Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma Tilannekatsaus

Joukkoliikenteen järjestämistavan valitseminen seudulla Liikenteen järjestäminen Tampereen seudulla ENNEN TULEVAISUUDESSA NYT Seutuliikenteessä linjaliikenneluvat (lipputuella subventoitua liikennettä) ja ostovuoroja Kaupunkiliikenteessä oma tuotanto ja kilpailutus Seutuliikenteessä siirtymäajan liikennöinti- sopimukset (lipputuella subventoitua liikennettä) ja ostovuoroja PÄÄTÖKSET Seudullinen toimivaltainen viranomainen 2011 alusta Joukkoliikenteen subventointi eri kunnissa •oma tuotanto (kaupunkiliikenne) •tilaaja- tuottaja -malli •käyttöoikeus- sopimukset •markkinaehtoinen liikenne Siirtymäajan päättyminen EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja joukkoliikennelakiHenkilöliikennelaki Seudun joukkoliikenne- suunnitelma Palvelutasomäärittelyt Linjastosuunnitelma

Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman taustat  Joukkoliikennelaki (JLL, 869/2009) ja EU:n palvelusopimusasetus (PSA, 1370/2007) astuneet voimaan  Toimivaltainen viranomainen  Tampereen seudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät keskitetään vuoden 2011 alkaessa vastuukuntamallin mukaisesti Tampereen joukkoliikennetoimistoon  Palvelutason määrittely  JLL:n mukaan toimivaltaisen viranomaisen tulee määritellä toimivalta- alueensa joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä  Liikenteen järjestäminen perustuu määritettyyn palvelutasoon  Liikenteen järjestäminen linjaliikennelupiin perustuen samaan tapaan kuin aikaisemmin ei enää ole mahdollista.  Tampereen kaupunkiseudulle on määritelty liikennepoliittiset tavoitteet (TASE 2025)

Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittiset tavoitteet (TASE 2025)  Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan merkittävästi ensisijaisesti työ- ja asiointiliikenteen nykyisillä pääsuunnilla.  Nopeuttamiselle, vuorotarjonnan lisäämiselle ja kulkutapaosuuden kasvattamiselle asetetaan selkeät määrälliset tavoitteet → Joukkoliikenteen järjestämistavan pitää siten perustua tapaan, jolla joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan merkittävästi parantaa nykyisestä

Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma  Työssä suunnitellaan seuraavan noin 10 vuoden joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden päälinjaukset  Suunnitelman sisältö  Joukkoliikenteen organisoinnin tavoitteet  Palvelutason määrittely  Nykytilan selvitys  Linjastosuunnitelma  Joukkoliikenteen toimintaympäristön parantaminen  Lippujärjestelmä  Matkustajainformaatio  Toimenpideohjelma  Työssä on toistaiseksi keskitytty nykytilan selvitykseen, palvelutason määrittelyyn ja joukkoliikenteen organisoinnin muutoksiin  Lähtötietojen saamista Tampereen ulkopuolisesta liikenteestä osattiin ennakoida vaikeaksi, mutta on osoittautunut ennakoitua haastavammaksi

Joukkoliikenteen järjestämistavat ennen ja nyt Tampereen seudulla  Tampereen sisäisessä liikenteessä liikenne on pääosin tuotettu viranomaisen omalla tuotannolla (Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitos)  Liikennettä on vähitellen alettu kilpailuttaa  Seudun ulkopuoliset liikennöitsijät eivät ole saaneet kilpailutuksissa jalansijaa Tampereen seudulla (huomioiden, että Paunu on ostanut Veolian Tampereen liiketoiminnan)  Tampereen Kaupunkiliikenne ei ole liikelaitoksena osallistunut kilpailuihin  Seutuliikenne on perustunut pitkälti linjaliikennelupiin  Liikennettä on subventoitu lipputukien (seutuliput) ja jonkin verran ostoliikenteen kautta  Tällä hetkellä seutuliikenne perustuu pitkälti siirtymäajan liikennöintisopimuksiin, jotka käytännössä muodostavat yksinoikeuden

Joukkoliikennelain ja PSA:n mahdollistamat liikenteen järjestämistavat tulevaisuudessa (lähde: LVM)

Linjaliikennelupamallin mukaisen liikenteen järjestämistavan mahdollisuudet joukkoliikennelain (JLL) siirtymäajan jälkeen  Aiempien linjaliikennelupien ja nykyisten siirtymäajan liikennöintisopimusten kaltainen järjestämistapa ei ole enää mahdollinen siirtymäajan jälkeen  Siirtymäaika ( /2019) on aika, jona aikana valmistaudutaan uuden JLL:n mukaiseen tilanteeseen.  Linjaliikenneluvat rinnastuvat uudessa laissa reittiliikennelupiin. Tällöin kyse on markkinaehtoisesta liikenteestä.  Markkinaehtoista liikennettä voidaan täydentää yleisellä säännöllä.  Markkinaehtoisessa liikenteessä voidaan käyttää myös yhteistariffilippusopimuksia, jolloin liikennöitsijälle maksetaan vain asiakastulon mukainen korvaus.

Tilaaja-tuottajamalli Oma tuotanto  Tilaaja-tuottajamallissa palvelutason määrittelee tilaaja.  Tilaaja suunnittelee linjaston ja aikataulut, joiden mukainen liikenne kilpailutetaan.  Liikennöitsijä suunnittelee tarkemman autokierron ja työvuorosuunnittelun.  Matkustajatulot saa tilaaja. Liikennöitsijä saa ainoastaan korvauksen liikennöinnistä.  Tilaaja-tuottajamallin heikkoutena on  Liikennöitsijän kannalta pienet katteet, jos kilpailutus on hintapainotteinen  Mahdollisesti riski markkinaosuuksien voimakkaaseen vaihteluun, jos kilpailutetaan harvoin  Tilaajan näkökulmasta voi olla ongelmallista, että liikennöitsijä ei ole välittömästi riippuvainen matkustajamääristä → laatu voi osin heikentyä  Mahdollistaa Tampereen seudun liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamisen eli palvelutason parantamisen rahoitusta lisäämällä.  Oma tuotanto merkitsee käytännössä sitä, että liikenne ostetaan suorahankintana Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitokselta.

Käyttöoikeussopimukset  Käyttöoikeussopimukset ovat tilaaja-tuottajamallin erikoistapauksia.  Käyttöoikeussopimuksissa palvelutason määrittelee toimivaltainen viranomainen.  Käyttöoikeussopimusten kohteet kilpailutetaan  Käyttöoikeussopimusten kohteena on saman suunnan linjasto (Tampereen seudulla keskustan molemmilta puolilta samantasoinen linjasto, jotta heiluriliikenne on mahdollista).  Liikennöitsijä suunnittelee liikennöinnin määritetyn palvelutason mukaiseksi. Liikennöitsijällä on oikeus vähäisiin linjastomuutoksiin sopimuksen aikana.  Liikennöitsijä saa lipputulot.  Mahdollistaa Tampereen seudun liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamisen eli palvelutason parantamisen rahoitusta lisäämällä.

Markkinaehtoinen liikenne Yleinen sääntö  Markkinaehtoinen liikenne perustuu reittiliikennelupiin  Pääsääntöisesti hakemukset reittiliikenneluvista hyväksytään, jos on katsottu, että liikennöitsijä kykenee hoitamaan hakemansa liikenteen ja siihen on lain edellyttämät luvat (joukkoliikennelupa).  JLL 22 § mahdollistaa reittiliikenneluvan hakemuksen hylkäämisen, jos määritetty palvelutaso ylittyy.  Nykyisen seutulipputuen ja ostoliikenteen perusteella on pääteltävissä, että puhtaasti markkinaehtoisesti soveltaen liikenteen tarjonta heikkenisi merkittävästi.  Mahdollisesti Tampereen seutuliikenteessä voitaisiin soveltaa nykyisen Tampereen yhteistariffisopimuksen kaltaista sopimusta myös ympäryskunnissa. Liikenne ei näin kuitenkaan tulisi toimimaan, koska liikennöitsijän tulot olisivat nykyistä huomattavasti pienemmät.  Yleisessä säännössä valtioneuvosto tekee päätöksen hintavelvoitteen asettamisesta. Toimivaltaisen viranomaisen kannalta yleinen sääntö on esim. käyttöoikeussopimuksia heikompi, koska liikenteeseen voi vapaasti tulla ja poistua yrittäjiä, jolloin tarjonnan ja subvention ennakointi on vaikeampaa kuin esim. käyttöoikeussopimuksissa.  Markkinaehtoinen liikenne edellyttää todennäköisesti täydentävää ostoliikennettä

Palvelutasomäärittely  Liikenteen järjestäminen perustuu palvelutasomäärittelyyn  Palvelutaso on määriteltävä sellaiseksi, että se pystytään toteuttamaan  Eri tyyppisillä alueilla palvelutaso on erilainen  Asukasmäärät  Työpaikkamäärät  Kuntien erilaiset taloudelliset resurssit joukkoliikenteen kehittämiseen  Joukkoliikenteen palvelutaso koostuu monista asioista (mm. LVM 36/2006)  Vuoroväli  Kävelymatka (pysäkille/ltä ja vaihdon yhteydessä)  Liikennöintiaika (aamun ensimmäinen vuoro - illan viimeinen vuoro, yöliikenne, talvi/kesä)  Ajoaika  Vaihtojen määrä  Aikataulujen säännöllisyys  Täsmällisyys  Esteettömyys  Valinnanvapaus, hallittavuus

Luonnos palvelutasoluokiksi Tampereen seudulle - tähtiluokituksen perusteet Palvelutaso- luokka *************** Kuvaus Joukkoliikenteen käyttö on kilpailukykyistä henkilöautoon nähden. Tarjonta mahdollistaa autottoman elämisen tai elämisen ilman kakkosautoa. Täyttää kaupun- kiseudun pak- kokäyttäjien lähes kaikki tyypilliset mat- kustustarpeet. Tarjoaa keskeiset yhteydet oman alueen kuntakeskuk- seen Koulu- ja työ- matkayhteydet, arkisin asiointi- yhteydet päivä- aikaan. Soveltamis- alue Korkea väestö- / työpaikkatiheys Melko korkea väestö- / työpaikkatiheys. Iso taajama tai useamman taajaman ryhmä Taajama Haja- asutusalueet Esimerkki palvelutason soveltamis­ alueesta Tiivis kerrostaloalue, yhteydet Tampereen keskustaan Kerrostaloalue (kuntakeskus), tiivis pientaloalue, yhteydet Tampereen keskustaan. Pientaloalue/ taajama, yhteydet taajamien ja keskusten välillä Yhteydet pienistä taaja- mista oman alueen keskuk- seen tai palvelukes- kukseen. Yhteydet haja- asutusalueilta oman alueen keskukseen tai palvelukeskuk- seen. Näiden lisäksi on minimitaso, jolla tarjotaan lakisääteiset palvelut

Luonnos palvelutasomäärittelyksi Vuoroväli Vuoroväli- tavoite (min) *************** Ruuhka Päivä Arki-ilta Lauantai Sunnuntai Yöliikenne30-60(60)--- •Palvelutasoluokkia merkitään *****-*, eikä esimerkiksi kaupunkiliikenne/seutuliikenne-jaottelulla, koska ei ole perusteltua, että palvelutaso riippuisi täysin siitä, missä kuntarajat kulkevat.

Luonnos palvelutasomäärittelyksi Kävelyetäisyys ja liikennöintiaika *************** Kävelyetäisyys pysäkille linnuntietä (m) (olemassa olevilla alueilla) Normaali tarjonta Hiljainen aika (-2000) Liikennöintiaika Arki Lauantai (+ yövuoroja) Sunnuntai Kysynnän mukaan -

Luonnos palvelutasomäärittelyksi Muut palvelutasotekijät  Vaihdot  Vaihtojen lukumäärä kuvaa joukkoliikennejärjestelmän helppokäyttöisyyttä.  Heilurilinjasto mahdollistaa vaihdottomien matkojen tekemisen Tampereen keskustan läpi lähiöiden välillä.  Yhteydet Keskustorille ovat pääosin vaihdottomia  Yhteydet omaan palvelukeskukseen ovat aina vaihdottomia  Ajoajat  Linjat etenevät pääsääntöisesti matkan suuntaan  Hallittavuus, täsmällisyys ja säännöllisyys  Brändättyjä runkolinjoja liikennöidään säännöllisillä aikatauluilla.  Muu linjasto muodostaa selkeän kokonaisuuden.  Reittipoikkeamia pyritään välttämään linjaston selkeyden parantamiseksi.  Säännölliset aikataulut ja linjakartat  Esteettömyys  Kalusto, pysäkkiympäristö ja informaatio

Palvelutason esittäminen, kuvitteellinen esimerkki ***** **** *** ** * (Minimitaso)

Palvelutasopuutteita Tampereen seudulla, luonnos