa, ohjaaminen Politiikan toteuttamisen tapa, ohjaaminen, verkostojen koordinointi Toiminnan legitimiteetin lähde Tehtävien toteuttaminen, tyydyttävät ratkaisut (tehokkuus + vaikuttavuus) Tehtävien toteuttaminen, arvot, tyydyttävät ratkaisut, läpinäkyvyys Julkisen hallinnon vähentäminen, tuloksellisuus Tuloksellisuus, konsensus, kansalaisten konsultointi Kansalaisten palveleminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, läpinäkyvyys Kansalaisten konsultointi, tuloksellisuus, läpinäkyvyys Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017

Teorioiden erot: julkisen hallinnan politiikkaa PA NPA NPM NPG NPS NWS Ensisijainen organisoinnin tapa ja metafora Muodollinen hierarkia, ”kone” Pluralistinen organisaatio, ”kulttuuri” Markkinat & yritystoiminta, ”kone” & ”organismi” Verkosto, ”kaaos” Pluralistinen organisaatio, ”aivot” Pluralistinen hierarkia, ”organismi” Kuka & mitä Keskitetty ohjaus, keskitetyt toteuttajat Osittain keskitetty ohjaus, keskitetyt toteuttajat Osittain keskitetty ohjaus, hajautetut toteuttajat Hajautettu ohjaus, hajautetut toteuttajat Keskitetty ohjaus, hajautetut toteuttajat Virkamiehen toiminta ja tilivelvollisuus Määritellyt tehtävät, selkeät proseduurit ja reunaehdot Jaetut tehtävät, selkeät reunaehdot Ulkoistaminen ja ammatti-johtaminen, selkeät tulostavoitteet Kumppanuuk-sien hallinta, selkeät tavoitteet Jaetut tehtävät, velvollisuudet kansalaista kohtaan Määritellyt tavoitteet, selkeät proseduurit ja reunaehdot Käsitys instituutioista Regulatiivinen Normatiivinen Diskursiivinen Yhteiskunnan hallinnan keskeiset instituutiot Lakisääteiset säännöt ja oikeudet Lakisääteiset oikeudet, epämuodolliset normit Sopimukset, kilpailu, kannustimet Sopimukset, epämuodolliset normit, dialogi, tieto Lakisääteiset oikeudet, dialogi, tieto Lakisääteiset säännöt ja oikeudet, dialogi, sopimukset, kannustimet Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3.4.2017