1. Peruskäsitteitä Lääke Lääkevalmiste Lääkeaine Lääkkeen nimi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tunne lääkkeesi Katse oman lääkehoidon onnistumiseen
Advertisements

Tunnetko Terveysportin lääketietokannat?
Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset
Lääkkeen antaminen injektiona
Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi
Sydänsolun toiminta.
Kappale 16.
Aivot ja EEG II.
Mitä nuuska sisältää? Ruotsalainen kostea nuuska sisältää noin kemiallista ainetta, kuten * Nikotiinia 0,5–1,0% * Syöpävaarallisia aineita, esim.
Antti Itkonen, Elina Kilponen, Katri Keskinen, Timo Heiskanen
Tunne lääkkeesi Itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö
Turvallinen kipulääkitys palliatiivisessa ja saattohoidossa
Elimistön tasapaino.
Elimistö puolustautuu
Kappale 19 Iho on suurin elin. Ihon tehtävät:
Kappale 19 Iho on suurin elin. Ihon tehtävät:
Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
Syöpälääkehoito.
Dekstraanimikropartikkelit ja niiden nasaaliantotapa 4 Nasaaliantotavan edut –lääkeaineen nopea imeytyminen –nopea vaikutus –ensikierron metabolian välttäminen.
Tasapainoon vaikuttavia tekijöitä
2. Sydän- ja verisuonitautien lääkehoito I
Allergiat s
Alkoholi.
1 Kiinteät lipidipartikkelit Vaihtoehtoinen menetelmä liposomeille, emulsioille ja synteettisille polymeeripartikkeleille Koostuvat kiinteistä lipideistä,
Kotitehtävä.
Tunne lääkkeesi Katse oman lääkehoidon onnistumiseen
Kontrolloidusti griseofulviinia vapauttava p.o. valmiste lapsille n käyttö: –antifungaalinen antibiootti (päänahan, hiusten, ihon ja kynsien infektiot)
Allergiat.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Kolesteroli Kaarlo Hyytinen 3c.
LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET. 1. Yhteisvaikutukset toisten lääkkeiden, joidenkin elintarvikkeiden ja alkoholin kanssa 2. Toiset yhteisvaikutukset toivottuja,
LÄÄKKEIDEN ANTOTAVAT JA LÄÄKEMUODOT
Lääkkeen vaiheet ja vaikutukset elimistössä
LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET. osa ennakoitavissa – perustuu lääkkeen tunnettuun vaikutusmekanismiin osa odottamattomia – lääkevalmisteen aiheuttama haittavaikutus,
IMMUNITEETTI puolustuskeinomme. Syöpäsolut ja mikrobit ovat uhkana elimistölle.
Alkoholi. Alkoholi Suomen yleisin päihde Etanoli on alkoholi juoman päihdyttävä aine Alkoholia pidetään keskivahvana päihteenä Alkoholi pitoisuus ilmaistaan.
5. Entsyymit pilkkovat ja rakentavat molekyylejä.
 Kasvusta ja kehityksestä johtuen lasten elimistön lääkevaste ja lääkkeiden käyttäytyminen lapsessa poikkeavat huomattavasti.
Allergia ja Astma. Astman hoito Astmaa hoidetaan lääkkeillä, jotka otetaan yleensä sisäänhengittämällä niitä keuhkoputkien limakalvolle, mutta sitä voidaan.
SYÖPÄ. SYÖVÄN SYNTY Ihmisen elimistö rakentuu lukemattomista soluista. Normaalisti elimistön solujen jakautuminen on säädeltyä. Hallitsemattomasti jakaantuvista.
KIVUN LÄÄKEHOITO Ritva Räisänen.
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Kehon energiantuotto.
Tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksen lääkehoito
Lääkeaine Kemia.
KAPPALE 24 ALKOHOLISTA ASIALLISESTI
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Ruoansulatus-elimistön rakenne ja toiminta
Lääkekorvausoikeudet
7 Itsehoito ja hätäensiapu
Nestetasapaino.
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
Alkoholiriippuvuuden kehittyminen ja hoito
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Päihdyttäviä paineita
kysymyksiä Mikä on diabetes?
Lääkeaineet Ennen laboratorion lääkeaineita ihmiset käyttivät lääkkeinä luonnosta saatavia aineita kuten piharatamoa ja pajunkuorta. Kasvit ovat parantamistaidon.
Suun kautta otettavat lääkkeet
Ravinto ja liikunta Urheilijan tai terveysliikuntaa harrastavan ihmisen haaste ravinnossa on löytää ruokavalioon sopiva energian määrä.
Haihtuminen.
Kansantaudit 7 Allergia ja astma.
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Elimistön puolustautumisjärjestelmät
Diabetes - aineenvaihdunnan sairaus, jossa verensokeri on koholla
Lääkkeiden vaiheet elimistössä ja vaikutukset elimistöön
Lääkehoito Hoito- ja huolenpito.
Kivunhoito ja Kipulääkkeet
MUNUAISET KPL 9.
Esityksen transkriptio:

1. Peruskäsitteitä Lääke Lääkevalmiste Lääkeaine Lääkkeen nimi Kliininen lääkeaineoppi 1. Peruskäsitteitä Lääke valmiste tai aine, jolla sisäisesti tai ulkoisesti on tarkoitus parantaa ,lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita myös diagnostiset valmisteet Lääkevalmiste lääkelain mukainen lääke, jota myydään alkuperäispakkauksessa Lääkeaine tieteellisesti, yksityiskohtaisesti määritelty elimistöön vaikuttava aine Lääkkeen nimi geneerinen kaupallinen (valmistenimi) T.Orava

Farmakologia (lääkeaineoppi) Farmakodynamiikka Farmakokinetiikka Kliininen lääkeaineoppi Farmakologia (lääkeaineoppi) lääkkeen vaikutuksia tutkiva oppi Farmakodynamiikka lääkeineiden vaikutusmekanismit Farmakokinetiikka lääkeaineiden vaiheet elimistössä Farmakoterapia lääkehoito kausaalinen / symptomaattinen Farmasia lääkkeen (tekninen) valmistus ja toimittaminen T.Orava

Annosrakeet ja -jauheet Mikstuurat Paikallishoitoaineet Kliininen lääkeaineoppi Tabletit entero ó depot resoribletit poretabletit kapselit Annosrakeet ja -jauheet Mikstuurat Paikallishoitoaineet voide, emulsio, linimentti, pasta, puuterit erilaiset tipat Rektiolit ja supot T.Orava

Lääkkeiden antotavat Oraalinen Rektaalinen suun kautta Kliininen lääkeaineoppi Lääkkeiden antotavat Oraalinen suun kautta imeytyy maha-suolikanavan alueella Rektaalinen lääkeaine peräsuolen kautta T.Orava

Parenteraalinen intravenoosinen (i.v.) infuusio Kliininen lääkeaineoppi Parenteraalinen intravenoosinen (i.v.) nopea vaikutus lääke suoraan verenkiertoon infuusio tilavuudeltaan suuret lääkeannokset suonen ärsytys pienempää intramuskulaarinen (i.m) intra-arteriaalinen (i.a.) lähinnä varjoainekuvauksissa subkutaaninen (s.c.) ð ihonalainen (insuliini) intratekaalinen ð aivo-selkäydintilaan (puudutteet) intraperitoneaalinen ð vapaaseen vatsaonteloon T.Orava

silmän sidekalvolle, limakalvoille Inhalaatio aerosolit jauheet kaasut Kliininen lääkeaineoppi Perkutaaninen ihon läpi (laastarit) Paikallisesti silmän sidekalvolle, limakalvoille Inhalaatio aerosolit jauheet kaasut T.Orava

Yleisfarmakologiaa Farmakokinetiikka Imeytyminen (absorptio) Kliininen lääkeaineoppi Yleisfarmakologiaa Farmakokinetiikka Lääkeaineiden vaiheet elimistössä Imeytyminen (absorptio) imeytymispaikka lääkkeen hajoaminen kulkeutuminen verenkieroon joko passiivisesti diffundoitumalla tai aktiivisella kuljetuksella T.Orava

Biologiseen hyötyosuuteen vaikuttavat Kliininen lääkeaineoppi Biologiseen hyötyosuuteen vaikuttavat imeytyminen maksan first-pass metabolia vaihtelee 30-100 % T.Orava

Lääkkeen jakautuminen Kliininen lääkeaineoppi Lääkkeen jakautuminen suurin osa lääkkeistä sitoutuu plasman proteiineihin aktiivinen lääkeaine vapaana jakautumistilaan vaikuttaa lääkkeen vesi/rasvaliukoisuus hyvin kudoksiin menevällä lääkkeellä sanotaan olevan suuri jakaantumistila veri-aivoeste pysäyttää suuren osan lääkkeistä T.Orava

tapahtuu lähinnä maksassa Kliininen lääkeaineoppi Lääkkeiden metabolia tapahtuu lähinnä maksassa myös suolen limakalvolla, keuhkokudoksessa, ihossa,munuaisessa ja pernassa on metaboloivia entsyymejä metabolianopeus vaihtelee yksilöittäin ja lääkeaineittain I-asteen reaktiokinetiikka mitä korkeampi lääkeinapit. sitä nopeampi eliminaatio 0-asteen kinetiikka eliminaationopeus vakio (etanoli) T.Orava

myös ulosteissa, hiessä ja syljessä Kliininen lääkeaineoppi Erittyminen vesiliukoiset metaboliitit tai itse lääkeaine erittyy munuaisten kautta myös ulosteissa, hiessä ja syljessä T.Orava

aika, jonka kuluessa plasman lääkeainepitoisuus vähenee puoleen Kliininen lääkeaineoppi Puoliintumisaika T½ aika, jonka kuluessa plasman lääkeainepitoisuus vähenee puoleen vaikuttaa annostelutiheyteen steady -state saavutetaan yleensä viiden puoliintumisajan jälkeen T.Orava

Farmakodynamiikka Reseptorit Adrenergiset reseptorit (alfa-ja beta) Kliininen lääkeaineoppi Farmakodynamiikka Lääkeaineiden vaikutusmekanismit Reseptorit Adrenergiset reseptorit (alfa-ja beta) sydämessä ß1- reseptoreita keuhkoputken sileälihas ß2- reseptoreita verisuonten sileälihas a- reseptoreita T.Orava

Kolinerginen systeemi Histamiinireseptorit Kliininen lääkeaineoppi Kolinerginen systeemi Histamiinireseptorit H1- resept. keuhkoputken sileälihaksessa H2- resept. mahalaukun "happosoluissa" Keskushermostossa suuri joukko erilaisia reseptoreita Kohtia kohdesoluissa, joihin lääkeaine kiinnittyy Vaikutus soluun toisiolähettien välityksellä Suurimman osan lääkkeistä katsotaan välittävän vaikutuksensa juuri reseptorien välityksellä T.Orava

Affiniteetti kuvaa lääkeaineen kiinnittymistä reseptoriin Kliininen lääkeaineoppi Agonisti kiinnittyy reseptoriin ja sillä on selvä vaikutus (teho) kohdesoluun Antagonisti kiinnittyy myös reseptoriin mutta tehoa ei ole. Vaikutus perustuu reseptorin blokkaamiseen Affiniteetti kuvaa lääkeaineen kiinnittymistä reseptoriin Selektiivisyys:Lääke vaikuttaa vain haluttuun elimistön kohtaan ß1-selektiivisyys T.Orava

Kemialliset ja fysikaaliset vaikutustavat Antasidat, Sukralfaatti Kliininen lääkeaineoppi Kemialliset ja fysikaaliset vaikutustavat Antasidat, Sukralfaatti Farmakodynamiikkaan vaikuttavia tekijöitä Ikä ( vastasyntyneet, vanhukset) Paino Toleranssi Psyykkiset tekijät plasebo-vaikutus T.Orava

Interaktio (yhteisvaikutus) Kelaattimuodostus, absorptio Kliininen lääkeaineoppi Interaktio (yhteisvaikutus) Kelaattimuodostus, absorptio Rautavalmisteet ó Doksisykliini Sitoutuminen plasman proteiineihin Varfariini ó ASA Maksan entsyymeihin vaikuttaminen Epilepsialääkkeet Erittymisnopeuteen vaikuttaminen Penisilliini ó Probenesidi Kilpailu samoista reseptoreista tai Samansuuntainen vaikutus eri reseptoreista T.Orava

Sivuvaikutus Annoksesta riippuvaiset Nitraatit Kliininen lääkeaineoppi Sivuvaikutus Annoksesta riippuvaiset Nitraatit Annoksesta riippumattomat Allerginen ihottuma (penisilliini) Anafylaktinen reaktio Pitkäaikaissivuvaikutukset Verenkuvamuutokset (kulta) Maksavauriot (klooripromatsiini) Keuhkovauriot (nitrofurantoiini) Munuaisvauriot (särkylääkkeet) Teratogeenisyys (lääkkeen kyky aiheuttaa sikiövaurioita) Karsinogeenisyys (lääkkeen kyky aiheuttaa kasvaimia) T.Orava

Lääkeaineihottuma Aiheutuvat herkistymisen kautta Kliininen lääkeaineoppi Lääkeaineihottuma Aiheutuvat herkistymisen kautta Alkavat nopeasti ja laaja-alaisina Liittyy yleisoireita kuume,pahoinvointi,päänsärky ja huimaus T.Orava

Lääkeaineihottumatyypit Kliininen lääkeaineoppi Lääkeaineihottumatyypit Eksanteema (muistuttaa rokkotauteja) T.Orava

Urtikaria (nokkosrokko) Kliininen lääkeaineoppi Urtikaria (nokkosrokko) T.Orava

Muita harvinaisia reaktiomuotoja Kliininen lääkeaineoppi Angioödeema Muita harvinaisia reaktiomuotoja T.Orava