Nuorten yhteiskuntatakuu Sture Fjäder Puheenjohtaja

Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteet  Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.  Koulutustakuu: jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.  TEM:n työryhmä valmistelee esitykset budjettivaikutuksista sekä mahdollisista säädösmuutoksista mennessä Sture Fjäder

Tarve: yksilölliset ja joustavat työvoimapalvelut  Suunnataan työvoimakoulutuksen tarjontaa myös korkeasti koulutettujen tarpeita vastaavasti  TE-toimistojen korkeakouluneuvojien osaaminen varmistetaan  verkostoa laajennetaan niin, että laadukkaat palvelut ovat saatavilla jokaisessa maakunnassa  yhteistyön mahdollisuudet käytetään hyödyksi Sture Fjäder

Todellisuus: palvelut heikentyvät  Korkeakouluneuvojien arvokas verkosto surkastumassa  Tarjonnut eriytynyttä ja laadukasta neuvontaa vastavalmistuneille  Usein oppilaitosten ura- ja rekrytointipalvelujen yhteydessä  Alun perin yli kymmenellä paikkakunnalla  Määrärahasäästö toteutuu, kun palvelu jätetään antamatta  Korkeasti koulutetut erityisryhmä, joka edellyttää eriytynyttä palvelua  Korkeakouluneuvojat hyvä esimerkki yhteistyössä annettavan palvelun synergiaeduista Sture Fjäder

Osaamisen laatukaari Ida Mielityinen koulutuspoliittinen asiamies

Mistä huippuosaaminen syntyy? Mahdollisuus systemaattiseen osaamisen kehittämiseen työuran aikana Laadukas korkeakoulutus Tolkulliset koulutusmäärät ja vuorovaikutuksellinen ennakointijärjestelmä Hallitus säästää 300 miljoonaa koulutuksesta Ida Mielityinen 6

Korkeasti koulutettujen osaamisen laatukaari  Tolkulliset koulutusmäärä eli ei määrä vaan laatu ja vaikuttavuus  Laadukasta koulutusta ja tutkimusta/TKI-työtä korkeakouluihin  Osaamista vastaava työpaikka valmistuville  Omaa osaamista on voitava kehittää järjestelmällisesti koko työuran ajan Ida Mielityinen

Ennakointi tehtävä koordinoidusti 8 Määrällinen ennakointi Laadullinen ennakointi Ennakoinnilla tehdään tulevaisuutta, mutta se on tehtävä koordinoidusti Laatua, ei määrää: 16 % vähennys aloituspaikkoihin AMK-sektorilla ja 7 % vähennys yliopistosektorilla Mitä osaamista haluamme Suomeen? Millaista osaamista ja minne? Ida Mielityinen

Koulutusmäärät  Akava esittää kokonaisaloituspaikkamäärän selvää vähentämistä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa  Vähentämisessä painopiste ammattikorkeakoulutuksessa  Muutamilla aloilla tarve koulutustarjonnan lisäämiseen tai vähennystarpeet erilaisia kuin kehittämissuunnitelmassa  Yliopistokoulutuksen aloituspaikkamäärä -7 % eli paikkaa  Ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkamäärä -16 % eli paikkaa Ida Mielityinen

AMK-uudistus toteutetaan säästöpainajaisessa 10 Vahvat AMK- yksiköt Rakenteellinen kehittäminen, muttei holtittomasti Vahva hallitus, joka ottaa huomioon korkeakoulutuksen erityispiirteet TKI-työ nivottava opetukseen ja aluekehittämis- työhön Ida Mielityinen

Opettajuutta ja opiskelua on arvostettava Työurien pidentäminen 11 Pidemmät työurat Sujuvat opintopolut ja tutkinnon on taattava työläelämä- valmiudet Työuran aikainen osaaminen kuntoon  Opiskelijoiden on sitouduttava opintoihin ja korkeakoulun opetukseen  Tutkinto on vasta ajokortti työmarkkinoille Ida Mielityinen

Uudet koulutukselliset muodot (työstä oppiminen) Asenteet Osaamisen kehittäminen 12 Osaava ja globaalisti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva työvoima Rahoituksen uudistaminen Ida Mielityinen

Asenteet Uudet koulutukselliset muodot (työstä oppiminen) Osaamisen kehittäminen 13 Osaava ja globaalisti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva työvoima Ida Mielityinen Rahoituksen uudistaminen  Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus  Räätälöidyt, yksilölliset työvoimapoliittiset toimet  Henkilökohtaiset koulutustilit lisäämään kysyntälähtöisyyttä  TES/VES:hin selvät tavoitteet osaamisen kehittämiselle  Koulutusoikeutta kerryttävä jokaiselle  Ohjaus  Uudet koulutusmuodot  YT-lakia on noudatettava

Viisi vuotta valmistumisesta Tukeeko tutkinto työuraa? Heikki Taulu työvoimapoliittinen asiamies

15 Korkeakoulutuksen hyöty maistereille Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010

16 Ensimmäisen työn vaste korkeakoulutukseen Edellyttikö työ korkeakoulututkintoa? Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen? Vastasiko työn vaativuustaso koulutustasoa?

17 Edellyttääkö työ korkeakoulututkintoa? Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen? Vastaako työn vaativuustaso koulutustasoa? Vastaushetken työn vaste korkeakoulutukseen

18 Työn vaativuus suhteessa koulutukseen Joillakin aloilla työn vaativuus selvästi tai osittain alhaisempi, ongelmallisimmat alat ovat  Maatalous-metsätieteellinen, selvästi 9 % + osittain 23 %  Humanistinen 7 % + 16 %  Terveystieteiden 6 % + 15 %  Luonnontieteellinen 5 % + 12 %  Yhteiskuntatieteellinen 4 % + 14 % Ylempi korkeakoulututkinto keskimäärin 3 % + 12 %. Ongelma on vastakkainen useilla professioaloilla, joilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi, esim. lääketiede 29 % vastaajista, farmasia 28 %, psykologia 28 %, hammaslääketiede 26 %, eläinlääketiede 23 %, liikuntatiede 23 % Heikki Taulu

19 Syyt alhaiseen työn vaatimustasoon Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Syyt siihen, miksi työn vaativuustaso on koulutustasoa selvästi alhaisempi viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010

20 Tyytyväisyys tutkintoon 20 Vuonna 2005 yliopistosta valmistuneiden tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon työuran kannalta 2010 Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010

Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta 21  85 % on vähintään melko tyytyväinen suoritettuun tutkintoon työuran kannalta  Tyytymättömimpiä maatalous- ja metsätieteelliseen (26 %), humanistiseen (24 %), yhteiskuntatieteelliseen (20 %) ja luonnontieteelliseen (20 %) tutkintoon. Samoilla aloilla on ongelmia myöhemmin työuralla työllistymisen laadun kanssa.  Tyytyväisimmät farmasian ja lääketieteen aloilta mukaan lukien eläin- ja hammaslääketiede. Myös liikuntatieteelliseen tutkintoon ollaan tyytyväisiä. Näillä aloilla on vähiten ongelmia työllistymisen laadun kanssa.  Miehet ovat hieman tyytyväisempiä kuin naiset Heikki Taulu

Viisi vuotta valmistumisesta – mistä on kyse?  Uraseurantakyselyssä tietoa akateemisten työmarkkinoille sijoittumisen  laadusta  tarkoituksenmukaisuudesta  työuran kehityksestä  tyytyväisyydestä viisi vuotta sitten suoritettuun tutkintoon.  Kohderyhmänä viisi vuotta aiemmin valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon tai ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet (lastentarhanopettajat, farmaseutit, notaarit).  Valtakunnallinen aineisto kerätään joka toinen vuosi, viimeisin tehtiin syksyllä  Kyselyssä mukana 13 yliopistoa tai korkeakoulua. Lapin yliopistosta valmistuneet eivät olleet kyselyssä mukana.  Vastausaste kyselyssä oli 47 %. Aineistossa on vastaajan tiedot Heikki Taulu