Aikuisuuteen ahdistetut - yksintulleet omillaan Aikuisuuteen ahdistetut - yksintulleet omillaan. Yksintulleet pakolaislapset Turun seudulla Krister Björklund 23.4.2014

Tutkimusprojektin tavoitteet Miten nuoret ovat pärjänneet esimerkiksi opiskelussaan ja työmarkkinoilla? Ovatko he jo perustaneet perheen, ja onko heillä ystäviä ja harrastuksia? Millaista tukea he saavat arjessaan, ja onko tukea ollut tarpeeksi Miten nämä nuoret ovat pystyneet kokemustensa jälkeen luomaan itselleen normaalielämän, vai ovatko? Olivatko he tyytyväisiä omaan asuinyksikköönsä, edustajaansa, koulunkäyntiin ja kieliopintoihin? Mitä he muuttaisivat yksintulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanotossa nyt, kun heillä on pidempi perspektiivi asioihin. Miten yksintulleet alaikäiset, nyt jo aikuistuneet nuoret, ovat kokemuksistaan selviytyneet, ja millaista heidän elämänsä on ollut Turun seudulla?

Tutkimusaineisto Taustakirjallisuus; tutkimukset ja selvitykset Yksintulleiden haastattelut (13) Asiantuntijahaastattelut (8) Tilastot

Yt-alaikäiset turvapaikanhakijat 1991-2013

www.migri.fi

Turvapaikanhakijat Yksintulleet alaikäiset, 1.1.-31.12.2013 www.migri.fi

Turvapaikan hakeminen Oleskeluluvan myöntäminen Turvapaikkahakemus rajatarkastus- tai poliisiviranomaiselle Ohjataan lähimpään vastaanottokeskukseen jossa ryhmäkoti ja tukiasuntoja (SPR, Pansio) Edustajan valinta Suomenkielenopiskelu ja työtoiminta Oleskeluluvan myöntäminen Päätös kuntapaikasta (ELY), siirtopalaveri Asumisen järjestäminen Kartoitus palvelutarpeista Kotoutumissuunnitelma Kotouttamispalvelut kunnissa Peruspalvelut ja erityispalvelut Turussa Turun kaupungin kotouttamisohjelma Ympäristökunnissa (Raisio, Kaarina, Lieto, Naantali) seudullinen kotouttamisohjelma Kunnan omat tai ostopalvelut (Kolmas sektori, yksityiset palveluntuottajat) Tutkimus- ja kehittämistyö, projektit Siirtyminen normaalipalveluihin Virallinen kotouttamisaika päättyy Itsenäinen elämä, opiskelu / työ Kuntalaisen peruspalvelut (mm. sote) Kunnalta edelleen harkinnanvaraisesti lisäpalveluja kotoutumisen tukemiseen

Uuteen maahan saapuminen ”En tajunnut mitään, eka kerta kun matkustin maastani, oli talvi enkä tiennyt mihin olin tullut. Sitten yksi sanoi että sä olet Suomessa (…) ja sit mä menin Pansioon. Olin yksin, en osannut kieliä, tuli huono olo kun oli kylmä ja pimeä eikä ollut ketään sukulaisia. Meni kaksi vuotta ennen kuin sain tietää perheestäni” ”Kun mentiin sinne Helsinkiin, niin siellä oli tulkki ja se oli liikaa mielestäni, kaikki kysymykset, täytyi kelata taaksepäin, kertoa ihan joka ikinen askel”

Vastaanotto ja palvelut Perniön vastaanottokeskus 1992-2008, Naantalin vk. 2003-2007 SPR Turun vastaanottokeskus, Pansio Turun Ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkoti Ehjä ry, toimintaa Raisiossa, Naantalissa, Salossa Care Component Turun ulkomaalaistoimisto, koto-toiminta

Kotouttaminen Kotouttamislaki 1999, Laki Kotoutumisen edistämisestä 2011 Kunnalliset kotouttamisohjelmat: Salo 2012, Turun ympäristökunnat 2013, Turku 2014 Yksilölliset kotoutumissuunnitelmat kaikille yksintulleille

Kotoutumiskoulutus Oppivelvollisuusikäisillä oikeus ja velvollisuus perusopetukseen samoin kuin kantaväestöllä Maahanmuuttajataustaisille lapsille annetaan perusopetukseen valmistavaa opetusta (VALMO) yhden lukuvuoden ajan, jatkoa tarpeen mukaan Oppilaat sijoitetaan heidän tietojaan ja taitojaan vastaavalle peruskoululuokalle Peruskouluiän ylittäneet, jotka eivät ole käyneet koulua saavat koulutusta eri oppilaitoksissa Yksintulleet eivät muodosta omaa oppilasryhmää

Koulutustahot Turun kristillinen opisto Turun iltalukio Paasikiviopisto Turun AKK Turun ammatti-instituutti Timali, Raisio WinNova, Vakka-Suomi Ym

Koulutuksen organisointi 1 TE-toimiston uudet maahanmuuttaja- asiakkaat ohjataan työvoimapoliiittiseen kotoutumiskoulutukseen. Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii nämä koulutukset kilpailutuksen perusteella alueen oppilaitoksilta Kaksi erilaista järjestelmää tuottaa samoja koulutuksia, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö

Koulutuksen organisointi 2 Laaja tarjontakenttä, monta oppilaitosta tarjoaa samanlaisia tai profiloituja kursseja Oppilaitosten välinen yhteistyö parantunut, mutta toivomisen varaa Työllisyyskoulutusta vai perusoikeuksien toteuttamista?

Kahden maailman välissä Maahanmuuton kontrollointi Hyvinvointivaltion vastuu lapsista ja nuorista Nuoret ”rajalla” siirtymässä nuoruudesta aikuisuuteen sekä kahden maailman välissä Monella on traumaattisia kokemuksia ja kaipaavat sukulaisia ja perhettä, tunnehäiriöitä Nuoret tarvitsevat yleensä paljon tukea oppiakseen hoitamaan käytännön arkea Silti ”sitkeitä sissejä”

Yksinäisyys ”Alussa vaikea, eri kulttuuri, eri kieli. Olin yksin, ei ollut elämää. Kukaan ei ymmärtänyt mitä sydämessä oli, vain kaverit. Ohjaajat hyviä ja mukavia, pikkuhiljaa opimme itse hoitamaan asioita” ”sinäkin voit arvioida jos elät vieras maassa yksin ja ei ole sukulaisia, ei ole perhettä, niin pelkkä kaverit ei auttavat sinun elämä”

Perhe Vuoden 2012 alussa Suomessa asuvan perheenkokoajan vireillepano-oikeus poistui, ja oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi panna vireille ainoastaan ulkomailla asuva hakija itse V. 2013 kv. suojelua saaneen huoltaja 156 kielteistä päätöstä, 1myönteinen (Migri.fi) Somalialaisen perheen on nyt matkustettava Etiopiaan tai Keniaan jo vireillepanovaiheessa ja oleskeltava siellä koko prosessin ajan tai vaihtoehtoisesti matkustettava edestakaisin useita kertoja. Jos nuori saa perheensä Suomeen, hänelle tulee käytännössä vastuu koko perheestä

”Perheen asioiden hoitaminen ei oikeastaan kuulu kenellekään ”Perheen asioiden hoitaminen ei oikeastaan kuulu kenellekään. TE ja ELY-keskus odottaa, että sosiaalitoimi hoitaa, ja sosiaalitoimi odottaa että perheen kokoaja hoitaa. Yleensä nuori uupuu ja lähtee vetämään siitä kuviosta, koska hän ei pysty hoitamaan niitä. Perheen elämä ei kuulu varsinaisesti kenellekään, sitten jos vielä tulee joku lastensuojelu kuvioon mukaan…”

”Kauhea vastuu. Koska perhe ei osaa suomen kieltä ja he haluavat apua pankin asioita, kerron heille lääkärin ajanvarauksesta. Mä soitin aina joka virallinen paikka puhelimeen ja kerroin perheen asioita. Isä haluaa näin ja äidillä on tommonen ja lapset aloittavat koulunkin…vanhemmat ei ymmärrä miten Suomen systeemi toimii ja se on uusi alue heille. Nuorille tulee paljon työtä selittää miten he sopeutuvat tähän ja minkälainen elämä on. Sitten ensimmäinen vuosi, se on tosi raskasta mun mielestä. ”

”Jotkut eivät tee mitään sen jälkeen kun saivat perheen Suomeen, he asuivat perheen kanssa ja jopa käyttivät tukirahoja väärin, autoihin ja sellaiseen, kun toiset menestyivät..”

Opiskelusta työmarkkinoille Peruskoulu vähimmäisvaatimuksena työmarkkinoilla ”miksi pitää opiskella näitäkin solubiologiaa ja mitokondrioita, että mun mielestä pitäisi luoda oma kokonaisuus missä opiskeltaisiin yhteiskuntaa ja terveystietoa, elämäntaitoja että pärjäisi täällä Suomessa…” ”kauhean strukturoitu koulutusjärjestelmä, pitää olla tutkintoa ja pitää olla työkokemusta…. ”

Haasteet ”Pitää olla suuri motivaatio koulutukseen. Rahallinen tuki on sama kuin olisi kotona tekemättä yhtään mitään ja käy kaverin pizzeriassa tekemässä pimeästi työtä… riski syrjäytymiseen on suuri kun ei pärjää opiskelussa” ”Sitten on vielä toi ikä. Onko kärsivällisyyttä istua koulun penkillä montaa vuotta. Jos on ikää kohta 20, niin siinä pitäisi jo pikkuhiljaa saada vaimo ja rahaa”

Arjen hankaluuksia ”On hyvä asua Suomessa. Mutta meillä ulkomaalaisilla on yksi ongelma, meillä on vaikeus tekemään työtä. Mä olen kurssilla ja opiskelen neljä tuntia vain. On pitkä aika kun ei ole mitään tekemistä. Välillä mä yritän itse työtä, mutta en ole saanut mitään. Kaikki kysyy sulta, onko sulla ammatti?” ”Kun saan opintotuki se on melkein 430 ja ruoka ja vuokra 346 euro mun pitää maksaa plus sähkö, ei pärjää millään”

Toiset pärjäävät ”On siel paljon välkkyjäkin, et kun he pääsee kouluun niin monet lähtee sieltä kuin raketit…heil on kova nälkä pärjätä ja oppii ja mennä eteenpäin” ”Pian mä valmistun unelma-ammattiini, mut jos en pysty työskentelemään sillä tutkinnolla, ehkä mun pitäisi opiskella vielä enemmän jossain korkeakoulussa ja sit saada työpaikan”

Tuen ja ohjauksen tarve vaihtelee Tuen parissa toimivat näkevät ongelmat, eivät kovin paljon pärjääjiä Kaikki haastatellut kokivat kuitenkin saaneensa tarpeeksi ohjausta ja tukea ”En tarvi ketään koska mä haluun itte hoita parempi” ”En oo tarvinnu tukea, mä tykkään niinku taistella, mä tykkään tehdä kaikki yksin, en tykkää pyytää apua” ”Mun mielestä kaikki on hoidettu hyvin, kaikki huolehtii ja auttaa, ei mun mielestä mitä parantaa”

Paikallisia eroja Raisiossa ja Kaarinassa tuki koettiin paremmaksi kuin Turussa. Pienillä paikkakunnilla saa helpommin apua ja tukea, mutta työtä on haettava muualta. ”Turussa on vähä vaikeaa, koska siellä on sosiaalitoimisto ja kaikki ei toimi hyvin, siellä on niin paljon ulkomaalaisia. Kaarinassa on hyvä palvelu. Jos mä etsin jotain työpaikkaa Turussa niin silti pitää olla pieni asunto Kaarinassa. Mä oon asunut täällä ja se on oma paikka” ”Mul on kaveri joka asuu Raisiossa ja hän kertoi että heillä on apulaisia. Mä ajattelin että täällä Turussa ei oo. Raisiolla on enemmän palvelua kun ihan oikeesti nuorille tulee paljon stressiä.”

Sosiaalinen verkosto Yksintulleilla ei perhettä, ensimmäinen sosiaalinen verkosto vastaanottokeskuksessa, tämä yleensä säilyy. Ohjaajat tärkeitä. Eri kansallisuuksilla erilaiset verkostot Turussa paljon somaleja toistensa tukena Haastateltujen sosiaalinen verkosto koostui monista eri kansallisuuksista Suomalaisia tuttuja tullut koulussa, harvalla suomalainen ystävä muu kuin tyttöystävä

Jälkihoito Virallisen aikuisuuden jälkeen nuorilla riskialtis tilanne – kronologinen ikä ei välttämättä vastaa sosiaalista ikää Toiset tarvitsevat enemmän tukea, toiset vähemmän – kohdentaminen tärkeää Jo kauan Suomessa olleet ovat yleensä pärjänneet hyvin ”Ohjaaja kulkee vierellä, ja tuuppii oikeaan suuntaan”

Kiitos Tack Thank you