Perhe- ja jäämistöoikeuden oikeustapauskurssi 2013 Yliopistonlehtori Tapani Lohi Helsingin yliopisto

Kurssin ohjelma Ti 17.9. Yleistä Kotitehtävien antaminen (opiskelijoiden vastauksia vanhoihin tenttitehtäviin). Pe 20.9. Vanhojen tenttivastausten arviointi Vastauksiin täytyy perehtyä ennakolta niin, että voi esittää niistä luennolla kommentteja. Ke 2.10. Harjoitustehtävien käsittely Jos haluaa saada omat vastauksensa takaisin korjattuina, ne on palautettava viimeistään to 26.9.

Oikeustapaukset opetuksessa ja tenteissä Oikeustapausten avulla opiskelijaa harjaannutetaan oikeudelliseen ajatteluun ”oikeiden” juridisten kysymysten asettamiseen oikeudellisten ongelmien jäsentyneeseen arviointiin ja oikeudelliseen argumentointiin kirjallisessa muodossa säännösten soveltamiseen konkreettisissa tapauksissa. Tenttitapauksilla myös muita funktioita: testataan kyseisiä valmiuksia tietyn oikeudenalan perusteiden kannalta testataan muutenkin oikeudenalan perusasioiden hallintaa.

Oikeustapauksiin vastaaminen tentissä Vrt. käytännön juridisen ongelman kirjallinen arviointi. Pääelementtejä: 1) Oikeudellisten ongelmien hahmotus. 2) Tapaukseen soveltuvien säännösten tai muiden oikeusohjeiden sisällön selvittäminen. 3) Säännösten soveltaminen käsillä olevaan tapaukseen.

Vastauksen rakentamiseen ei yhtä oikeaa kaavaa tai ”reseptiä”. 10 pisteen vastauksen voi monesti saavuttaa keskenään aivan erilaisilla lähestymis- ja jäsennystavoilla. Järkevä vastauksen rakentamistapa määräytyy tehtävätyypin mukaan. Jaottelu: 1) ongelmien hahmotus, 2) oikeusohjeiden esittely 3) oikeusohjeiden soveltaminen ei aina tarjoa hyvää esittämisjärjestystä eikä sitä pidä noudattaa orjallisesti. Vaiheet 2 ja 3 monesti perusteltua yhdistää. Normikuvaus on siis usein syytä tehdä ”asiayhteydessä”.

Tenttivastausten arvostelusta Opettajakohtaisia eroja: tiedekunnassa ei ole käytössä yleisiä ohjeita tai arvosteluperusteita. Ero pääsykokeisiin: korjaajilla ei yleensä tarkkoja jyvityslistoja. KOKONAISARVOSTELU. Tärkeimpiä arvostelukriteerejä: Onko ongelma(t) hahmotettu oikein? Onko vastaus rakennettu oikeiden säännösten varaan? Onko näitä säännöksiä todella sovellettu ko. tapaukseen ja onko soveltaminen tehty ”oikein”? Kuinka hyvin kannanotot on perusteltu? Arvosteluun vaikuttaa myös vastauksen johdonmukaisuus.

Arvostelun lähtökohtia : 10 pisteen saaminen käytännössäkin mahdollista, mutta edellyttää poikkeuksellisen korkeaa laatutasoa (jo 8-9 pistettä ovat erinomaista tasoa). 5 pisteen saaminen edellyttää hyväksyttävää tasoa: Olennaiset puutteet ja virheet vievät tämän pistemäärän alle, vaikka vastauksessa olisi paljon oikeaa. Jokainen relevantti tieto ei välttämättä tuota pistehyvitystä. Olennaisesti puutteellisen vastaus saattaa oikeutta esim. vain 2 pisteeseen, vaikka se sisältäisi useita virkkeitä ”oikeaa asiaa”.

Rajoitettu vastaustila Yleensä 1 sivua – joskus poikkeuksellisesti 2 sivua. Rajoitusta noudatettava! Miksi vastaustilan rajoitus? Juristin opittava tiiviiseen ilmaisuun, jossa sanottava valitaan tarkasti. Korjaajien työekonomia. Yhden sivun vastaustila ei ole aivan ongelmaton käytäntö! Selviytymisstrategia Sanottava ja sanomisen tapa kannattaa miettiä tarkasti (vastausrungon hahmottelu eri paperilla).

Tenttivastausten tyypillisiä puutteita: Oikeustilan puutteellinen tuntemus Huono jäsentely Tosiseikaston liian laaja kuvaus Tosiseikaston aiheeton riitautus/liika yksinkertaistaminen Liian laaja voimassa olevan oikeuden kuvaus Oikeussääntö esitetään, mutta sitä ei sovelleta kyseiseen tapaukseen – ei ainakaan riittävän konkreettisesti. Johtopäätös esitetään, mutta ei kerrota sen taustalla olevaa sääntöä (perustelematon väite!) Sisäiset ristiriidat

Vastauksen jäsentelystä Syytä miettiä tarkasti: asioita ei saisi panna paperiin mielivaltaisessa järjestyksessä (sitä mukaa kuin niitä tulee mieleen). Syytä käyttää kappalejakoa. Jos vastaustilasta pulaa, kappaleenvaihdon voi merkitä esim. hakasulkein. Jos tehtävänannossa kirjainkohtainen jaottelu (esim. a, b, c), sitä kannattaa noudattaa myös vastauksessa.

Teoriaosa - sovellusosa Ennen kuin aletaan kirjoittaa tenttivastauksen teoriaosuutta (= tapauksen säännöspohjaa), pitäisi jo tietää, mitkä normit ovat tapauksen kannalta relevantteja ja mitkä eivät. Vastauksen ”teoriaosuus” kannattaakin kirjoittaa vasta sen jälkeen, kun on jo ainakin mielessä (tai suttupaperilla) hahmoteltu koko vastaus. VAROTTAVA TÄTÄ: ensin kirjoitetaan vastauspaperille kaikki tapaukseen tavalla tai toisella soveltuvat normit ja vasta sitten aletaan miettiä, millä niistä on ehkä merkitystä ko. tapauksen kannalta.

Lakikirjatentin asettamia haasteita Sovellettaviin säännöksiin viitattava. Kerrottava, mihin lähteeseen tietty normiväite perustuu. Toisin sanoen: tuleeko säännös suoraan laista vai onko kyse esim. oikeuskirjallisuuden tai –käytännön kannanotosta. Perustelematon normiväite ei tuota täysiä pisteitä. Ei turhaa säännösten kopiontia! Tenttiin valmistautumisesta: Perusasiat hallittava myös ilman lakikirjaa. Tenteissä testataan erityisesti sellaisten asioiden osaamista, jotka eivät ilmene lakikirjasta. Säännöksiin (lakitekstiin) syytä tutustua tenttiin lukemisen yhteydessä. Esimerkiksi perintökaaren ja avioliittolain rakenne pitää tuntea.

Lakikirjan käyttämisen ongelmakohtia Lakikirjan käyttäminen vaatii ammattitaitoa ja käsillä olevan oikeudenalan perusteiden hallintaa. Esimerkkejä virheistä: 1) Sovelletaan vääriä säännöksiä Esim. PK 3 luvun mukaista jakoa koskevia säännöksiä tilanteessa, jossa perittävältä jäänyt rintaperillisiä. 2) Löydetään oikea lainkohta, mutta sen sisältö hahmotetaan väärin Esimerkki toukokuun 2011 tentistä: testamenttimääräyksen ja PK 8:5:n mukaisen työhyvityksen suhde. – Toteutetaanko työhyvitys ennen testamenttiin perustuvia oikeuksia?

PK 8:6.1 ”Avustus, josta säädetään 3 ja 4 §:ssä, sekä 5 §:ssä tarkoitettu hyvitys annetaan kertakaikkisena määränä. Testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa oikeutta saada 1 ja 2 §:n mukaista avustusta tai hyvitystä.” Useat opiskelijat ymmärsivät asian näin: Maininta testamentin tehottomuudesta koskee vain PK 8 luvun 1 ja 2 §:n mukaisia etuuksia (”avustusta tai hyvitystä”) – se ei siis sovellu lainkaan PK 8:5:n mukaiseen työhyvitykseen. Tästä seuraa: PK 8:5:n mukainen työhyvitys ei nauti mitään etusijaa testamentteihin nähden.

PK 8:6.1:n ”oikea” tulkinta Lainkohdassa oleva maininta hyvityksestä tarkoittaa nimenomaan PK 8:5:n mukaista työhyvitystä. Lainkohta pitää siis lukea: Testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa oikeutta saada: 1) 1 ja 2 §:n mukaista avustusta, tai 2) hyvitystä.”

Oikea tulkinta selviää lukemalla tarkasti läpi PK 8 luvun säännökset Oikea tulkinta selviää lukemalla tarkasti läpi PK 8 luvun säännökset. Sanalla ”hyvitys” tarkoitetaan 8 luvussa aina PK 8:5:n mukaista etuutta, (työ)hyvitystä. - Mitään muuta ”hyvitystä” ei PK 8 luvussa ole. Esim. 8 luvun otsikkona ”Avustuksesta ja hyvityksestä”. PK 8:1:ssä ja 8:2:ssa puhutaan avustuksesta (ei hyvityksestä). PK 8:5:ssä taas puhutaan hyvityksestä. Sanaa ”työhyvitys” ei PK 8 luvun tekstissä lainkaan käytetä, vaan kysymys on oikeustieteessä omaksutusta ilmaisusta. HUOM! Työhyvityksen etusija testamenttiin nähden todetaan myös oppikirjassa Aarnio – Kangas.

Kurssikirjallisuudessa käsittelemättömien, hyvin vaikeaselkoisten säännösten soveltaminen Pakollisten aineopintojen tenttitapaukset rakentuvat yleensä perusasioiden varaan. Jos sovellettavaksi näyttäisi tulevan entuudestaan täysin tuntematon ja hyvin vaikeaselkoinen säännös, kannattaa harkita vielä hetki: onko tilanne hahmotettu nyt oikein? ratkeaisikohan tapaus sittenkin jollakin tutummalla säännöksellä? Monesti jo kyseisen säännöksen ”lähiluku” paljastaa, ettei se sovellu tenttitapaukseen.

Esimerkkejä edellisestä: Avioliittolain 94 § Jos puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt, saakoot toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset vastiketta, joka vastaa siitä johtunutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä, niinkuin 93 §:ssä sanotaan. Sellaista vastiketta otettakoon, kuitenkin vain puolet siitä, mitä muuten ei voitaisi suorittaa, myöskin siitä vastikevelvollisen puolison omaisuudesta, johon ei ole avio-oikeutta, mikäli omaisuus ei mene velan katteeksi.

AL 94a § Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää. Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun.