Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020 ja sen arviointi Jouni Tuomisto, THL, Kuopio

Kiitokset Mikko Pohjola, THL/YMAL Erkki Pärjälä, Kuopio/Ympäristönsuojelu Esitys perustuu Eracedu-hankkeen järjestämään koulutustilaisuuteen 5.5.2011. http://fi.opasnet.org/fi/Eracedu

Sisältö Viitekehys Ilmastopoliittisen ohjelman pääkohtia Kysymyksiä Kehuja Kriittisiä kommentteja Mitä käyttöä tiedolla on jatkossa?

Viitekehys EU:n 2020 20 –tavoite 20% KHK-vähennys 20% uusiutuvia (10% biopolttonesteitä) 20% kulutusvähennys Globaali (UNFCCC, IPCC, …) +2 astetta –tavoite Kioto:n sopimus -> uusi kv. Ilmastosopimus? Bioenergian KHK-päästöt? Turve polttoaineena?

KUOPION ILMASTOSRATEGIAN 2003 SYNTY Päätös Kuopion ilmastostrategian laatimisesta syntyi Suomen Kuntaliiton kuntien ilmastokampanjan vauhdittamana Kasvihuonekaasupäästöjä käsitelty jo Kuopion ympäristönsuojeluohjelmassa 1995-1998 ja Kestävän kehityksen ohjelmassa 1999-2005, mutta tuloksetta Apulaiskaupunginjohtaja asetti 14.3.2002 Kuopion kaupungin eri hallintokuntia sekä eräitä muita tahoja edustavan yhteistyöverkoston kokoamaan ilmastostrategiaa Strategian kokoamisesta vastasi ympäristökeskus. Strategia hyväksyi 3.10.2003 11 toimijaa Kuopion kaupungissa strategia käsiteltiin kaupunginhallituksessa

KOKEMUKSIA KUOPION ILMASTOSRATEGIASTA 2003 JA SEN TOTEUTUMISESTA Strategia oli valtakunnallinen pilotti ja sen laadinnassa jouduttiin hakemaan paikallisia lähestymistapoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Strategian laatimisprosessi ja ylipäätään strategian aikaansaaminen oli tärkeämpää kuin sen yksityiskohtainen sisältö ? Sai paljon myönteistä julkisuutta Suomessa ja myös ulkomailla Numeeristen paikallisten päästötavoitteiden asettamisen vaikeus (mahdottomuus ?) Kansainväliset ja kansalliset keinot ja ohjaustoimet ovat kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa ensisijaisia paikallinen strategia vain tukee niiden toteuttamista ? kuntien lähtökohdat päästöjen ja niiden kehityksen suhteen hyvin erilaiset (voiko tavoite edes olla sama kaikille ?)

Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vertailua 2000-luvulla

Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 1990, 2001 ja 2006.

Energiantuotannon polttoainejakauma Kuopiossa vuonna 2006.

Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten fossiiliset hiilidioksidipäästöt Kuopiossa 1990-2007.

Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020 Kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2007 ilmastostrategian (vuodelta 2003) päivittämisestä valtuustoaloitteen pohjalta Strategia päivitettiin 2008 ympäristökeskuksen johdolla Mukana Kuopion kaupungin hallintokuntien lisäksi liikelaitokset, Kuopion Energia Oy ja joukko kuopiolaisia yrityksiä sekä Tiehallinto Koska ilmastostrategian 2003 jälkeen hyvin monet lähtökohdat olivat muuttuneet oleellisesti, strategia laadittiin kokonaan uudestaan Päästökauppa (lähes ¾ Kuopion kasvihuonekaasupäästöistä päästökaupan piirissä) Rakennusten energiatehokkuutta koskevat vaatimukset (RET-direktiivi) Energiatehokkuusdirektiivi (päästökaupan ulkopuoliset sektorit) Kestävän kehityksen mekanismien käyttömahdollisuus Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen rinnalle tullut ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen Julkisen mielenkiinnon ”räjähdysmäinen” kasvu asiaan Valmiuksien, tiedon ja taidon lisääntyminen Vuonna 2008 EU:n uudet päästötavoitteet kansallinen energia- ja ilmastostrategia kuntien energiatehokkuussopimukset Kuntaliiton strategia ja ilmastolinjaukset

Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 6.4.2009 Sisältää 6 päämäärää, joihin liittyy 26 erillistä tavoitetta. Tavoitteille osoitettu vastuutahot. Kaupunginhallituksen/-valtuuston lisäykset ja muutokset ohjelmaan Lautakuntien, kaupunginhallituksen ja –valtuuston sekä liikelaitosten ja osakeyhtiöiden hallitusten päätöksiin tulee lokakuusta 2009 lähtien kirjata, miten ne noudattavat ilmastopoliittista ohjelmaa Selvitys jätteenpolttolaitoksen perustamisesta Itä-Suomen alueelle Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite 40 % vuoteen 2020 vuoden 1990 tasosta

Ilmastopoliittinen ohjelma pähkinänkuoressa Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa ovat vähentyneet vähintään 20 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin omien toimintojen energiankäyttö vuonna 2016 on vähentynyt vähintään 9 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. Liikenteestä ja liikkumisesta aiheutuneet kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. Uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa on lisätty. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kuopion kaupungin toimintoihin on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Kaikki ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa vaikutuksista energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.

1. Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa ovat vähentyneet vähintään 20 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla: - vaikutusarviointien kokonaismäärä (vuosittain) - kasvihuonekaasupäästöt (kokonaispäästöt ja asukasta kohden/v CO2-ekv., joka 5. vuosi)

2. Kaupungin omien toimintojen energiankäyttö vuonna 2016 on vähentynyt vähintään 9 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tavoite Vastuu Kuopion kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan (Liite 1.). Kaikki toimialat Tilakeskus Energiankulutusta (sähkö, vesi, lämpö) seurataan systemaattisesti uusinta tekniikkaa hyväksikäyttäen ja seurantatietoa hyödynnetään aktiivisesti energiankäytön tehostamisessa. Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Niiralan Kulma Oy Kuopion Matkailupalvelu Oy Vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan ja uudisrakentamisessa edistetään matalaenergiaratkaisujen käyttöä. Rakennusvalvonta Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavien indikaattorien avulla: - toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteutuminen (vuosittain) - kaupungin omistamien sekä Niiralan Kulma Oy:n, Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n ja Kuopion Matkailupalvelu Oy:n rakennusten ominaisenergiankulutus (kWh/m3/v)

3. Liikenteestä ja liikkumisesta aiheutuneet kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. Tavoite Vastuu Kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteita parannetaan ja palvelutasoa, sujuvuutta sekä houkuttelevuutta lisätään. Tekninen toimi Kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä vähennetään. Kaikki toimialat Tavaranhankintaliikenteen päästöjä vähennetään kehittämällä seudullista kuljetusjärjestelmää. Seudullinen hankintatoimi Vähäpäästöisempien ajoneuvojen käyttöä edistetään sekä kaupungin omissa toiminnoissa että palveluntarjoajien osalta. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla: - liikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (osuus kokonaispäästöistä ja asukasta kohden/v CO2-ekv., joka 5. vuosi) - autoistuminen (henkilöautoja/ 1000 as, joka 2. vuosi) - hyvän bussiliikenteen saavutettavuus (250 metrin etäisyydellä pysäkistä asuvien määrä ja osuus, joka 2. vuosi) - paikallisliikenteen matkamäärä (matkoja/as/vrk, vuosittain) - kevytliikenneverkon pituus (m/as, vuosittain) - kaupungin omistuksessa tai käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineenkulutus (l/vuosi, vuosittain)

Ilmastopoliittisen ohjelman päämäärät ja tavoitteet

5. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kuopion kaupungin toimintoihin on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Tavoite Vastuu Hyödynnetään alueellisten tiede- ja tutkimusyhteisöjen osaamista ilmastonmuutokseen varauduttaessa. Kaikki toimialat Maankäytön suunnittelun yhteydessä kartoitetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja ne otetaan huomioon suunnitteluprosessissa. Tekninen toimi Liikenneväylien rakentamisessa ja kunnossapidossa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin, kuten rankkasateisiin. Vesihuolto (puhtaanveden hankinta, jätevesien sekä hulevesien käsittely) turvataan myös sään ääri-ilmiöiden yhteydessä. Kuopion Vesi Varaudutaan rakennusten lämmönsäätelyn muutoksiin ja kosteusvaurioiden ehkäisyyn. Tilakeskus Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Niiralan Kulma Oy Kuopion Matkailupalvelu Oy Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset otetaan huomioon kaupungin valmiussuunnitelmassa ja toimialojen riskikartoituksissa. Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaikki hallintokunnat Tunnistetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysriskit ja varaudutaan niihin. Sosiaali- ja terveyskeskus Kallaveden työterveys Ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon kaupungin metsätaloussuunnitelmassa ja puistojen suunnittelussa. Mittausosasto Sään ääri-ilmiöt otetaan huomioon matkailun kehittämisessä ja vapaa-ajan toimintojen suunnittelussa. Vapaa-ajankeskus Tavoitteiden toteutuminen näkyy muita päämääriä koskevissa indikaattoreissa.

6. Kaikki ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa vaikutuksista energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Tavoite Vastuu Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen otetaan huomioon kaupungin yritysten omistajaohjauksessa. Ylin virka- ja luottamushenkilöjohto Yhtiöiden hallitusten jäsenet Lisätään vuorovaikutusta ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpien yritysten ja sidosryhmien kanssa. Kaikki hallintokunnat Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupungin henkilöstöä ja kaupunkilaisia neuvotaan ja ohjataan energian tehokkaaseen ja järkevään käyttöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tilakeskus ATK-keskus Ympäristökeskus Maatalouspalvelut Vapaa-ajankeskus Ilmastonmuutos ja sen hillintä sekä energian tehokas käyttö sisällytetään opetukseen kaikilla koulutustasoilla osana ympäristökasvatusta. Koulutuspalvelukeskus Ympäristökeskus Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla: - Vihreä Lippu –koulujen ja –päiväkotien lukumäärä (vuosittain) - kaupungin henkilöstön ympäristöasenteita koskeva kysely (joka 4. vuosi) - Kuopiossa toimivien yritysten energiatehokkuussopimusten määrä (tilasto (Motiva), joka 4. vuosi) yritysten ja yhteisöjen esittämien ympäristötavoitteiden toteutuminen (joka 4. vuosi)

Ohjelman seuranta Seuranta vuosittain. Pyritään yhdistämään energiatehokkuussopimuksen toimeenpanon seurantaan niin paljon kuin mahdollista. Seuranta koostuu Ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden seurannasta (tiedot kootaan toimialoilta sekä liikelaitoksilta ja osakeyhtiöiltä erillisillä seurantalomakkeilla) Kuopion kaupungin oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen laskennasta (tarvittavat tiedot pyydetään toimialoilta sekä liikelaitoksilta ja osakeyhtiöiltä erikseen) Koko Kuopion kasvihuonekaasupäästöjen laskennasta (ympäristökeskus tekee laskelman)

Päästövähennystavoite Kuopion kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 %:lla vuoden 1990 tasosta tarkoittaa 0,4 miljoonan tonnin CO₂-ekv. alennusta (nyk. 1,1 milj. tonnin tasosta) Tavoitetaso vuonna 2020 on noin 0,6 milj. t CO₂-ekv. Vähennystavoite on noin 90 % Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten arvioiduista kasvihuonekaasupäästöistä (0,60 milj. tn CO₂-ekv.) tavoitevuonna 2020 Liikenteen päästöjen (0,17 milj. t CO₂-ekv.) ja teollisuuden päästöjen (0,2 milj. t CO₂-ekv.) puolestaan tulisi loppua kokonaan, mikäli päästötavoite kohdistettaisiin liikenteeseen ja teollisuuteen, eikä se yksin riittäisi päästövähennyksen saavuttamiseen

Kuntien vaikutusmahdollisuudet ilmastonsuojelussa Maankäytön suunnittelu Liikennesuunnittelu Palvelutuotanto Kiinteistöjen ylläpito Hankinnat Energiantuotanto Jäte- ja jätevesihuolto Riskienhallinta Elinkeinopolitiikka

KUOPIOLAISIA TOIMIA ILMASTON HYVÄKSI Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto Kaukolämmön suuri osuus Puupolttoaineet maaseutualueilla (Melalahti, Vehmersalmi) Biojätteen erilliskeräys ja –käsittely Nykyisten ja vanhojen kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistamon biokaasun hyödyntäminen kaukolämmön- ja sähköntuotannossa Tiivis kaupunkirakenne – alhainen autoistumisaste – palveleva joukkoliikenne (vahva maankäytön suunnittelu) Saaristokatu Suurteollisuuden biopolttoaineet (Savon Sellu Oy) Useita raskaan teollisuuden laitoksia lopettanut toimintansa 1990-2010 –luvuilla (2 vaneritehdasta, lastulevytehdas, kipsilevytehdas, saha, elintarviketeollisuutta, tekstiiliteollisuutta) Kuopion kaupungin kiinteistöjen lämmön-, sähkön- ja vedenkulutus alhaisimpia Suomessa

UUSIA VASTAUKSIA ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Valmistumassa selvitys Kuopion kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksista v. 2020 mennessä (Pöyry Finland Oy) Kehitteillä työkalu maankäytön suunnitteluun kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi (VTT ja muita kaupunkeja) Savon ilmasto-ohjelma (työ käynnistymässä, valmistuu 2012) Itä-Suomen bioenergiaohjelma (luonnos lausunnoilla, mm. THL/Raimo Salonen, DL 31.5.2011) Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen 3. voimalaitos (tuotantokäyttöön 2012) Jätteiden energiasisällön hyödyntäminen (mm. Jätekukko Oy)

Kysymyksiä Mikä selittää Mikkelin alhaiset KHK-päästöt? Kuopio: n. 1 Mt CO2-ekv, n. 13 t CO2-ekv/hlö Mikkeli: n. 0,3 Mt CO2 ekv, n. 6 t CO2-ekv/hlö Mitä ohjelmalle/ohjelman ansiosta on jo ehtinyt tapahtua sitten vuoden 2009? Miltä tilanne nyt näyttää tavoitteiden saavuttamisen osalta? Onko olemassa hyviä esimerkkejä toimenpiteistä, joita on lähdetty toteuttamaan? Entäpä niiden aikaansaamista vaikutuksista? Esim. kaupungin energiatehokkuussuunnitelma?

Kehuja Rohkea tavoite! Hyvä osoitus yleisestä tahtotilasta Kuopion Kaupungin taholta ilmastoasioihin puuttumisesta Myös osallisuus URGENCHE-projektissa Kuopiolla aktiivista historiaa ilmastoasioissa Kuopion kaupungin energiatehokkuussuunnitelma Ohjelman jalkauttamisella esimerkkiä ja tekemisen tuntua Varsin yksityiskohtaista ja käytännönläheistä Seurantaa  Vaikuttavuutta (?)

Krittisiä kommentteja Tavoitteiden realistisuus? Toimenpiteiden vaikuttavuus? Esim. kaupungin energiatehokkuusohjelman (suora) vaikutus vain n. 1/100 tavoiteltavasta KHK-päästövähennyksestä Toimenpiteiden ja tavoitteiden sekasotku? Esim. ohjelman tavoitteet, yritysten tavoitteet Toimenpiteitä vai tavoitteita? Toimenpiteiden väliset suhteet? Toimenpiteiden yhteys tavoiteltuihin vaikutuksiin? Seuranta, indikaattorit? Välittävät tekijät? Toimenpiteiden ei-ilmastovaikutukset ja niiden suhde ilmastovaikutuksiin? => ymmärrys tarvittavista toimenpiteistä? => keinot tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi?

Päätelmät Suunnitelmassa kytkentä suunnitellusta toiminnasta ja todellisesta vaikuttavuudesta kohtaavat huonosti Rajoittunut näkemys Hyvä että voidaan sopia tavoitteista mutta se ei riitä! Hyvä että ilmastotiede tuottaa ymmärrystä mutta sekään ei riitä! On myös tietoa toiminnan todellisista vaikutuksista => Mutta tarvitaan uskottava ja kattava kytkentä suunnitellusta toiminnasta tavoitteisiin, jotta se ohjaisi toimintaa Kritiikki sopii lähes kaikkiin olemassa oleviin ilmastosopimuksiin, -ohjelmiin yms.

KUOPION KAUPUNGIN ILMASTOTYÖ Suomen Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanja, 1997- Kuopion Energian kaukolämpötoiminnan energiansäästösopimus KTM:n kanssa, 2000 Kunnan energiansäästösopimus KTM:n kanssa, 2001 Kuopion ilmastostrategia, 2003 Ilmastostrategiaan liittyvä viestintähanke 2003-2004 (ilmastonmuutoksen viestintäohjelma) Kuopion kaupungin ja Motiva Oy:n yhteishankkeet Kuopion kaupungin henkilöstön koulutus energiankäytön hallintaan (2004-2005) PK-yritysten energiankäytön hallinnan ja ympäristöasioiden hallinnan yhteensovittaminen (2004-2005) Energiapalveludirektiivin soveltaminen – pilottihanke (2006-2007) Kuopion kaupunki sai 30.11.2005 Suomen Kuntaliiton kunniamaininnan pitkäjänteisestä työstä ilmastoasioiden parissa Energiatehokkuussopimus TEM:n kanssa, 17.12.2007 päätoiminen vetäjä 2008-2010 Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020, 2009 Korvaa ilmastostrategian 2003

ILMASTOTYÖHÖN LIITTYVÄT TAUSTASELVITYKSET Kuopion kasvihuonekaasupäästöt sekä hiilidioksidi- ja energiatase, 1995, 1997, 1998, 1999, 2001, 2006 (mukana myös Siilinjärvi) ja 2009 Energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä koskevat kehitysennusteet Kuopiossa, 1999 ja täydennys 2001 Eri energiantuotantovaihtoehtojen vaikutus Kuopion kasvihuonekaasupäästöihin, 2003

URGENCHE-projekti 9/2011 – 2015 Käytännönläheistä kaupunkitason ilmastopolitiikka-analyysiä Ilmasto-, terveys- (ja talous-)vaikutukset? 6 Euroopan, 2 Kiinan kaupunkia Suomesta mukana Kuopion kaupunki, THL ja SYKE Kaupungit projektissa aktiivisina partnereina http://en.opasnet.org/w/Urgenche

Miksi kaupunkitaso on tärkeää ilmastopolitiikassa? Monet käytännön päätökset tapahtuvat kaupunkitasolla (talousalueen tasolla). Ei välttämättä kaupunginvaltuusto päätä, mutta kaupungin rooli muutosta tukevana toimijana.

Energiataseen toiminta Energiaa säästyy Turvetta säästyy Sähköä tuodaan Bionesteitä tuotetaan Liikenne vähenee

Olennaiset lähtötiedot energiataselaskentaan Energiankäyttö nykytilanteessa (kuvaus): http://fi.opasnet.org/fi/Energiatase/Kuopio Energiankäytön data Opasnet-tietokannassa: http://fi.opasnet.org/fi/Toiminnot:Opasnet_Base?smp=0&op=smp&sr=1&sa=0&id=Op_fi2288 Energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalli: http://en.opasnet.org/w/Energy_balance Käyttäjän itse syöttämät tiedot Tiedoista ja mallista käytävä keskustelu: http://fi.opasnet.org/fi/Keskustelu:Energiatase/Kuopio Esimerkki aiemmasta arvioinnista (sikainfluenssa): http://en.opasnet.org/w/Assessment_of_the_health_impacts_of_H1N1_vaccination

Energiataselaskuri ja -käyttöliittymä

Ilmastotoimiesimerkki Kuopiossa: 10 kton bionesteitä, 16% lämmönsäästö

Avoin riskinhallinta: yleiskuva Q R A

Avoimen arvioinnin olennaisia piirteitä Kaikki tieto on kaikkien käytettävissä ja muokattavissa (sääntöjen puitteissa) koko ajan. Yksi työtila (Opasnet) kaikelle tiedontuotannolle: Alkuperäisaineistot ja -analyysit Tutkimusten tiivistelmät Yhteiskunnalliset arvot Vaikutusarvioinnit Toimenpideanalyysit Tieteellinen kritiikki ja arviointi Yhteiskunnallinen keskustelu Päätelmät ja toimintasuositukset

Avoimen arvioinnin hyödyt Yhteiskunnallinen päätöksenteko on aina monimutkainen yhdistelmä arvoja ja tutkimustietoa. Johdonmukainen yhdistäminen ei onnistu kahvipöydässä (edes eduskunnassa), mutta avoimella arvioinnilla se onnistuu.

CO2-päästöjen jakautuminen Kuopiossa

Kuopion energiansäästötavoitteet

KIITOS ! KUOPION SAARISTOKATU - yhdyskuntarakennetta tiivistämällä vähentää lähinnä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 0,6 milj.tonnia elinkaaren (50 v) aikana

Jakso 1: Esittely aiheeseen: johdatus riskinhallintaan ja päätösanalyysiin (sisältää pienen harjoituksen) Mikko Pohjola Pääviesti Tieto ja toiminnan kompleksisuus: ne kytkeytyvät yhteen, mikä tekee siitä erityisen vaikeaa mutta se on kuitenkin mahdollista.

Jakso 2: Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman (2009-2010) esittely (Erkki Pärjälä); huomioita ohjelman käytännön toteuttamisesta (Mikko Pohjola). Pääviesti Suunnitelmassa kytkentä suunnitellusta toiminnasta ja todellisesta vaikuttavuudesta kohtaavat huonosti. Rajoittunut näkemys. Hyvä että voidaan sopia tavoitteista mutta se ei riitä. Hyvä että ilmastotiede tuottaa ymmärrystä mutta sekään ei riitä. On myös tietoa toiminnan todellisista vaikutuksista. Mutta tarvitaan uskottava ja kattava kytkentä suunnitellusta toiminnasta tavoitteisiin, jotta se ohjaisi toimintaa.

Jakso 3: Tarkastelussa henkilöliikenne ja asuntojen lämmitys: kuinka paljon saavutettavissa, paljonko syntyy haittaa, ketkä päättävät? Minkä tiedon pohjalta toimitaan? Jouni Tuomisto Pääviesti On katsottava kokonaisenergiatasetta ja sen CO2-päästöjä ja terveys- ym. vaikutuksia, ei yksittäisiä laitoksia tai polttoaineita. Tarkastelua voidaan ja pitää tehdä joukossa, yhdessä oppien. Tätä varten on tieto ja mallit jaettava.

Jakso 4: Yksin tai ryhmissä etsitään ratkaisuja päivän aikana esiintyneisiin ilmastokysymyksiin: mitä konkreettisia asioita voisi edistää? Miten ilmasto-ohjelman jotain tavoitetta saadaan käytännöllisemmäksi toiminnaksi? Miten tieto saadaan hyötykäyttöön? Jouni Tuomisto Pääviesti Kuinka toiminta saadaan aikaiseksi? Miten suunniteltu toiminta kytketään tavoitteisiin? Miten oikeasti toteutetaan? Ryhmätyön/keskustelun kysymykset: Millä toimilla voidaan vähentää esim. 20 % päästöistä/kulutuksesta? Millä keinoilla nuo toimet voidaan toteuttaa oikeasti? Mitä vaikeuksia? Kuinka uskottavaa on, että toteutuisi oikeasti? Mitä ympäristö- ja terveysvaikutuksia toimilla olisi? (tai muita: talous, sosiaaliset ym. vaikutukset)