Museoviraston kohteet ja kulttuurimatkailu - uhat ja mahdollisuudet Museopäivät Savonlinnassa 21.5.2014 Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 1 1 1

Mitä on kulttuurimatkailu? Kulttuurimatkailulla tarkoitetaan matkai- lua, jonka kohteena ovat menneisyyden tai nykypäivän muistomerkit tai tapahtumat. Kulttuurimatkailu voi olla tavoitteellista poiketen näin luonteeltaan muista matkailutyypeistä. Tavoitteena voi olla oppiminen eli ihminen lähtee toiselle paikkakunnalle oppiakseen uutta.

Kulttuurimatkailun visio Suomalainen kulttuuri on matkailullisesti vetovoimaista ja kysyttyä kansainvälisillä markkinoilla ja samalla Suomen matkailuimago on vahvistunut.

Kulttuurimatkailun vahvuudet Suomen kulttuurimatkailun vahvuudet Ainutlaatuinen asema Venäjän naapurina, Saavutettavuus Venäjältä, venäläiset ovat suurin ulkomaalainen asiakasryhmä Suomen sijainti Pietarin ja sen lähialueiden vieressä on ainutlaatuinen Venäjältä ei ole mihinkään muuhun valtioon niin hyvät ja nopeat yhteydet kuin Suomeen. Nopea Helsinki – Pietari rautatieyhteys parantaa entisestään Matkailijoiden määrän kasvattamisen mahdollisuudet Vetovoimaiset matkailualueet (Helsinki, Turun saaristo, Järvi-Suomi, Lappi ja Koillismaa) Erityinen vahvuus on muualta maailmasta tulevien hyödyntämättömät matkailijavirrat

Kulttuurimatkailun heikkoudet Huono saavutettavuus? Onko näin? Helsingistä on noin 130 lentoyhteyttä päivittäin eri puolille Eurooppaa ja maailmaa, erinomaiset rautatie- ja bussiyhteydet, mutta erittäin huonot kotimaan lentoyhteydet Huono tunnettavuus. Suomi on pieni ja tuntematon maa: Suomen tunnettuus ei parane ilman Suomi kuvan ja Suomen matkailumaakuvan aktiivista parantamistyötä. Huonot hinnat. Suomen korkea hintataso Kotimaan matkailun kehittäminen ja kehittämistyön lyhytjänteisyys: ovatko huvipuistot ainoa mahdollisuus Kulttuuriperintöalan hyödyntämättömyys matkailukohteina ja matkailun markkinoinnissa: Tuntevatko edes suomalaiset vetovoimaisimmat museot tai Suomen maailmanperintökohteet? Matkailun kehittämisen ohjausryhmästä puuttuu kulttuuriperintöala Kiasmaa lukuunottamatta

Museoviraston kohteet ja kulttuurimatkailu Museovirasto/Suomen kansallismuseo ylläpitää seuraavia kohteita: 1. Kansallismuseo, 2. Urho Kekkosen museon/Tamminiemi, 3. Seurasaari, 4. Hvitträsk, 5. Louhisaaren linna, 6. Alikartano, 7. Urajärvi, 8. Hämeen linna ja 9. Olavinlinna Museoviraston yhteistyökumppaneiden ylläpitämät kohteet: Turun linna (Turun kaupunki), Yli-Laurosela (Ilmajoen kunta), Lamminaho (Vaalan kunta), Lyytikkälä (Lyytikkälä säätiö), Kotkaniemi (Luumäen kunta ja Kotkaniemi säätiö), Paikkarin torppa (Lohjan kaupunki), Ainola (Ainola säätiö) Ongelmat: Kohteiden saantitapa, sattumalta museoiksi tulleet kohteet eivät välttämättä ole kansallisesti merkittäviä, vaikeasti Kansallimuseon brändiin sovitettavia, Mahdollisuudet: Kansallisen kulttuuriperintöbrändin kehittäminen

Mahdollisuudet Museoviraston museoiden mahdollisuudet Vuokrajärjestelmään siirtyminen vuoden 2014 alussa Kattava suomalaisen kulttuuriperinnön verkosto: Linnat, kartanot, eteläpohjalainen talo, pohjoispohjalainen talo, itäsuomalainen talo, torppa Näyttelytoiminnan uudistuminen ja vahvistuminen Näyttelytoiminnan suuntaaminen Suomen valtiolliseen historiaan Rakenteiden ja toimintatapojen uudistuminen Markkinoinnin vahvistuminen ja brändäyksen tarjoamat mahdollisuus Heikkojen signaalien tunnistaminen Keskittyminen oleelliseen, painopisteiden valinta ja resurssien oikea kohdentaminen

Museoviraston museoiden uhat Vuokrajärjestelmään siirtyminen vuoden 2014 alussa Joidenkin kohteiden huono saavutettavuus: Urajärvi, Alikartano Kansallinen ja alueellinen identiteetti hakusessa, Kyky etsiä ja hyödyntää yhteistyöverkostoja, Kokemattomuus yritysyhteistyöhön, Vahva keskittyminen kokoelmiin ja kokoelmien hallintaan syö verkostoitumisen mahdollisuuksia Matkailualan ja museoiden yhteistyön toimimattomuus: eikö meillä todellakaan ole mitään myytävää matkailualalle Keskittyminen lapsiin ja nuoriin, maahanmuuttajiin ja muihin erikoisryhmiin Kävijämäärien lasku ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen

Mitä pitää tehdä? Päätoimenpiteet ovat 1. Kulttuurin arvostuksen ja ymmärryksen lisääminen 2. Verkostoituminen ja hanketoiminnan aktivointi 3. Kulttuurimatkailun tuotteistamisen ja kehittämisen koordinointi: kulttuuriperintöalalla kaivataan tuotteistamisen osaamista, matkailualalla kulttuuriperintöalan osaamista. Miksi tarpeet eivät aina kohtaa? Yhteistyön ja työnjaon kehittäminen ja vahvistaminen matkailu- ja kulttuuriperintöalan välillä 4. Laadun ja kestävän kulttuurimatkailun kehittäminen: vaatii panostuksia esim. museoiden näyttelytoimintaan, konsertti- ja tapahtumatuotantoon 5. Tutkimustiedon hyödyntämisen lisääminen ja tehokas tiedonvälitys

Mitä pitää tehdä? 6. Markkinoinnin ja myynnin edistäminen Erittäin tärkeää markkinoida kohteita ja palveluja matkailijoiden lähtöalueilla. Päätöksiä ei välttämättä tehdä enää matkakohteessa Onko Kiss my Turku tai Iloinen Itä-Suomi hyvä markkinointi-idea? 7. Vahvan perustan kulttuurimatkailun kehittämiselle antavat kulttuurilaitosten, oppilaitosten, tapahtumajärjestäjien sekä kunnallisen, alueellisen ja valtiollisen kulttuurihallinnon muodostama kulttuurin infrastruktuuri 8. Suomalainen kulttuuri yhdistettynä luontoon koetaan matkailun vahvuutena. Perinteet, laadukas kulttuuritarjonta, museoiden verkosto sekä kulttuuriympäristö ja –maisemat pitää kytkeä kiinteäksi osaksi .