Mitä varhainen puuttuminen on?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
HUOLI PUHEEKSI TAAKKA KEVEÄMMÄKSI
Advertisements

Varhaisen puuttumisen menetelmiä
LUVALLISET POISSAOLOT
Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Lasten Keskus Selvitystyö 2000-luvun lapsiperheiden huolenaiheista Osa 2 – Lapsiperheellisten tutkimus.
Työrukkaset heilumaan ja nuorisotyöttömyys kuriin.
Palautteen antaminen ja vastaanottaminen
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
Perhesosiaalityö Kokkolassa
Nuorten vapaaehtoisten rekrytointi
Katso Aitolasta lisää:
© Mela 2011 Vakuutukset Melasta. © Mela 2011 Täysi hyöty Melan vakuutuksista MYEL-vakuutus on jokaisen viljelijän, kalastajan, poronhoitajan ja metsätilallisen.
Mika Niemelä Riikka Helin
Yliopistojen 26. työsuojelupäivät 9. –
Mitä nuorille kuuluu? Eveliina Karjalainen.  Toisilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan, toisilla huonommin kuin koskaan. Molemmat ryhmät tuntuvat.
Kirkko keskellä kylää Seurakuntien varhaiskasvatus ja perhepalvelut perheitten tukena Martti ESKO, kirkon perheasiain johtaja.
DOKUMENTAATIO JA TIEDONMUODOSTUS
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
TÖIDEN PRIORISOINTI JA AJAN HALLINTA
Seurakunnan rooli maaseudun kehitystyössä Voimistuvat kylät-seminaari Seinäjoki Markku Ylinen Johtava kappalainen P eräseinäjoen kappeliseurakunta.
Perhetyö.
”Jos voit avata solmun kielelläsi, miksi käyttää siihen hampaita?”
MITEN LAPSI SELVIÄÄ KRIISISTÄ
Hahmotelma nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta Kokkolassa Nuorta ei jätetä seminaari Ronnie Djupsund.
Kaikille kaveri -vanhempainilta
CxO Mentor Oy. Kyselytutkimus Vastauksia 36 kpl Vastaajat aikuisia, yksi 16-vuotias mukana Mukana seuran toiminnassa: – 1-3 v (7 hlö) – 4-9 v (21 hlö)
Nuorten ja nuorten aikuisten viestintästrategia Miksi?Kenelle?Miten?Mitä?
Sosiaalialan asiantuntijapäivät Vanha Satama
VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ Eettiset periaatteet Valtakunnallinen VARPU-verkosto Tutkimusprofessori Tom ARNKIL / Terveyden ja hyvinvoinnin.
Tukiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi (TUPA) Nuorisotyön neuvottelupäivät Nuorten omaehtoinen toiminta.
Huolen puheeksiottaminen
1) Mitä tässä ryhmässä oli sellaista, joka haluat jakaa muiden osallistujien kanssa? 2) Mikä huomio/ konkreettinen asia, joka auttaa sinua jatkossa huomioimaan.
SARANA Oppimisen tukemisen keskus Koulutuskeskus Agricolassa 2012 Pirkko Naukkarinen Tehostetun ohjauksen Sarana- malli.
NEUVOLAN PERHETYÖ
Idolien ja esikuvien rooli. Keskustelunaiheita. Tehtävät
1 Tuotokset Päätösseminaarin ryhmätyöt Ohjusrukkanen loistava! Foorumi tavata verkostoa (pienemmässä mittakaavassa, kuin verkostopäivillä) a kuulla ”kentän”
Lasten suojelu – jokaisen tehtävä AMK
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Miten nuorisopalvelut selviää palikkaleikkien myllerryksessä?
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
Tornion kaupungin etsivä nuorisotyö
Nivelvaiheen ohjaus Kesä ohjaus Asiakas määrät kesä- heinäkuu.
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
VEIKKA Varhaiserityiskasvatuksen kehittäminen Karhukunnissa
AH Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö.
Yhteenveto palveluketjuseminaarisarjan keskeisestä sisällöstä Minna Anttila TtT, Projektitutkija Turun yliopisto hoitotieteen laitos
1 Lapset ja nuoret lastensuojelun laadun määrittäjinä Maria Kaisa Aula Helsingin yliopisto
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Kouluinfo Renkomäen koulu
Lasten väkivaltakokemukset perheessä Mikko Oranen XI Lähisuhde- ja perheväkivaltaa työssään kohtaavien valtakunnallinen verkostofoorumi Oranen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon eri-ikäisten peruspalvelut
Ops seminaari Askola.
Lasten oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus Maailman laajin ihmisoikeussopimus Hyväksyttiin 1989, Suomessa voimaan maata hyväksynyt, vain Yhdysvallat.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
NUORISOTAKUU ON ASENNE!. Jokainen järjestö ja toimija voi osaltaan tehdä nuorisotakuusta totta. On monia keinoja auttaa nuoria löytämään oma paikkansa.
Sosiaalisen median hyödyntäminen ja kehittäminen nuorille suunnatuissa sosiaalipalveluissa Case: nuorten Facebook-palveluohjaus Oulussa Saila Lähteenmäki,
Helena Törmi ”Painavaa asiaa” Lapsen ylipainon ehkäisy, ylipainoon puuttuminen ja perheen tukeminen.
TERVETULOA! Opiskeluhuollon oppimisverkosto Marke Hietanen-Peltola Johanna Jahnukainen.
Miten tukea lukio- opiskelijaa? Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Oppilashuoltoyksikkö Lukion koulupsykologit ja –kuraattorit Kevät 2014.
Lastensuojelun perhetyö Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut.
AJ 2006 Huoli puheeksi –koulutusten koetut vaikutukset Arja Jääskeläinen 2006.
EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI
Ohjaamot ja etsivä nuorisotyö
Luo luottamusta Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Hyvien käytäntöjen dialogit Yhdessä eteenpäin työpaja 25. 4
RYHMÄNOHJAAJANA TOIMIMINEN
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
Kotikäynti osallisuutta edistävänä työtapana vammaissosiaalityössä
Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä.
Jatkossa varhaisen tuen perhetyö
Lapsivaikutusten arviointi LAVA
Esityksen transkriptio:

Mitä varhainen puuttuminen on? Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Varhaisesta puuttumisesta puhutaan mm. sairauksien, oppimisvaikeuksien, päihteiden käytön, nuorisorikollisuuden ja työttömydyen ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä Varhaisen puuttumisen lisäksi tarvitaan hyvinvointia rakentavaa ja ongelmia ehkäisevää työtä.

Miksi varhaista puuttumista? Kolme näkökulmaa: Inhimillinen Lapsen kehitys Oikeudellinen Yleiset ihmisoikeudet Lapsen oikeudet Taloudellinen Kustannussäästöt merkittäviä

Varhain puututaan: kun aikuisella/työntekijällä nousee huoli lapsesta/nuoresta tai -ryhmästä kun halutaan estää lasten ongelmien kärjistyminen tai kasautuminen kun halutaan ehkäistä tai pysäyttää syrjäytyminen kun kriisitilanteen alkuvaiheessa on vielä paljon mahdollisuuksia tarjota tukea ja löytää ratkaisuja.

Milloin puutut? Oma subjektiivinen huolesi riittää Kun kohtaat avun tarpeessa olevia aikuisia, selvitä myös heidän lastensa tilanne ja avun tarve Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Huolen vyöhykkeistö auttaa arvioimaan avun ja yhteistyön tarvetta.

Työntekijän/aikuisen kokeman, lasta/nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö * kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä

Subjektiivinen huoli Subjektiivinen huoli lapsesta perustuu kontaktitietoon, jota on vain hänen kanssaan tekemisissä olevilla ihmisillä Jokaisen kontaktitieto on ainutlaatuista Aikuisilla on työnsä/tilanteensa puolesta erilaiset auttamismahdollisuudet, siksi huoli lapsesta voi olla eriasteinen. Huoli kasvaa sitä mukaa, kun aikuinen kokee omien auttamismahdollisuuksiensa vähenevän

Miten puutut? Kun puutut, tarjoa tukea ja yhteistyötä Pyri kunnioittavaan vuoropuheluun Tue perheen voimavaroja, luo toivoa Tarvittaessa hae yhteistoimintaa muiden työntekijöiden tai aikuisten kanssa Puutu rakentavasti ja vastuullisesti: varmista, että lapsi/perhe saa tarvitsemansa avun.

Tapausesimerkki Perheessä 12-vuotias Matti, äiti, isä ja koira Vanhemmat yrittäjiä, työ vie pääosan ajasta, perheellä taloudellisia huolia isän sairastuttua reumaan Koulupinnaus alkanut 10-vuotiaana, viimeisimmän todistuksen keskiarvo 6.5 Vuoden ajan Matti liikkunut isompien poikien porukassa, jäänyt kiinni huumekokeiluista ja näpistelystä.

Tapausesimerkki Mitä nyt tehdään? Kuka/ketkä tekevät? Miten puututaan niin, että puuttujat tietävät mitä kukin tekee? Mikä on seuraava konkreettinen askel? Miten jatkossa seurataan ja varmistetaan, että Matin asiat ovat kunnossa? Mitä tapahtuisi, jos kukaan ei tekisi mitään?

Pohdittavaksi I Mitkä tekijät omassa toiminnassasi mahdollistavat varhaisen puuttumisen lasten, nuorten ja lapsiperheiden pulmatilanteisiin? Mitkä tekijät omassa toiminnassasi estävät/vaikeuttavat varhaista puuttumista? Mitä tukea ja mistä tarvitset näiden esteiden/vaikeuksien poistamiseen ja mistä/keneltä saat sitä?

Pohdittavaksi II Mitkä tekijät SEURAKUNNASSA tällä hetkellä tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia?

Keskustelu kulttuurisesta muutoksesta Varhaisen puuttumisen toteutuminen edellyttää muutosta ajattelutavoissa yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla Tarvitaan laaja-alaista keskustelua asenteiden muuttamiseksi ja yhteisvastuun vahvistamiseksi -> Sanoista tekoihin!

Varhaista puuttumista tukee se, että kaikilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on sellaisia työkäytäntöjä, jotka tukevat pulmien tunnistamista ja niihin tarttumista tarvittaessa tukena on yhteistyöverkosto, jolta voi saada lisäapua yhteistyössä hyödynnetään ja arvostetaan erilaista osaamista niin julkisella kuin järjestösektorilla käytössä on tasavertaista vuoropuhelua rakentavia työmenetelmiä

Huolen puheeksiottomenetelmä Lomake, joka auttaa valmistautumaan keskusteluun vanhempien kanssa Puheeksi otetaan henkilökohtainen lasta koskeva huoli, ei lapsen tai perheen ongelma Puheksiottoon valmistaudutaan pohtimalla, mitä voimavaroja perheessä on ja mitä itse voi tarjota tueksi Etukäteen mietitään, millainen tapa ottaa huoli puheeksi on vanhempia arvostava ja yhteistyötä rakentava

Huolikartoitus Huolen vyöhykkeistön avulla kartoitetaan työn-tekijöiden subjektiivista huolta heidän työssään kohtaamistaan lapsista ja nuorista (ei-huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke, suuri huoli) Viikon ajan tukkimiehen kirjanpidolla tehtävä kartoitus tuottaa tietoa siitä, paljonko ja minkä asteista huolta lapsista koetaan Huolen harmaalla vyöhykkeellä saadaan näkyviin tiiviimpää yhteistyötä tarvitsevien lasten ja nuorten osuus Voidaan toteuttaa työyksikössä, asuinalueella, kunnassa tai seutukunnassa.

Hyvien käytäntöjen kokoaminen Huolen vyöhykkeistölle kootaan eri yksiköiden omat työkäytännöt sekä yhteistyökäytännöt Hyvät käytännöt kootaan vyöhykekohtaisesti (ei-huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke, suuri huoli) Tavoitteena on tuottaa eri yksiköiden oman työn sekä yhteistyön menetelmäpaletti Työskentely auttaa tutustumaan omiin ja toisten työkäytäntöihin ja tarjoaa välineitä psykososiaalisen työn kehittämiseen.

Dialogiset yhteistyöpalaverit Tavoitteena eri osapuolten (perhe ja ammattilaiset) vastuun- ja työnjaon selkiyttäminen ja konkreettinen tukisuunnitelma perheelle Erilaisia palaverimuotoja aiheen ja osallistujien mukaan Ulkopuoliset verkostokonsultit ohjaavat palaverin kulkua Vuoropuhelurakenne varmistaa moniäänisen, voimavarakeskeisen ja tasavertaisen keskustelun Turvataan kaikkien mahdollisuus puhua, tulla kuulluksi ja kuunnella

Lisätietoja ja yhteydenotot Menetelmät: Julkaisussa: Arnkil T, Eriksson E & Arnkil R. Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Stakesin Raportteja 253/2000. Netissä: www.stakes.fi/hyvinvointi/verk Koulutuskyselyt: Stakes/Jukka Pyhäjoki, puh. 09-3967 2065, jukka.pyhajoki@stakes.fi Oppaat: Stakes/Eeva Vänttinen, puh. 09-3967 2219, eeva.vanttinen@stakes.fi

Pohdittavaksi III Mitä varhaisen puuttumisen työmuotoja sinulla on tällä hetkellä käytössäsi? Mitkä edellä kuvatuista varhaisen puuttumisen menetelmistä voisit ottaa melko helposti käyttöön? Mitkä menetelmät ovat sellaisia, että tarvitsisit tukea niiden käyttöön? Millaista tukea ja mistä?

Kirkkohallitus Yleistä: Kirkon lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyöntekijöiden ammatillisten peruskoulutusten sisällöissä varhaisen puuttumisen näkökulma Työntekijöiden perustyö mahdollistaa nuoren havaitsemisen ajoissa lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä seurakunnissa yli 4 000 diakoniatyöntekijöitä seurakunnissa 1 200 Kirkon perheasiain neuvottelukeskusten (41) palvelut pienten lasten perheiden kriisitilanteet priorisoitu

Kirkkohallitus Toimintoja ja hankkeita: Koti – kasvun paikka -Kirkon lapsi ja nuorisotyön painopiste 2003 – 2005 Väkivallasta sovintoon –hanke Sopuavain 2003 – 2005, yhteisvastuukeräyksen tuella toteutuva hanke lasten ja nuorten väkivaltaa vastaan Palveluoperaatio Saapas Hiippakunnissa järjestettävät varhaisen puuttumisen päivät 2004 – 2005 Riemuvuosiprojektit Vanhempainkoulut, eroryhmät, sururyhmät yms. paikallisseurakunnissa itsenäisesti toteutettavat hankkeet