Uuden kansainvälisen sopimuksen laatiminen EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos.

Esitys aiheesta: "Uuden kansainvälisen sopimuksen laatiminen EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos."— Esityksen transkriptio:

1 Uuden kansainvälisen sopimuksen laatiminen EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos

2 Valtaisa haaste Ilmastonmuutos on maailman polttavimpia ongelmia. Meidän on tehtävä jotain alati kohoavien lämpötilojen vakauttamiseksi, jotta välttyisimme peruuttamattomilta ja tuhoisilta muutoksilta. Tarvitaan maailmanlaajuisia toimenpiteitä, sillä nyt on otollinen hetki vaikuttaa asiaan. On edullisempaa toimia nyt kuin yrittää selviytyä ilmastonmuutoksesta vasta sen ryöstäydyttyä täysin käsistä.

3 Lämpeneminen on tosiseikka

4 Koko maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,76 celsiusastetta sitten vuoden 1850. Lämpeneminen on tapahtunut pääosin 50 viime vuoden aikana, ja sen syynä on ihmisten oma toiminta. Lämpenemisen syitä: fossiilisten polttoaineiden polttaminen energian tuottamiseksi sekä maataloustoiminta ja metsien hävittäminen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on jo havaittavissa, esimerkiksi helleaaltoja ja sään ääri-ilmiöitä.

5 Mitä nyt on tehtävä? Vähennetään hiilidioksidipäästöjä tuntuvasti ja siirrytään käyttämään teknologiaa, joka aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Muutetaan energiankäyttö- ja energiantuotantotapoja perusteellisesti. Hyödynnetään energiaa tehokkaammin. Edistetään uusiutuvien energialähteiden ja innovatiivisten teknologioiden käyttöä. Sopeudutaan jo meneillään oleviin muutoksiin.

6 Kansainvälisen toiminnan alkutaival Valtiot alkoivat pohtia keskenään ilmastonmuutosta vuonna 1992, jolloin hyväksyttiin YK:n ilmastonmuutossopimus. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sitouduttiin kansainvälisesti ensi kerran vuonna 1997, jolloin saatiin neuvoteltua Kioton pöytäkirja. EU on tähän mennessä vaikuttanut alan sopimuksiin hyvin aktiivisesti, ja se kannattaa jatkossa erittäin tuntuvia toimia.

7 Kioton pöytäkirjan jälkeen (1) Kioton pöytäkirja on vasta ensimmäinen askel. Se on voimassa vain vuoden 2012 loppuun saakka. Kaikki maat, esimerkiksi Yhdysvallat, eivät ole liittyneet siihen. Se ei edellytä sitoumuksia kehitysmailta, joiden päästöt kuitenkin yltävät pian teollisuusmaiden tasolle.

8 Kioton pöytäkirjan jälkeen (2) Tarvitaan uusi sopimus. Rima on asetettava korkeammalle: tarvitaan pitkäaikaisia sitoumuksia ja tuntuvampia vähennyksiä. Toimia vaaditaan niin teollisuus- kuin kehitysmailta. On pidettävä kiinni siitä tavoitteesta, ettei lämpeneminen saa ylittää 2 celsiusastetta. Koko maailman hiilidioksidipäästöt on saatava kääntymään laskuun vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen vähenemään puolella vuoteen 2050 mennessä. Kioton pöytäkirjaa seuraavassa sopimuksessa on määrättävä tuesta kehitysmaille ja sopeutumistoimia varten.

9 EU:n toiminta (1)

10 EU-maiden johtajat sopivat joulukuussa 2008 ilmasto- ja energiapaketista, jossa asetetaan vuoteen 2020 asti ulottuvat kunnianhimoiset tavoitteet: –Kasvihuonepäästöjä vähennetään vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia, tai jopa 30 prosenttia, jos muut teollisuusmaat ovat valmiita samaan. –20 prosenttia energiasta hankitaan uusiutuvista lähteistä. –Energiatehokkuutta lisätään 20 prosenttia.

11 EU:n toiminta (2) Ilmasto- ja energiapaketin konkreettisia toimia: –Päästökauppajärjestelmän jatkaminen. –Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin tukeminen. –Maakohtaiset tavoitteet uusiutuvaa energiaa varten.

12 Kohti uutta maailmanlaajuista ilmastosopimusta: Tavoitteena on saada vuoden 2009 loppuun mennessä aikaan uusi sopimus YK:n konferenssissa, joka kokoontuu Kööpenhaminassa. Neuvotteluihin osallistuu 192 valtiota. Päästövähennyksille on asetettava maailmanlaajuiset tavoitteet. Maiden sopeutumiskykyä on vahvistettava. Kehitysmaita varten on löydettävä innovatiivisia rahoituslähteitä. Kansainvälisten hiilimarkkinoiden on oltava toiminnassa vuoteen 2015 mennessä.

13 Kohti uutta maailmanlaajuista ilmastosopimusta:

14 Lisätietoja: www.climatechange.eu.com http://unfccc.int