Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän arviointi Verkostotapaaminen Tampere Keimo Sillanpää

Miten YTR:n toiminta on vaikuttanut maaseudun kehittämiseen? –YTR:n rooli ja vaikuttavuus laajaan maaseutupolitiikkaan kuuluvien sektoripolitiikkojen sisältöihin? –YTR:n rooli suppean maaseutupolitiikan kehittämisvälineiden hallinnassa ja kehittämisessä; miten YTR:n työtä ohjelmineen ja strategioineen on hyödynnetty esimerkiksi EU-osarahoitteisissa ohjelmissa, miten sitä pitäisi hyödyntää jatkossa? Miten YTR on onnistunut verkostomaisena toimijana? –Ohjauskeinot, vaikuttavuus, haasteet sektorihallinnossa toimimisessa, samoin jäsenten ja taustatahojen sitoutuminen verkostomaiseen, poikkisektoraaliseen toimintaan. Mitkä seikat edistävät yhteisten tavoitteiden saavuttamista, mitkä estävät? Ovatko YTR:n työtavat ja prosessit toimivia ja tehokkaita? –Ovatko työtavat riittävät tavoitteiden saavuttamiseksi? Tarvitaanko uusia työtapoja? –Toimivatko eri työmuotojen väliset prosessit, entä sisäiset? –Tarkempi teemaryhmätyön analyysi esim. case-luonteisesti, hyvät käytännöt, vaikuttavuus. Arviointikysymykset 2

YTR:n kokonaisarviointi –YTR:n toiminta kokonaisuudessaan sen eri työmuodot erikseen huomioiden Prosessi- ja tulosarvioinnin näkökulmien yhdistäminen –Toiminnan tarkastelu pidemmällä aikajänteellä, kehittävä arviointi Tarkasteluhorisontti taaksepäin, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen Tehtävä monitahoinen ja vaativa –Vaikuttavuusarvioinnin ongelmat korostuvat Toimenpiteiden vaikuttavuus syntyy välillisesti useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena eivätkä kokonaisuuden osatekijät ole usein tiedossa eivätkä tunnettavissakaan yhden toimijan ohjauspiirissä YTR:n toimintalogiikka verkostojen verkosto ja sen tavoitteiden toteutuminen kiinni toisten organisaatioiden toiminnasta  Mitään yksiselitteistä vaikuttavuusmittaria tai -mallia YTR:n kaltaisen hallintaverkoston arvioimiseen ei ole käytettävissä Arviointi voi kuitenkin tuottaa systemaattista kokemusperäistä tietoa ja tulkintoja, jotka vastaavat niin prosessi- kuin tulosarvioinnin kysymyksiin –Lisäksi arviointi avaa näkökulmia toiminnan kehittämiseen –Ja kykenee vastaamaan tulevaisuuteen suuntautuviin arviointikysymyksiin Sovelletaan realistisen arvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita –Keskeistä muutoksen tutkiminen ja muutoksiin johtaneet mekanismit  Edellä esitetyn perusteella arviointi toteutetaan moninäkökulmaisella ja moniaineistoisella lähestymistavalla Arvioinnin lähtökohdat 3

4 Aineistoanalyysi –Sisällönanalyysiä YTR:n keskeisistä dokumenteista ja muiden hallinnonalojen dokumenteista Aikaisempien arviointien ja tutkimusten hyödyntäminen Kysely teemaryhmien jäsenille –Vastausprosentti 48 (n=150) Kysely aluetason toimijoille –Vastausprosentti 43 (n=78) Avainhenkilöhaastattelut, 10 kpl Teema-/työryhmien pj:ien ja erityisasiantuntijoiden haastattelut, 20 kpl YTR:n jäsenten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden haastattelut, 6 kpl Kansanedustajien haastattelut, 4 kpl Sidosryhmähaastattelut, 6 kpl Ohjausryhmätyöskentely Havainnointi Itsearvioinnin hyödyntäminen Arvioinnin toteutus

5 YTR:ltä kaivataan –selkeää näkemystä ja kuuluvaa viestiä aluekehittämisen tärkeydestä –tukea EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisohjelman muotoilemiseksi niin, että se vastaa Suomen maaseudun elinkeinorakennetta ja kehittämisedellytyksiä Syytä keskustella tulevasta vastuusta ja toimintamallista, jossa huomioitava ainakin seuraavat ydinasiat: 1.YTR:n toiminta on rakennettava yhä enemmän vaikuttavuuteen tähtäävien toimintojen ketjuksi. Jokaisen yksittäisen toimenpiteen on tuotettava selvää, kaikkien ymmärtämää, lisäarvoa kokonaistavoitteen saavuttamiseen. 2.Kokonaisohjelmaa on terävöitettävä; vain muutama keskeinen temaattinen tavoite ja niille perusteltu määrä toimenpiteitä. 3.Toimivan vaikutusväylän rakentaminen: jokaisen YTR-verkoston toimijan on tiedettävä, miten ja mitä kautta tehty työ saavuttaa sille asetetun vaikuttavuustavoitteen. 4.YTR:n tehtävä kiteytyy kolmeen kohtaan: 1.kriittisten maaseutupoliittisten toimenpiteiden tunnistaminen 2.oman roolin kiteytys ja auktorisointi 3.edellisistä kohdista johtuvien kehittämisprosessien vastuutus ja johtaminen; siirtyminen entistä systemaattisempaan ja sitoutuneempaan toimintaan ja sen myötä tuloksellisempaan kehittämistyöhön 5.Ydin-YTR:n muotoileminen voimakkaammaksi (kokoonpano, edustajien ja johdon sitoutuneisuus). Nyt kokoonpano ei takaa vahvaa toimijaa. Arvioinnin keskeinen viesti

6 Teema- ja työryhmätoiminta –Yhteys alueille on tärkeä; siinä tulisi päästä yhä konkreettisempaan ja alueiden tarpeet huomioivaan otteeseen –Aluetoimijoille enemmän tietoa tehdystä työstä ja mahdollisuuksista –Pyrkimys verkostojen rakentamiseen ja sitä kautta vaikutuspiirin kasvattamiseen –Vuorovaikutusta ryhmien välillä kasvatettava –Rooliksi kenties vielä nykyistä enemmän aktivaattori/sparraaja –Tarpeen tarkastella toimintaa selvemmin kokonaisuutena Tutkimus- ja kehittämishanketoiminta –Hanketoiminta koetaan toimivaksi ja tärkeäksi keinoksi maaseudun kehittämisessä ja maaseutupolitiikassa; sitä on syytä jatkaa –Hallinnollista keveyttä ja ketteryyttä kiitellään –Tiedottamista syytä kehittää esim. teemaryhmien verkostoja hyödyntäen –Hankkeiden ja teemaryhmien tiiviimpään vuorovaikutukseen –Hankkeista ja kehittämistoiminnasta aina pyrkimys toiminnan jatkumiseen ilman tukirahoitusta –Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen rooli on tärkeä YTR muun kansallisen ja EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisen rinnalla –Yhteensovitus muiden hallinnonalojen linjauksiin näkyy heikosti valtakunnallisesti –Käytännön kehittämistyössä on kuitenkin merkkejä yhteistyöstä –TEM:iin siirtymisessä on huolehdittava, ettei entisestään etäännytä EU- osarahoitteisen maaseudun kehittämisen toimista Suppean maaseutupolitiikan kehittämisvälineet

7 Vaikuttavuuden parantaminen näyttäisi edellyttävän ennen kaikkea korkeampaa poliittista ja hallinnollista statusta On otettava tarkasteluun laajan maaseutupolitiikan suhde aluepolitiikkaan ja aluekehittämiseen –Tavoitteet, organisoituminen, työvälineet On käytävä läpi laajan maaseutupolitiikan välineet –Tiukempi ote maaseutukehityksen seurantaan ja ennakointiin; niiden systematisointi –Tiedon, tutkimuksen ja asiantuntijuuden vahvistaminen mm. sektoripolitiikkojen kohdentumisesta erilaisille alueille ja maaseututyypeittäin (myös muut toimijat) Mahdollisuuksia synergiaetuihin mm. –Maaseutuvaikutusten arvioinnin, säädösesitysten aluekehitysvaikutusten arvioinnin ja valtakunnallisen alueiden kehittämistä koskevan tavoitepäätöksen seurannan systematisoinnin välillä –Maaseutukatsauksella ja muilla aluekehitystä koskevilla katsauksilla (esim. vuosittaisella rakennemuutoskatsauksella) Laaja maaseutupolitiikka

8 YTR:n vaikutusvallan parantaminen mukana olevien organisaatioiden vaikutusvaltaisten edustajien kautta Uusi pääsihteeri – kiertävä vai esim. johtotroikka? sisälle linjahallinnon tavoitteisiin hallinnon eri sektoreilla Varsinaisen YTR:n ja sihteeristön toiminta Ohjelmatyö Olisiko maaseudun kehittämisohjelmaa mahdollista priorisoida? Suodattaminen, jalostaminen ja pidemmälle menevät, toimintaa ohjaavat johtopäätökset Keskittyminen siihen, missä on mahdollisuus vaikuttaa Julkaisu- ja tiedotustoiminta Kumppanuusorganisaatioiden tiedottajien yhteistyön tiivistäminen Viestinnän jatkuva kehittäminen Viestintätyöryhmän roolin vahvistus verkoston sisäisenä aktivaattorina

9 Julkisia ulostuloja maaseutupoliittisesti tärkeissä kysymyksissä syytä lisätä Koko YTR-verkoston aktiivisuus lisää painetta Eduskunnan maaseutuverkoston uudelleen virittäminen Mielipidevaikuttaminen ja kampanjointi Maaseutuvaikutusten arviointi Menettelytapaa on syytä edelleen kehittää ja levittää Apuna ajattelutapojen muutoksessa; ei pakolliseksi lisävelvollisuudeksi Kuntarakennemuutoksia selviteltäessä osoittautunut hyödylliseksi ja sellaisissa sitä on myös hyvä soveltaa jatkossa Kansainvälinen toiminta Kv-yhteyksiä tulee vaalia ja myös lisätä mahdollisuuksien mukaan koko YTR-verkoston toiminnassa Kv-yhteyksien kattava kartoitus ja tarjoaminen koko YTR-verkostolle Toiminnan tavoitteet ja vaikutusmahdollisuudet samalle tasolle

10 Kiitoksia mielenkiinnosta!