Jumalan kanssa
Näin unta, että sain KESKUSTELLA JUMALAN KANSSA
”Sinä siis haluaisit haastatella minua?” JUMALA kysyi. ”Vain jos sinulla on aikaa,” vastasin.
JUMALA hymyili.
”Minulla on aikaa aina... Mitkä kysymykset askarruttavat juuri nyt mieltäsi?”
”Mikä hämmästyttää sinua eniten ihmiskunnassa?” ”Mikä ihmiskunnassa hämmästyttää sinua eniten?” JUMALA vastasi...
”Että he niin pian kyllästyvät lapsuuteen, että heillä on kiire kasvaa aikuisiksi, mutta kohta haluaisivat tulla lapseksi jälleen.”
”Että he menettävät terveytensä saadakseen rahaa... ja menettävät rahansa saadakseen jälleen terveytensä.”
”Että ajatellessaan ahdistuneina tulevaisuutta he unohtavat tämän hetken, eivätkä elä tässä ja nyt, ja ovat ilman tulevaisuutta.”
”Että he elävät ikään kuin eivät kuolisi koskaan, ja kuolevat ikään kuin eivät olisi koskaan eläneetkään.”
JUMALAN käsi tarttui omaani ja olimme hetkisen hiljaa
Kunnes kysyin: ”Kasvattajana haluaisin tietää, mitkä elämän läksyt haluaisit lapsesi oppivan?”
”Että he oppisivat, ettei voi antaa kenellekään enempää kuin rakastaa heitä. Siinä on kaikki, että he rakastavat heitä sellaisenaan.”
”Sen oppiminen, ettei ole hyväksi verrata heitä toisiin.”
”Oppia antamaan anteeksi harjoittelemalla anteeksiantamista”
”Oppia, että niihin, joita rakastaa, voi iskeä syvät haavat vain muutamassa sekunnissa mutta voi viedä koko elämän parantaa ne.”
vaan se, joka ”Oppia, että rikkain ei ole se, joka omistaa eniten, tarvitsee vähiten”
”Oppia, että on ihmisiä, jotka rakastavat heitä hellästi ja syvästi, Mutta yksinkertaisesti eivät vielä tiedä, miten ilmaista tai näyttää tunteensa.”
”Oppia, että kaksi ihmistä voi katsoa samaa asiaa ja nähdä sen eri tavoin.”
”Oppia, että ei riitä että he antavat toisilleen anteeksi, vaan heidän täytyy antaa anteeksi myös itselleen.”
”Kiitos sinulle ajastasi”, sanoin alakuloisena ”Onko vielä jotakin muuta, mitä haluaisit lapsesi tietävän?” JUMALA hymyili ja sanoi...
”Haluaisin sinun tietävän, että olen täällä.” ”I k u i s e s t i”