Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Esitys aiheesta: "Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö"— Esityksen transkriptio:

1 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty

2 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö ja ilmasto Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen - KUUMA‐kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti - Helsingin seutu: Pääkaupunkiseutu + KUUMA‐kunnat - Muu Suomi: Helsingin seudun ulkopuolinen Suomi

3 Yhdyskuntarakenne

4 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

5 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

6 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

7 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten pinta-alan (k-m²) suhteessa maa-alueen pinta-alaan (m²). Tehokkuusluku kuvaa kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

8 Helsingin seudulle valmistuneet asunnot 1999 - 2018
MA-aiesopimus MAL-aiesopimus MAL-sopimus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Lähde: MAL-seuranta:

9 Helsingin seudulle valmistuneet asunnot ja niiden saavutettavuus
Uusia asuntoja valmistui vuosina Kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville alueille asunnoista sijoittui noin 67 % ja saavutettavuudeltaan henkilöauton varassa oleville alueille noin 4 %. Asuntojen sijoittuminen 2016 2017 2018 SAVU I-III 60 % 71 % 69 % 67 % SAVU VI-VII 5 % 4 % Seudulliset saavutettavuusvyöhykkeet SAVU 2025 (HLJ 2015) Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä Vyöhykkeet I-III: palvelut ja työpaikat saavutettavissa vähintään melko tiheällä joukkoliikenne- yhteydellä, vähintään puolet matkoista kestävillä kulkutavoilla Vyöhykkeet VI-VII: pääosin tai kokonaan vain autolla, alle ¼ matkoista kestävillä kulkutavoilla Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Lähde: MAL-seuranta:

10 Hyväksytyn kerrosalan sijoittuminen
Hyväksytyt asemakaavat ja niiden saavutettavuus Helsingin seudulla Uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa hyväksyttiin kaikkiaan 4,4 milj. k-m2 vuosina Kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville alueille siitä sijoittui noin 69 % ja saavutettavuudeltaan henkilöauton varassa oleville alueille noin 6 %. Hyväksytyn kerrosalan sijoittuminen 2016 2017 2018 SAVU I-III 71 % 65 % 72 % 69 % SAVUVI-VII 5 % 10 % 2 % 6 % Seudulliset saavutettavuusvyöhykkeet SAVU 2025 (HLJ 2015) Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä Vyöhykkeet I-III: palvelut ja työpaikat saavutettavissa vähintään melko tiheällä joukkoliikenne- yhteydellä, vähintään puolet matkoista kestävillä kulkutavoilla Vyöhykkeet VI-VII: pääosin tai kokonaan vain autolla, alle ¼ matkoista kestävillä kulkutavoilla Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Lähde: MAL-seuranta:

11 Helsingin seudun asemakaavavaranto 2019
Vuoden 2019 alussa Helsingin seudulla oli lainvoimaista asumisen asemakaavavarantoa yhteensä noin 10,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostaloille osoitetun varannon osuus oli 4,9 miljoonaa kerrosneliömetriä. Nykytuotannon keskimääräiseen koon perusteella arvioiden kerrostalovaranto vastaisi noin asuntoa ja pientalovaranto asuntoa. Varanto asuntoina 2019 alussa Kerrostalot Pientalot PKS 50 400 28 600 KUUMA 15 400 14 300 Seutu yht. 65 800 42 900 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Lähde: MAL-seuranta:

12 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Helsingin seudun yritysten ja yhteisöjen henkilöstötihentymät Laskennallinen henkilöstömäärä 150m x 150 m alueella (2016) Teemakartta © HSY 2016 Taustakartta © Helsingin KMO, alueen kunnat ja HSY Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

13 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Lähde: Yrityskatsaus 2016
Helsingin seudun kuntien työpaikkamäärän ja toimialajakauman muutos Teemakartta © HSY 2016 Taustakartta © Helsingin KMO, alueen kunnat ja HSY Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Lähde: Yrityskatsaus 2016

14 Liikkuminen

15 Helsingin seudun asukkaiden kulkutapajakauman muutos 2012-2018
Lähde: HSL liikkumistutkimus 2018 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

16 Matkojen määrä ja kulkutapa Helsingin seudulla 2012 ja 2018
Lähde: HSL liikkumistutkimus 2018 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

17 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Sukkulointi Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

18 Työssäkäyntialueen laajentuminen
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

19 Ympäristö ja ilmasto

20 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain vuosina 1990-2018
Pääkaupunkiseudun khk-päästöt v olivat tCO2-ekv. , vähennystä n. 4% ed. vuodesta.  Laskussa mm. kaukolämmön tuotannon -5% ja sähkön kulutuksesta –7% aiheutuvat päästöt. Myös jätteiden käsittelyn sekä teollisuuden ja työkoneiden päästöt vähenivät v Liikenteen päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Asukaskohtaiset päästöt  4,1 tCO2-ekv. ja verrattuna v. 1990 ne ovat vähentyneet 41 %.  Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2019 (HSY) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

21 Liikenteen kokonaispäästöt 1990-2018 (PKS)
Liikenteen päästöt laskivat vuoteen 2015 asti. Vuonna 2018 päästöjen määrä pysyi ennallaan 2017 verrattuna. Liikenteen kokonaispäästöt olivat 1,4 miljoonaa tonnia (CO2 -ekv.). Vuoteen 1990 verrattuna päästöt olivat 7 % suuremmat Biopolttoaineiden osuus väheni merkittävästi. Suurin osa liikenteen päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2019 (HSY) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

22 Rakennusten lämmityksen päästöjen kehitys 1990-2018 (PKS)
Rakennusten lämmittämisen kasvihuonekaasupäästöt olivat 2,5 miljoonaa tonnia (CO2 -ekv.) vuonna 2018. Maalämmön osuus lämmitysmuotona on toistaiseksi vähäinen. Vuoteen 1990 verrattuna päästöt olivat 10 % pienemmät Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit (HSY) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

23 Kokonaisenergiankulutus sektoreittain 1990-2017 (PKS)
Kokonaisenergiankulutus pääkaupunkiseudulla on kasvanut 13 % vuodesta 2000 ( GWh) vuoteen 2017 ( GWh). Kokonaisenergiankulutus asukasta kohti on laskenut tasaisesti vuodesta 2008 alkaen. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

24 Kotitalousjätteen määrä ja kierrätetty osuus 2004-2016 (PKS)
Kotitalousjätteen määrä (kg/asukas) on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2004 (316 kg/asukas) vuoteen 2016 (313 kg/asukas). Kierrätetty osuus on pysynyt lähes ennallaan ollen vuonna ,5 %. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

25 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Ilmanlaadun mittauspisteet pääkaupunkiseudulla ja kooste ilmanlaadusta eri laatuluokissa vuonna 2018 Lähde: HSY Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

26 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Ilmanlaatu kuukausittain PKS-kuntien mittauspisteissä eri laatuluokissa* vuonna 2018 Lähde: HSY * Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

27 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Ilmanlaatu kuukausittain PKS-kuntien mittauspisteissä eri laatuluokissa* vuonna 2018 Lähde: HSY * Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY

28 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Ilmanlaatu kuukausittain Helsingin seudun siirrettävillä mittauspisteillä eri laatuluokissa* vuonna 2018 Lähde: HSY * Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY