SIVISTYS KUULUU KAIKILLE Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluiden kehittämisohjelma 2012-2016

Seutusivistyksen visio ”Yhdessä yksilöllisesti yhteiseksi hyväksi”

Sisältö Seutuyhteistyön taustaa Seutuyhteistyön toimintaympäristö Lähtökohtana seutustrategia 2020 Toimintaperiaatteet 5. Kehittämishankkeet Seudullinen palvelukartta Toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventäminen Osaamisen kehittäminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yhteistyön käynnistäminen Yhteinen laatujärjestelmä Seudullinen sijaisrekisteri Yhteiset periaatteet palveluverkon kehittämiseen ja yhteiskäytön tehostamiseen Seudullinen opetussuunnitelma esi- ja perusopetukseen Lukion opetussuunnitelma Luottamushenkilöiden ja henkilöstön vuorovaikutuksen kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan yhteiset ratkaisut Varhaiskasvatus ja opetuspalveluiden yhteistyön syventäminen 6. Hankkeiden aikataulutus

1. Seutuyhteistyön taustaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän tehtävänä on syventää jäsenkuntien seudullista ajattelua ja valmistella seudullisia ratkaisuehdotuksia yhteistyöhyötyjen konkretisoimiseksi. Kuntayhtymä on perustettu huolehtimaan kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä

1. Seutuyhteistyön taustaa Edellisen kerran sivistystoimialan seudullisia kehittämistavoitteita kartoitettiin laaja-alaisemmin PARAS-kaupunkiseutusuunnitelman (2007) ja tätä seuranneen palveluverkkoselvityksen (2008) yhteydessä. Tämän jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia: Mm. selvitykset toisen asteen koulutuksen kehittämisestä, kansalaisopistotoiminnasta, kirjastosta, sopimus esi- ja perusopetuksen kustannusten korvaamisesta, Osaava-hanke Kuntien ja seudun strategiset linjaukset Uusi kehittämisohjelma kootaan tilanteessa, jossa seutuyhteistyön organisointimuoto ja/tai kuntarakenneratkaisut ovat auki, mikä vaikuttaa jatkotoimenpiteiden suunnitteluun merkittävästi

2. Seutuyhteistyön toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestönkehitys on positiivista ja kaupunkiseudun asema pääkaupunkiseudun jälkeen merkittävimpänä kasvukeskuksena on edelleen vahva. Kaupunkiseudun väestötavoite +90 000 asukasta vuodesta 2008 vuoteen 2030 toteutuu noin 4 100 hengen vuosikasvulla. Kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2011 alussa 356 826 henkilöä, jossa on kasvua 4629 asukasta (1,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä noin 1 000 asukasta tuli Kangasalan ja Kuhmalahden kuntaliitoksen yhteydessä. Väestön kasvusta 52 %:a suuntautui kehyskuntiin. Väestöpaine aiheuttaa tulevaisuudessa suuria haasteita palvelujen ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Samanaikaisesti väestönkasvu kuitenkin lisää merkittävästi seudun elinvoimaisuutta ja kasvupotentiaalia.

Seutuyhteistyön visio on: 3. Lähtökohtana seutustrategia 2020 Tampereen kaupunkiseudun strategia 2020 Seutuyhteistyön visio on: Vetovoimainen Tampereen kaupunkiseutu – sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijä

3. Lähtökohtana seutustrategia 2020 Yhteistyön päämääränä on tarjota asiakkaiden tarpeiden mukaiset ja kustannustehokkaat palvelut sekä mahdollistaa valinnanvapaus asioimisessa. Tehdään toiminnallista yhteistyötä ja rakenteisiin menevää yhteistyötä Edistetään kuntalaisten valinnanvapautta ja vapaan hakeutumisen toteutumista yli kuntarajan Syvennetään päivähoidon ja opetuspalvelujen yhteistyötä Lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä Käytetään palveluverkkoa tehokkaasti ja huomioidaan naapuri investoinneissa Varaudutaan kaikilla toimialoilla voimakkaaseen väestönkasvuun Palveluyhteisyöllä tavoitellaan yhteisiä ratkaisuja kasvuun. 90 000 Palveluyhteistyöhön kohdistuu paljon odotuksia, odotuksissa kumppaneiden kesken on erilaisuutta. Kuntalaisnäkökulmaa halutaan korostaa. Palveluyhteistyön muodot ovatkin yksi kipupiste seutuyhteistyössä. Yhteistyö edellyttää monipuolista keinovalikoimaa. Valitaan oikeat yhteistyömuodot tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan. Yhteistyökohteita voivat olla esim. työnjako, parhaat menetelmät, itsepalvelun kehittäminen, mutta myös palvelurakenteet, joista maininta esim. Tredea jlk-ltk, yksit. ph:n kehittämisyksikkö jne. Arvostetaan myös toiminnallista yhteistyötä, eikä pelätä myöskään rakenteista puhumista. Strategialla halutaan edistää kuntalaisten valinnanvapautta ja ”toimimme kuin yksi kunta”-periaatetta. Olemme saaneet sovittua aloittavat käytännöt PÄI ja PEOP osalta. Strategiakaudella tulemme näkemään myös perusterveydenhuollon palvelujen avautumista yli kuntarajojen, joka toteutetaan lain kautta. Voimme lisätä asiakaslähtöisyyttä seudullisesti muillakin aloilla. Uutena suuria odotuksia sisältävänä yhteistyöteemana on mm. SOTE, josta on käynnistetty yhteistyösuunnitelman laadinta. Avainasemassa tulee olemaan ikäsidonnaisten menojen voimakas kasvu ja sen hallinta. Terveydenhuollon valinnanvapauden toteuttamisen lisäksi on varauduttava siis myös yhteistyöhön ikääntyvän väestön palvelumallien kehittämisessä. Palveluverkkoselvityksen mukaan pt, po, ph:ssa oli 620 palvelupistettä: lähipalvelut, alueelliset palvelut ja keskitetyt palvelut. Uusi kasvu 90 000 as kymmeniä pk, kouluja ja terveyspalveluja. Rakennesuunnitelma hyödyntää nykyistä verkkoa, mutta uusinvestointejakin tarvitaan, erityisesti kuntien kiinni kasvavilla raja-alueilla. Pitäisikö olla vielä rohkeampia ja asettaa seutustrategiassa tavoitteeksi omien seudullisten palvelumallien innovoinnin ja toimeenpanon? Vai odotammeko, että Paras-hankkeen jatko tuo parempaa selkeyttä kansalliseen palveluvisioon? Tässä salissa ei taida monikaan olla täysin tyytyväinen kaupunkiseudulla valitseviin hallintomalleihin esim. perusterveydenhuollossa. 8

4. Toimintaperiaatteet Avoimuus ja luottamus Verkostomaisen toiminnan ydin on osapuolten välinen luottamus. Kunnat kertovat avoimesti keskinäiseen yhteistyöhön vaikuttavat tavoitteensa ja aikeensa Mitattavia hyötyjä kuntalaisille ja kunnille Yhteistyöllä saadaan aikaan selkeitä, mitattavia hyötyjä kaikille kuntalaisille ja kunnille. Pienetkin onnistumiset tukevat strategisesti merkittävien yhteistyötulosten aikaansaamista. Hyödyt eivät välttämättä ole kaikille samanarvoisia. Kumppanuus Kunnat ovat toisiinsa sitoutuneita. Palvelurakenteiden kautta yhteistyö voi perustelluista syistä ulottua kaupunkiseudun ulkopuolelle. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa keskinäistä kumppanuutta. Seutuyhteistyöhankkeisiin osallistuvat pääsääntöisesti kaikki kunnat. Aktiivisuus ja selkeys Kunnat aktivoivat seututyötä omissa organisaatioissaan. Seutuhallinto tukee kuntia. Seutuyhteistyötä tehdään usealla foorumilla. Toimijoiden yhteistyö ja tietoisuus yhteisistä hankkeista selkeyttää seudullista koordinointia ja helpottaa seudullisen näkökulman määrittelyä.

5. Kehittämishankkeet

Seudullinen palvelukartta Tavoite: Seudullinen sähköinen palvelukartta (kuntalaisille, kuntien työntekijöille, palvelu- ja asiakasohjaukselle, suunnittelulle ja johdolle.) ”yhden luukun” kautta tieto palveluista kuntalaisille (tarjonnan laajuudesta, saavutettavuudesta ja juuri omaan tarpeeseensa kohdistuvan palvelun sijainnista, tavoista päästä toimipisteeseen sekä muusta palveluun olennaisesti liittyvästä tiedosta) kunnan työntekijät, päätöksentekijät ja sidosryhmät, kuten suunnittelijat, pystyvät käyttämään tehokkaasti sijaintiin perustuvia analyysejä kaupunkiseudun palveluverkosta, väestöennusteesta ja tulevaisuuden palvelutarpeista Jatkotoimenpiteet: Seutusivistys työryhmä antaa tukensa ja asiantuntemuksensa seudullisen palvelukartan suunnittelutyölle, mikäli hanke katsotaan seudullisesta näkökulmasta tarpeelliseksi.

Toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventäminen Tavoitteet: Organisoitu ja sopimuspohjainen yhteistyö seudun toisen asteen koulutuksen toimijoiden (ammatillinen koulutus + seudun lukiot) välille Ikäluokan seudullinen hallinta ja ennakointi palveluverkon vahvuudet ja mahdollisuudet huomioon ottaen Vahvistaa mahdollisuuksia suorittaa joustavasti tutkintojen osia Jatkotoimenpiteet: Seutusivistystyöryhmä laatii syksyyn 2012 mennessä ehdotuksen seudullisen toisen asteen koulutuksen neuvottelukunnan perustamisesta (perusteet toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksessä) yhteistyösopimuksen laadinta samassa aikataulussa

Osaamisen kehittäminen Tavoitteet: Luodaan seudullinen kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisuus (sis. varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen) Perustetaan osaamisen kehittämisen yksikkö koordinoi ja organisoi suunnitelmallista ja tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä Jatkotoimenpiteet: Luodaan Tampereen seudun Osaava-hankkeessa keväällä 2012 seutukunnallinen osaamisen hallinnan ja johtamisen malli Tehdään mallin rakentamisen ja käyttöönoton suunnitelma ja aikataulutus Päätökset yksikön/organisaation perustamisesta syksyllä 2012

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yhteistyön käynnistäminen Tavoitteet: Keskeinen tavoite uusien yhteistyökohteiden tunnistaminen ja yhteistyötoimenpiteiden käynnistäminen. Näitä voivat olla mm. Tilojen käyttöperiaatteiden ja käytäntöjen yhtenäistäminen Palveluverkon tarkasteleminen ja suunnittelu seudullisesti Seutulippujärjestelmän kytkeminen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin Avustusperiaatteiden yhtenäistäminen Keskitettyjen palvelujen ja erityisolosuhteiden huomioiminen  Jatkotoimenpiteet: Työtä tukeva seudullinen organisoitumisratkaisu valtuustokauden (2013) alussa Kartoitus ja listaus relevanteista yhteistyön kohteista vuoteen 2013 mennessä Kartoitetaan vastuunkantajatahot ja määritellään eteneminen tulevan seuturatkaisun pohjalta Käynnistetään tarvittavat toimenpiteet

Yhteinen laatujärjestelmä Tavoite: Esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen seudullinen laatujärjestelmä Tavoitteena yhdistää laatutyö opetussuunnitelmatyöhön Jatkotoimenpiteet: Toisen asteen koulutuksen osalta seudullinen laatutyö käynnistyy Tampereen kaupungissa tehdyn työstä saatujen kokemusten pohjalta 2012-2013 Käynnistetään moniammatillinen seudullinen yhteistyö laadun kehittämiseksi vuoden 2012 aikana Otetaan käyttöön seudullisten laatukriteerit vuoteen 2013 mennessä Esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laatu kartoitetaan yhteisin mittarein seudulla vuoden 2014 aikana Laaditaan arvioinnin kehittämis- ja seurantasuunnitelma

Seudullinen sijaisrekisteri Tavoite: Seudullinen sähköinen sijaisrekrytointijärjestelmä lyhytaikaisia kasvatus- ja opetushenkilöstön sijaisuuksia varten Tiivistetään yhteistyötä yliopiston opettajakoulutuksen kanssa Jatkotoimenpiteet: Tarvekartoitus ja eri toteuttamisvaihtoehtojen selvittäminen syksyn 2012 aikana Yhteistyö opettajakoulutuslaitoksen kanssa

Yhteiset periaatteet palveluverkon kehittämiseen ja yhteiskäytön tehostamiseen Tavoite: Palveluverkon tehokas ja optimaalinen seudullinen käyttö ja laaja-alainen suunnitteluyhteistyö uusien investointien osalta Osa koko hyvinvointipalveluiden toimialan tavoitteistoa Tulevaisuus määrittyy pitkälti tulevan seutu/kuntarakenneratkaisun pohjalta Jatkotoimenpiteet: Hyvien käytänteiden levittäminen vuoden 2012 aikana Yhteisten suunnittelun toimintamallien ja käsitteiden määrittely ja käyttöönotto vuoden 2013 aikana, mikäli asiassa edetään koko hypa-toimialan tasolla Yhteisten suunnittelutyökalujen käyttöönotto vuosien 2013-2014 aikana (KymppiMoni)

Seudullinen opetussuunnitelma esi- ja perusopetukseen Tavoite: Seudullinen sähköinen opetussuunnitelma esi- ja perusopetukseen ja lukiokoulutukseen Jatkotoimenpiteet: OPS- työryhmän työskentely käynnistyy syyskuun 2012 aikana Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden tultua ja valtioneuvoston vahvistettua tuntijaon kaupunkiseudun kunnat organisoituvat tavoitteen mukaisesti ja laativat seudullisen opetussuunnitelman

Lukion opetussuunnitelma Tavoitteet: Tavoitteena on sähköinen seudullinen OPS valtakunnallisten suuntaviivojen puitteissa kunta- ja koulukohtaista omaleimaisuutta hukkaamatta Sisällöllisesti pyrkimys sirpaleisuudesta kohti kokonaisvaltaista oppimista Tavoitteena yhteiset suuntaviivat arviointiin, hyväksilukemisiin ja itsenäisiin suorituksiin. Jatkotoimenpiteet: Työ käynnistyy seudullisena työskentelynä valtakunnallisten aikataulujen pohjalta.

Luottamushenkilöiden ja henkilöstön vuorovaikutuksen kehittäminen Tavoite: Poliittisten päättäjien ja henkilöstön vuorovaikutuksen kehittäminen kaupunkiseudun yhteisten tavoitteiden ja yhteistyön kehittämiseksi Riippuvainen tulevaisuuden seutu/kuntarakenneratkaisusta Jatkotoimenpiteet: Seutuyhteistyön perusinfo uusille valtuutetuille ja lautakuntien jäsenille 2013 alussa.

Tieto- ja viestintätekniikan yhteiset ratkaisut Tavoite: Seudullisesti yhtenäinen tekninen infrastruktuuri TVT-tavoitteet katsotaan osana OPS-prosessia Jatkotoimenpiteet: Seudullisen opetuksen tietohallintoryhmän perustaminen seudun tietohallinnon johtoryhmän alatyöryhmäksi syksyllä 2012 Seudullisen TVT-koordinaattorin rekrytointi vuoden 2013 alusta

Varhaiskasvatus ja opetuspalveluiden yhteistyön syventäminen Tavoite: Varhaiskasvatus ja opetuspalveluiden yhteistyön syventäminen (mm. seudullinen sähköinen sijaisrekrytointijärjestelmä lyhytaikaisia kasvatus- ja opetushenkilöstön sijaisuuksia varten ja seudullinen kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen yksikkö) Yhteensopivat taustatietojärjestelmät vuoteen 2014 mennessä Yhteinen opetussuunnitelmatyö Jatkotoimenpiteet: Valmistellaan varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden yhteistyötä tukeva toiminnallinen seututyöryhmäratkaisu uuden valtuustokauden alussa (2013)

Yhteiset periaatteet palveluverkon kehittämiseen ja yhteiskäytön tehostamiseen (yhteinen hanke) Seudullinen sähköinen palvelukartta (yhteinen hanke) Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yhteistyömahdollisuuksien kartoitus käynnistetään Yhteinen laatujärjestelmätyö Seudullinen perusopetuksen/ lukioiden opetussuunnitelmatyö (käynnistys) 2012-2016 Lukiokoulutuksen yhteistyön organisointi käynnistetään KEHITTÄMISOHJELMA 2012-2016 Osaamisen kehittäminen, Osaava –keskuksen käynnistys 2013 ja toiminnan vakiinnuttaminen käynnissä Varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden yhteistyön syventäminen (2. prioriteetti Tieto- ja viestintätekniikan yhteiset ratkaisut käynnissä Seudullinen sähköinen sijaisrekisteri (selvitysvaihe) esiselvitysvaihe Työryhmän, luottamushenkilöiden ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen kehittäminen 2012 2013 2014 2015

Mitä seuraavaksi ? Hankkeiden jakaminen strategiseen ja operatiiviseen koriin ja toteuttamisjärjestyksen arviointi Strategiset kehittämishankkeet edellyttävät poliittista sitouttamista jo hankkeen käynnistysvaiheessa seutuhallinnossa ja kunnissa -> hankekäsittelyn kolme vaihetta ja kolme tasoa -> vaikuttavat kuntien resurssien allokointiin myöhemminkin Operatiiviset hankkeet voidaan hoitaa työryhmän jäsenten omalla päätösvallalla - > käytännön johtamistyöllä kunnissa Toteuttamisjärjestystä voidaan arvioida hankkeen lisäarvon ja riskien kautta niiden strategiaosuvuuden kautta kuntauudistuksen viitekehyksen kautta -> hyödyttää joka tapauksessa, tapahtuu kuntarakennemuutoksia tai ei toteuttamistavan kautta -> oma työ vai ostopalvelu

RISKIASTE Suuri Pieni STRATEGISET HANKKEET (VAATII POL.PT) OPERATIIVISET HANKKEET (OMIN VOIMIN TOTEUTETTAVISSA) Sähköinen palvelukartta- ja verkko Seudullinen sijaisrekisteri Palveluverkon käytön tehostaminen/ palveluverkon suunnittelun ja käytön periaatteet Yhteisen laatujärjestelmän kehittäminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen yhteistyön käynnistäminen Luottamushenkilöiden sitouttaminen seutuajatteluun Lukiokoulutuksen yhteistyön syventäminen (neuvottelukunta) Tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut (TVT?) Seudullinen opetussuunnitelma ja laatujärjestelmä Osaamisen kehittäminen (yhteisen yksikön muodossa) Suuri RISKIASTE Pieni