Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus Syksy 2012 Sanna-Maria Klemetti

Sisältö Vahingonkorvausoikeuden kehityksestä Vahingonkorvausoikeus osana oikeusjärjestystä Vastuuperuste Syy-yhteysvaatimus Vahingon lajit Vahingon määrä ja korvausoikeuden vanhentuminen

Vahingonkorvausoikeuden kehityksestä Kehittynyt pikku hiljaa omaksi oikeudenalakseen Itsekosto Vähitellen syyllisyyden merkitys Aluksi RL 9 luvussa

Mikä ero on sopimuksenulkoisella ja sopimusperusteisella vahingonkorvauksella

Jako Normitasolla kyse on siitä, että vahingonkorvauslaki ei ulotu sopimusperusteiseen vahingonkorvaukseen Vahl 1:1 § Lisäksi löytyy muitakin eroja:

Sääntelyperusta Deliktivastuussa yleislakina vahingonkorvauslaki VahL Lisäksi paljon erityissääntelyä (tuotevastuulaki, raideliikennevastuulaki, ympäristövahinkolaki, ydinvastuulaki jne. Oikeuskäytännön ratkaisulinjat keskeisiä. Vahingonkorvausnormien perusoikeusmyönteinen tulkinta esim: Pel 7 §, 10 §, 15 § , voi toimia myös vasta- argumentaationa esim. Pel 18 §

Mieti mitä tavoitteita vahingonkorvausoikeudella on?

Miksi vahinko pitää korvata? Korvausvastuun edellytyksistä

Korvausvastuun edellytyksistä Miten vahinko määritellään?

Vastuuperusteet tuottamusvastuu ankara vastuu

jatkuu Vahingonkorvaussäännöksen sisältö on varauksellinen Vahl 2:1, Tämä tarkoittaa niin vastuun laajennuksia kuin rajoituksiakin! Esim. vastuun laajennus tulee esiin VahL 3 luvussa Rajoituksia esim. vastuun määrä tai kohtuullistamissäännökset tai VahL 5:1 josta ilmenee, että tuottamus ei välttämättä saa aikaan taloudellisen vahingon korvattavuutta.

Tuottamus Tuottamuksen asteet:

Tuottamus Huomaa, että huolimattomuuden lievinkin aste täyttää yleisen tuottamusvaatimuksen! Huomaa kuitenkin Vahl 5:4 a ja 5:4 b, Vahl 5:6.3-4 § Vahl 4:1 § lievä tuottamus poistaa vahingonkorvausvelvollisuuden tai Vahl 4:2 §

Tuottamus Tahallisuus on korkein tuottamuksen aste! Tahallisuuden asteet, onko niitä? KKO 1999:41 Moitittavuuden asteita arvioidaan eri tavoin vahingonkorvausoikeudessa kuin vakuutusoikeudessa: Vakuutustapahtuman tahallinen aiheuttaminen johtaa yleensä korvausoikeuden epäämiseen Perussääntönä tuottamusasteen arvioinnissa on: kuinka merkittävästi vahingon aiheuttaneen toiminta on poikennut vaadittavasta huolellisuudesta!

Jatkuu Törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta Törkeän huolimattomuuden arvostelussa huomioidaan teon subjektiivista moitittavuutta: Onko vahingonaiheuttajan toiminta esim. häikäilemätöntä tai välinpitämätöntä seurausten suhteen. Objektiivisesti huomioidaan: esim. miten paljon vahingonaiheuttajan menettely määrällisesti poikkeaa siitä, mitä häneltä olisi vaadittu.

Jatkuu Lievän tuottamuksen arvioinnissa huomioitavaa: Vahingonaiheuttajan toiminta ei ole erityisen riskialtista mahdollisten vahinkojen todennäköisyyden ja vakavuuden osalta Pitkälle meneviä varotoimia ei voida vaatia Tilanne on yllätyksellinen Liian vaativat työtehtävät ja puutteellinen kokemus

Seikat, jotka poistavat tuottamuksen

Tuottamuksen poistavat seikat Hätävarjelu Pakkotila Loukatun suostumus Erehdys

Ankara vastuu ja isännän vastuu

Jatkuu Vastuuperusteena ankara vastuu voi tulla kyseeseen lainsäädännön kautta tai sitten oikeuskäytännön kautta Varsinainen ankara vastuu kyseessä: TuotevastuuL, RaideliikennevastuuL, YmpäristövahinkoL, vahingonaiheuttajalle itselleen on asetettu tuottamuksesta riippumaton vastuu Tapaturmavakuutuslaki, potilasvahinkolaki, liikennevakuutuslaki, näissä vahingonkärsijä saa hyvityksen ilman, että vahingonkorvausvastuun edellytyksiin tarvitsee ottaa kantaa (korvausjärjestelmä rakentuu vakuutuspohjalle)

jatkuu Ankara vastuu eroaa tuottamusperusteisesta vastuusta siinä, että vahingonaiheuttajan toiminnan hyväksyvyyttä tai hylättävyyttä koskevaan arviointiin ei ole tarvetta. Harkinta suuntautuu siten siihen, ankaran vastuun käyttöala on rajattu Tästä voi tulla soveltamisongelmia esim. ympäristöoikeuden alalla ympäristövahingon määritelmän kanssa

jatkuu Ankara vastuu voi tulla kyseeseen ilman erityissäännöstäkin oikeuskäytännön kautta! Tällainen vastuu on liitetty esim. poikkeuksellisen vaaralliseen toimintaan. KKO käyttänyt tällöin argumentteina ” on luotu ilmeinen vaara käyttämällä tai varastoimalla suuria energiamääriä tai vaarallisia aineita” ”toimintaan liittyy sellainen vaaramomentti, joka yleisen kokemuksen mukaan ei ole täysin hallittavissa, vaan joka tietyissä olosuhteissa saa aikaan vahinkoa” -> Toiminnan erityisvaarallisuus arvioidaan vahinkoon johtaneen toiminnan aikana vallinneen tietotason perusteella

Isännänvastuu Mitä sinä ymmärrät isännänvastuulla?

Isännänvastuu Kyse on siitä, että työntekijäasemassa oleva henkilö aiheuttaa TYÖSSÄÄN vahingon ja korvausvastuu syntyy työnantajalle eli oikeushenkilölle - riittää anonyymi tuottamus Säädösperusta VahL 3:1 §

Isännänvastuu Työntekijän käsite laaja Myös julkisyhteisön työntekijät ja virkamiehet (paitsi ei, jos kyse on julkisen vallan käyttämisestä. Jos näin niin sitten sovelletaan VahL 3:1 sijasta VahL 3:2-5 ja 5:1 § eli näiden pykälien perusteella vastuu on lievempää kuin mitä se olisi VahL 3:1 johdosta, mutta nämä tosin johtavat varallisuusvahinkojen automaattiseen korvauskelpoisuuteen!

Isännänvastuu Korvausprosessi isännänvastuussa Riittävää on vahingonaiheuttajan tuottamus Työnantajan tuottamuksella ei ole merkitystä Isännänvastuuseen liittyy se, että isännänvastuuta ei synny lainkaan, jos vahinko on aiheutettu vain lievällä tuottamuksella! Korvausvelvollisuus vain kohtuulliseen määrään saakka, paitsi jo kyseessä on ollut tahallinen teko. Työntekijän vastuu on myös toissijaista! - kanavointisäännös VahL 6:2 §

Isännänvastuu Kanavointisäännös ei kuitenkaan estä korvauskanteen ajamista yhtäaikaisesti oikeudessa niin työntekijää kuin työnantajaakin vastaan Yleensä työntekijää ei haasteta saapumaan oikeuteen (Vahl 7:5 mukaan työntekijää pitää kuitenkin kuulla) - tämä kuitenkin johtaa siihen, että korvaustuomio kirjoitetaan siten, että työantaja maksaa korvauksen ja vasta siinä tapauksessa, jos Ta ei maksa ja perintä epäonnistunut, voidaan korvausta vaatia työntekijältä!

Isännänvastuu Isännänvastuuseen liittyy regressioikeus VahL 4:3 § Työntekijän vastuuta kaventaa työnantajan myötävaikutus (onko ta antanut riittävän opastuksen tms.

Erityiset vastuutilanneryhmät Alaikäiset, Valh 2:2 § Mieleltään häiriintyneet, VahL 2:3 §

Syy- yhteys

Syy-yhteys Mitä elementtejä korvausvelvollisuudelle vaaditaan?

Syy-yhteys Syy-yhteys sidoksissa rikosoikeuteen, kuitenkin rikosoikeudessa vaatimukset vastuuseen asettamiselle on ankarammat kuin vahingonkorvausoikeudessa Korvausvaatimuksen lähtökohdan muodostaa aiheutunut vahinko siis esim: jokin ruumiinvamma, haitta, kärsimys, hautauskulut

Syy-yhteys Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, olisiko vahinko aiheutunut, jos vahingon syyksi epäiltävää tapahtumaa ei olisi sattunut? -> Oppi välttämättömästä syystä Conditio sine qua non Vahingonkorvausoikeudessa vahingonkärsijä osoittaa, että vahingon ja vastuuperusteen välisen syy-yhteyden olemassaolon -> tuottamusvastuu syntyy Kenelle kuuluu näyttövelvollisuus -> OK 17:1 § kantajalla Tietyissä vahinkotyypeissä todistamisvelvollisuutta lievennetty

Syy-yhteys Muista kuitenkin: ” Mitä suurempaa moitittavuutta teko edustaa, sitä pienemmät mahdollisuudet ovat siihen, että vastuuta rajoitettaisiin tapahtumaketjun poikkeuksellisuuden tms. väliin tulevien syiden perusteella”

Vahinkolajit

Vahinkolajit Puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseksi vaaditaan -> VahL 5:1 § mukaiset perusteita tai -> erityissäännöstä ( esim. HolhTL 45 §, YrSanL93-94 §, YksVelkL 70 §, OikTL 25 §, PerintäL 15 §, OYL 15:1 §, PatenttiL 58 §, HankintaL 8 §, YhdL 39 §, AML 9:2 §, ToiminimiL 23 §, HetiL 47 § )

Vahinkolajit Jos erityissäännöstä ei ole vaaditaan VahL 5:1 § perusteiden käsillä oloa -> Vahinko on aiheutettu : Rangaistavaksi säädetyllä teolla Julkista valtaa käytettäessä Korvaamiseen on muissa tapauksissa erittäin painavia syitä

Vahinkolajit Varallisuusvahingot: Seuraavat joko henkilö- tai esinevahingosta (esim. hoitokustannukset, korjauskustannukset) tai sitten ovat näistä riippumattomia eli tällöin puhutaan puhtaista varallisuusvahingoista.

Vahinkolajit Henkilövahingot VahL 5 luku -> suoranainen henkilövahinko esim. vahingon aiheuttamat kulut esim. sairaanhoitokustannukset -> epäsuora henkilövahinko esim. ansion menettäminen sairauden johdosta -> Aineellinen henkilövahinko esim. ansion menetys ja sairaanhoitokulut -> Aineeton henkilövahinko kipu, särky, muu vika tai haitta -> Välitön henkilövahinko kohdistuu itse henkilöön -> Välillinen henkilövahinko hautauskustannukset, elatukseen oikeutetun jääminen ilman elatusta

Vahinkolajit ValhL 5:2 § Huomaa, että 5:2 § perusteella ei korvata esim. elatuksen menetystä tai kärsimyskorvausta vahingon kärsineen omaiselle vaan oikeus korvaukseen on sillä, jolle vamma, sairaus tai jokin terveydellinen muutos on aiheutunut! Omaiselle korvaus tulee muuta kautta esim. VahL 5:2d, 5:3 §, 5:4 a ja 5:4 b Poikkeus siinä tapauksessa , jos henkilövahingon nimenomaisena päämääränä on aiheuttaa kärsimystä kolmannelle!

Vahinkolajit Henkilövahinko: -> ruumiinvamma , menee vahingonkorvauslain piiriin -> Rinnastetaanko kehoon liitetyn proteesin vioittuminen ruumiinvammaan? Vakuutusoikeudessa vakuutus voi olla rajoitettu vain henkilövahinkoihin tai ruumiinvammoihin. Aineettomina vahinkoina ruumiinvamman yhteydessä on korvauskelpoista: kipu, särky pysyvä vika / haitta

Vahinkolajit Aineeton vahinko korvattiin ruumiinvamman yhteydessä vai jos se oli aiheutettu rikoksella tai korvaamiseen velvoitti lain säännös -> oikeuskäytäntö on kuitenkin muuttunut tältä osin. Kipu ja särky: VahL 5:2c , liikennevahinkolautakunnan korvaustaulukko Tilapäinen ja pysyvä haitta: VahL 5:2 § , 5:2c.2

Vahinkolajit Muu välitön henkilövahinko -> psyykkisen tilan häiriintyminen, voidaan korvata joko 5:2 § nojalla. Tällöin psyykkinen tila on itsenäinen henkilövahinko ( ei kuitenkaan tavan suru, pelko tms) -> Mitä hyötyä tästä on? ……vahingonkärsijän asema -> Tässä tilanteessa kärsimyksen korvausrajoituksia ei ole -> vastuu tulee kyseeseen myös todellisista menetyksistä

Vahinkolajit Hoitokustannukset: - yleensä vain perusteltu lääketieteellinen hoito. Korvausta pienentää vakuutusoikeudelliset seikat: sairausvakuutusL, liikennevahinkoL, tapaturvavakL. Korvauskelpoiset hoitokustannukset:

Vahinkolajit Muut tarpeelliset kulut -> apuvälineiden hankkiminen -> asunnon muutostyöt -> kodinhoitopalvelut tietyissä tilanteissa -> lääkärintarkastukset ” Harkinnassa merkityksellistä, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita on tarjolla”

Vahinkolajit Ansionmenetys -> onko vahingonkärsijä tilapäisesti vai pysyväisesti työkyvytön? -> tulon menettäminen pitää olla seurausta vahingosta -> korvattavia niin pää- kuin sivutoimenkin ansiot -> maksettavan korvauksen lähtökohtana arvio ansioista, joka olisi tullut ilman vahinkotapahtumaa – tulo, jonka vahingonkärsijä olisi joka tapauksessa onnistunut hankkimaan

Vahinkolajit Kärsimyskorvaus -> VahL 5:6 § Korvataan pahaa oloa (tunnetiloja) tietyissä tapauksissa -> rangaistavaksi säädetty teko tai tahallisuus /törkeä huolimattomuus -> korvauksen voi saada esim. vapaudenriistosta, raiskauksesta, yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä, vapaudenriistosta, salakuuntelusta, salakatselusta, tiedotusvälineiden kautta tapahtunut yksityiselämän loukkaus, perätön ilmianto, syrjintä

Vahinkolajit Oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä: VahL 5:6 § 1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu; 2) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty; -> -> ei vaadita, että vahingonaiheuttaja olisi tuomittu rikoksesta tai, että syyteoikeus olisi vanhentunut tai esim. tekijä ei olisi rikosoikeudellisessa vastuussa ikänsä tai mielentilansa vuoksi 3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu; -> -> ei vaadita rikostunnusmerkistön täyttymistä! Esim. tapon tai murhan yritys, törky pahoinpitely. Kärsimyskorvausta ei normaalisti tavan pahoinpitelystä , sama törkeässä vammantuottamuksessa. -> tällöin vaaditaan lisäksi muista syitä, että saa kärsimyskorvauksen eli ihmisarvon vakava loukkaus 4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1–3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla. -> ei paljon käyttöalaa

Vahinkolajit Korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus. -> Korvauksella ei pyritä rangaistusluonteiseen seuraukseen eikä tällä pyritä hyvittämään mahdollisia taloudellisia menetyksiä.

Vahinkolajit Maksettavaa kärsimyskorvausta korottaa: -> on käytetty hyväksi osapuolten välistä luottamus- tai riippuvuussuhdetta, loukkaus kohdistuu heikkoon henkilöön, joka ei kykene suojelemaan itseään esim: sairauden tai ikänsä vuoksi. >kärsimyskorvauksen suuruutta arvioitaessa oikeus kiinnittää huomiota: teon vakavuus, julkisuus, onko teolla pitkäaikaisia vaikutuksia (aikaisempaa oikeuskäytäntöä tulisi huomioida)

Vahinkolajit Elatuksen menetys Jos vahingonkärsijä kuolee on mahdollista saada tietyissä tilanteissa korvausta elatuksen menetyksestä -> elatuksen menetys korvataan: 1) surmansa saanut henkilö oli elatusvelvollinen korvauksen saajaa kohtaa 2) Lisäksi tosiasiallinen vakiintunut elatussuhteen olemassaolo on riittävää

Vahinkolajit Elatuksen korvaamisessa on keskeistä se, että onko vahingonkärsijältä jäänyt tosiasiassa saamatta elatusta -> Jos ei esim. elatusvelvollinen ei ole ennen vahinkoa täyttänyt elatusvelvollisuuttaan eli elatussuorituksia ei ole tehty tai voidaan pitää ilmeisenä, että niitä ei olisikaan tullut tehdyksi -> korvausta ei makseta Poikkeus: kuolemasta seuraava elatustuen menetys! Arvioinnissa lisäksi, missä määrin korvaukseen oikeutettu kykenee itse elättämään itsensä!

Vahinkolajit Maksetaan yleensä toistuvaissuorituksia Korvaus sinne asti, kun vahingonkärsijä voi elättää itsensä Korvausta vähentää esim. vakuutuskorvaukset, eläkejärjestelmät tms. Myös vahingonkärsijän esim. lesken uusi avio- tai avoliitto voi katkaista korvauksen maksamisen.

Vahinkolajit Tietyissä tilanteissa voidaan maksaa kulukorvausta vahingonkärsijän läheiselle: vanhemmat, lapset, aviopuoliso sekä muulla näihin rinnastettava erityisen läheinen henkilö Pitää olla erityinen syy aina ja joka tapauksessa! Korvaus on kohtuullinen Korvausta voi saada henkilövahinkoa kärsineen hoitamisesta syntyneistä kuluista ja ansionmenetyksestä, korvaukskelpoinen myös vierailu vahingoittuneen luona, jos se editää hänen toipumistaan

Vahinkolajit Hautauskulut, VahL 5:3 § > korvaus sille, joka on huolehtinut hautauksesta, lähiomainen, kuolinpesä -> ei korvata perunkirjoituspalkkiota tai pesänselvitykseen liittyviä kustannuksia

Vahinkolajit Tämän lisäksi korvaukseen oikeutettu on surmansa saaneen läheinen eli vanhemmat, lapset, puoliso > ei näiden henkilöiden matkat, kukkalaitteet , suruvaatteet, mutta näiden osalta korvauksen määrää vähentää suruvaatteiden jäljelle jäävä käyttöarvo

Vahinkolajit VahL 5:4 a § Surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja korvauksen tuomitseminen harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet

Vahinkolajit Kompensoi surutyötä, helpottaa omaista selviämään äkillisestä menetyksestä Tahallisuus tai törkeä huolimattomuus Korvauksen saanti on rajoitettua: tavallisesta huolimattomuudesta sattunut kuolemantapaus jää korvausoikeuden ulkopuolelle

Vahinkolajit Myös surmansa saaneen läheinen voi saada korvausta hänelle itselleen tapahtuneesta henkilövahingosta! -> Jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta, surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus korvaukseen

Vahinkolajit Esinevahinko: Esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen Korjaustaso ei saa ylittää esineen aikaisempaa tasoa Jos hankintaan uusi esine, otetaan huomioon uuden esineen pidempi käyttöodotus, lisäominaisuuden tms.

Vahingon määrä ja korvausoikeuden vanhentuminen

Korvausta alentavat seikat: 1) vahingonkärsijän myötävaikutus 2) korvauksen sovittelu

Korvausoikeuden vanhentuminen Deliktivastuussa vanhentuminen alkaa kulua vahingon tiedoksisaannista eli kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta (VanhL 7:1.3 §) Sopimusperusteisessa siitä, kun suorituksen virheellisyys havaittiin > tällä jaottelulla nykyään vähän merkitystä! Deliktivastuussa keskeistä se, arvioidaanko vanhentumiskysymystä vanhentumislain vain jonkin erityislain mukaan

Korvausoikeuden vanhentuminen Yleinen 3 vuoden vanhentumisaika > vanhentumisen katkaisu mahdollista -> joko vapaamuotoinen tai oikeudellinen katkaisu Lisäksi takaportti 10 vuoden vanhentuminen -> jos tätä ehtii täyttyä korvausoikeus on menetetty, vaikka vahinko ei olisi ehtinyt edes ilmetä! > poikkeus henkilö- tai ympäristövahingot Jos korvaussaatava perustuu rikokseen ei korvausvastuu vanhene ennen syyteoikeuden vanhentumista!

Korvausoikeuden vanhentuminen Jos kyse yhteisvastuutilanteesta: > arvioidaan jokaista yhteisvastuullista erikseen eli on mahdollista, että vahingonkärsijä saa tiedon jostain yhteisvastuullisen persoonasta tiedon vasta myöhemmin