HÄMEENLINNA 2012

HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen)

HÄMEENLINNA – pitkä historia lyhyesti asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien maamerkkinä Hämeen vanha linna, jota alettiin rakentaa noin vuonna 1280 nykyinen Hämeenlinnan kaupunki perustettiin vuonna 1639 linnan pohjoispuolelle kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1777 Suomen ensimmäinen rautatie v. 1862 välille Helsinki – Hämeenlinna

HÄMEENLINNA – lähellä kaikkea

HÄMEENLINNA numeroina Asukasluku huhtikuussa 2012 oli 67 185 muuttovoittoinen kunta: vuosittainen kasvu vaihdellut parista sadast jopa lähelle 600 uutta asukasta huippuvuosina 22,8 % väestöstä alle 20-vuotiaita, 58,3 % 20-64 –vuotiaita ja 18,9 % yli 65-vuotiaita Työttömyysaste huhtikuu 2011 oli 9,0 %

HÄMEENLINNA numeroina… Elinkeinorakenne julkinen hallinto 42 % palveluelinkeinot 37 % teollisuus 19 % suurin työnantaja Hämeenlinnan kaupunki, 3 823 henkilöä eniten työpaikkojen määrä on lisääntynyt yhteiskunnallisissa palveluissa alueellistamispäätösten vaikutus toistaiseksi n. 600 työpaikkaa

HÄMEENLINNA numeroina… tuloveroprosentti 19,50 % kiinteistövero 1,05 % lainaa per asukas 2 851 € kaupungin budjetin loppusumma 335 M€ naapurikunnat: Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hämeenkoski, Janakkala, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski maapinta-alaa lähes 1800 km2

HÄMEENLINNA – liikkuu ja liikuttaa ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet omaa luokkaansa Ahveniston ja Aulangon ulkoilualueet sijaitsevat miltei keskellä kaupunkia rantareitti/Kansallinen kaupunkipuisto (Suomen 1.) erilaisia urheilutiloja ja suorituspaikkoja yli sata 4 yksityistä golfkenttää v. 2006 valmistunut Aulangon kylpylä kaupungissa toimii yli 100 urheilu- ja liikuntaseuraa, joiden lajitarjonta kattaa 60–70 eri lajia useita mestaruussarjatason liigajoukkueita: HPK, HPK Naiset/lentopallo, Ahveniston Vesipedot, HT 85

HÄMEENLINNA – hyvä arki kasvaa kulttuurista Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas avattiin 31.7.2007 - 703-paikkainen musiikkisali, elokuvakeskus, kokouskeskus, ravintola, kaupunginteatteri, taidemuseo, lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX - tiloja kulttuuri- ja media-alan yhteisöille ja ammatinharjoittajille Kaupunginteatterin lisäksi yksityisiä teatteriryhmiä, lasten Miniteatteri Aulangolla, useita kesäteattereita museokaupunki - historiallinen museo, vankilamuseo, säästöpankkimuseo, tykistömuseo, taidemuseo, Hämeen linna, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin talo, sähkömuseo tapahtumia ympäri vuoden - Tomaatteja Tomaatteja –stand up festivaali, LinnaJazz, Keskiaikamarkkinat, Ämy-rock, Wanaja-festival, Lasten taidefestivaali Hippalot, Digital Film Festival, Ahveniston moottoriradan tapahtumat, kaupunkikeskustayhdistyksen toritapahtumat, pääsiäis- ja joulumarkkinat, liitoskunnissa mm. Niskavuori-viikot, Hauhon musiikkijuhlat, Lammin pellavamarkkinat, Renko-viikko, Iittalan naivistinäyttely ym ymj Kulttuuristrategia Hyvä arki kasvaa kulttuurista hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 10.9.2007

Hämeenlinna 1.1.2009 Hauho Kalvola Lammi Renko Tuulos Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Lammi-Tuulos kansanterveystyön kuntayhtymä Seutukokeilulain mukainen seutuhallinto Liittyivät Hämeenlinnaan Purettiin ja niiden alaiset toiminnot siirtyivät Hämeenlinnan kaupungille

Hauho 3 929 Lammi 5 527 Hattula 9 596 Tuulos 1 643 Kalvola 3 586 Hämeenlinna 49 057 Janakkala 16 589 Renko 2 364 Asukastilanne 31.12.2008

Hämeenlinna 2009 - vertailutietoja n. 48.000 asukasta n. 66.650 asukasta Pinta-ala n. 180 km2 Pinta-ala n. 2.050 km2 n. 550 kesämökkiä n. 7.500 kesämökkiä 300 km katuja ja teitä 400 km katuja ja teitä 250 km kevyen liikenteen väyliä 350 km kevyen liikenteen väyliä 38 maatilaa 700 maatilaa 0 maatalouslomittajaa 64 maatalouslomittajaa 2.600 työntekijää 3 785 työntekijää

Poliittinen järjestelmä Tilaaja-tuottaja-toimintatapa, monituottajainen palvelurakenne Poliittinen järjestelmä Konsernihallinto Tilaajat Oma palvelutuotanto Sisältää liikelaitokset Konserni yhtiöt, säätiöt kuntayhtymät Ulkoiset palvelut Yksityiset, yhdistykset, järjestöt

Hämeenlinnan palvelurakenne – uudistuksen keskeiset tavoitteet Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti Kustannustietoisuuden kasvu ja kustannuslaskennan kehittyminen Teknologian lisääntynyt käyttö Palvelutarpeiden ennakoinnin kehittyminen ja aktiivinen vaikuttaminen palveluiden kysyntään Palvelutasojen selkeä määrittely ja niistä viestiminen Suoran asukasvaikuttamisen vahvistaminen poliittisen järjestelmän rinnalla