SOPIMUSOIKEUS

YLEISTÄ Oikeuskelpoisuus - tarkoittaa että oikeussubjektilla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia Oikeussubjekti jolla on oikeuskelpoisuus on: luonnolliset henkilöt oikeushenkilöt A. Yksityisoikeudelliset B. Julkisoikeudelliset - yhtiöt - valtio - yhdistykset - kunnat - säätiöt - seurakunnat Oikeudellinen toimintakyky - tarkoittaa oikeussubjektin kelpoisuutta ryhtyä itse sellaisiin toimiin , joilla voi olla oikeudellista merkitystä. - jaetaan vielä: A. Oikeustoimikelpoisuus - päteviä oikeustoimia voi tehdä henkilö, jolla on oikeustoimikelpoisuus - luonnollinen henkilö kun täyttä 18 vuotta (täysvaltaisuus) - henkilöä, jolla ei ole oikeustoimikelpoisuutta, sanotaan vajavaltaiseksi - alaikäinen - henkilö, joka on tuomioistuimen päätöksellä julistettu holhouksenalaiseksi

Esim. lapsella on oikeuskelpoisuus, lapsi voi esim omistaa kiinteistön, mutta hänellä ei ole oikeustoimikelpoisuutta, eli hän ei voi itse myydä sitä - Vajavaltainen voi kuitenkin toimia itsenäisesti mm: - oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia sekä merkitykseltään vähäisiä (esim ruokaosto) - voi itse määrätä siitä minkä hän on omalla työllään ansainnut - 15 täyttänyt voi itse tehdä, purkaa ja irtisanoa työsopimuksen - Vajavaltaisen puolesta toimii hänen edunvalvojansa (e. Holhoojansa) B. Oikeudellinen vastuunalaisuus - tarkoittaa vastuuta tekojen seuraamuksista - vastuu voi olla siviilivastuuta tai rikosoikeudellista vastuuta - kumpikin vastuu alkaa ennen täysivaltaisuuden saavuttamista Siviilivastuu voi toteutua vahingonkorvausvastuuna - vajavaltainenkin voi joutua vastuuseen aiheuttamastaan vahingosta - ei ole sitova alaikäraja - alle 10 - vuotiaisia on tuomittu maksamaan vahingonkorvausta Rikosvastuu 15 vuoden iästä - alle 15-vuotiaaseen voidaan kohdistaa vain lastensuojelullisia toimenpiteitä Oikeushenkilöllä ei aikaisemmin ollut rikoskelpoisuutta, mutta uudistetun rikoslain mukaan myös oikeushenkilöllä voi olla rangaistusvastuu, esim. ympäristörikoksesta voidaan tuomita yhteisösakko

Oikeustoimi - oikeustoimi on tahdonilmaisu, jolla perustetaan , muutetaan tai kumotaan oikeuksia. Esim. kauppa, A myy B:lle kellon. kauppa on esimerkki kaksipuolisesta oikeustoimesta, eli sopimuksesta - yksipuolinen oikeustoimeen tarvitaan ainoastaan yhden henkilön tahdonilmaisu, esim lahja, testamentti Muoto - oikeustoimet ovat yleensä vapaamuotoisia, eli laissa ei ole määräystä muodosta, jota noudattaen oikeustoimi tulee tehdä - eräät oikeustoimet ovat määrämuotoisia, eli laissa määrätään miten oikeustoimi tulee tehdä esim. kirjallisesti (esim. kiinteistön kauppa, testamentti)Testamentti Edustus - vaikka henkilö voi tehdä itseään sitovia oikeustoimia, ei ole välttämätöntä, että hän henkilökohtaisesti toimii asiassaan - joku toinen voi edustaa häntä ja toimia hänen puolestaan - edustajan toiminta voi perustua lakiin (esim. uskottu mies) - tai voi olla valtuutus

Valtuutus - oikeustoimi, jolla oikeustoimikelpoinen päämies (valtuuttaja) valtuuttaa edustajansa (valtuutetun) tekemään puolestaan sopimuksen kolmannen henkilön kanssa. Valtuutustavat - kirjallinen valtuutus (valtakirja) - tiedonanto kolmannelle - ilmoittamalla suoraan kolmannelle henkilölle (se henkilö jonka kanssa tehdään sopimus) - julkinen valtuutus - voi ilmoittaa siitä julkisesti, esim prokuuravaltuutus (kaupparekisteriin) - asemavaltuutus - sellainen asema että siihen lain tai yleisen tavan mukaan liittyy kelpoisuus tehdä oikeustoimia päämiehen puolesta, esim kaupan myyjä tai pankkivirkailija - suullinen valtuutus - valtuuttajan valtuutetulle tekemä suullinen valtuutus

Valtuutetun toiminta - edustusvalta on kaksijakoinen - kelpoisuus ja toimivalta kelpoisuus osoittaa se toimenpide jolla kolmannen henkilön tietoon saatetaan valtuutuksen olemassaolo, Valtakirja selvimmin kelpoisuuden osoittaa valtakirja: Oikeutan X myymään puolestani henkilöauto abc-123 Vaasa 12.6.2008 Herra X - oikeustoimi, jonka valtuutettu tekee kelpoisuutensa ylittäen, ei sido valtuuttajaa - toimivaltaa - valtuutuksen yhteydessä valtuuttaja saattaa antaa valtuutetulle toimiohjeita, jotka määrittelevät valtuutetun toimivallan, jonka rajoissa hänen tulee toimia (esim. voit myydä auton jos saat enemmän kuin 10.000 € siitä) Saat myydä autoni jos saat siitä vähintään 10 000 - jos valtuutettu ylittää toimivaltansa, oikeustoimi ei sido päämiestä, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä. Jos kolmas henkilö ei tiennyt oikeustoimi on sitova. - esim. jos Y myy X :n auto 8.000 €:lla, kauppa on sitova jos ostaja ei tiennyt, että Y ylitti toimivaltaansa. Koska toimintaohjeet ei normaalisti kirjoiteta valtakirjaan, ostaja tuskin tiesi niistä, eli kauppa on sitova

Prokura - yrityksen voi esim. olla vain muutama henkilö (esim. toimitusjohtaja, yhtiömiehet) jolla on oikeus tehdä oikeustoimia yrityksen puolesta - siksi on luotu yleisvaltuutus, jolla valtuutetaan määrätyn henkilön prokuristikseen - käytännössä ilmoitus siitä kaupparekisteriin ja se näkyy kaupparekisteriotteessa - prokuristi saa kaikessa, mikä kuuluu yrityksen toimintaan, toimia päämiehen puolesta - rajoitus kuitenkin, ettei prokuristi saa luovuttaa kiinteä omaisuutta tai tontinvuokraoikeutta eikä hakea kiinnitystä niihin SOPIMUKSEN TEKEMINEN Sopimusvapaus - tarkoittaa että luonnolliset ja oikeus henkilöt saavat vapaasti tehdä toisiaan velvoittavia sopimuksia - sopimuksen tekemistä koskevat säännökset ovat yleensä tahdonvaltaisia oikeutta, "ellei toisin on sovittu" Pakottavia säännöksiä - sopimusvapautta on kuitenkin toisinaan rajoitettu - osapuolet on pakko noudattaa - "muu sopimus on mitätön" - pakottava säännös on tarkoitettu heikomman sopijapuolen suojaksi (esim. kuluttaja, työntekijä)

Muotovapaus - määrätyn muodon noudattaminen ei yleensä ole sopimuksen sitovuuden edellytys - suullinen sopimus yhtä pätevä kuin kirjallinen (mutta usein tulee todistusongelmia) - poikkeuksia on, laissa saatetaan asettaa erilaisia muotovaatimuksia, esim. kirjallisesti, Sopimuksen sitovuus - sopimus on sen osapuolia sitova (pacta sunt servanda) - myös sopimusta edeltänyt tahdonilmaisu, tarjous tai hyväksyminen, sitoo antajaa niin pian kuin vastaanottaja on saanut siitä tiedon - ei sitova jos peruutus saapuu perille viimeistään samanaikaisesti kuin esim. tarjouksen - poikkeus esim. kulutustavaran koti- ja postimyynnissä ja verkkomyynnissä, ostajalla on oikeus peruuttaa ostoksensa ja tilauksensa 2 viikon aikana - jos sopimus tai ehto on kohtuuton, voidaan tällaista kohtuutonta sopimusehtoa osapuolen vaatimuksesta sovitella

Tarjous ja hyväksyminen Sitovuus - tiettyjä vaatimuksia, jotta se olisi sitova tarjous - sen tulee olla tavaran määrän , laadun ja hinnan suhteen niin yksilöity, että sopijapuoli saattaa hyväksyä sen sellaisenaan enemmittä neuvotteluitta - esim. hintaluettelot tai näyteikkunoissa esitetyt tarjoukset eivät sitovia - tahdonilmaisun sitovuus voidaan poistaa myös ilmoittamalla esim. sitoumuksetta Voimassaolo - ei sitova miten pitkäksi ajaksi tahansa - antaja voi itse määrätä tarjouksen voimassaoloajan, jonka jälkeen tarjous ei enää ole sitova (tulee näkyä tarjouksesta) - tarjouksen voimassaoloaika lasketaan kirjeen päiväyksestä - jos päiväys puuttuu, postileiman päivänä - jos tarjouksen voimassaoloaikaa ei ole määrätty - suulliseen tarjoukseen vastattava heti - kirje tai sähköviestitarjous kohtuullisessa ajassa - riippuu esim. kaupan kohteesta, ja osapuolesta

Hyväksyminen - jos tarjouksen saajan vastaus (tilaus) saapuu ajoissa, syntyy sopimus - tilauksen tulee olla yhtäpitävä tarjouksen kanssa Kielteinen vastaus - jos annetaan kieltävä vastaus, katsotaan tarjous rauenneeksi Myöhästynyt vastaus - tarjouksen tekijä vapautunut tarjouksen sitovuudesta - vastaus katsotaan lähettäjän sitovana vastatarjouksena - jos vastauksen lähettäjä uskoo että vastaus on tullut perille voimassaoloaikana ja saaja on täytynyt käsittää tämä, hänen on viipymättä ilmoitettava jos hän ei hyväksy vastausta Muutettu ehto - jos hyväksyttäväksi tarkoitettuun vastaukseen on tehty jokin lisäys, rajoitus tai ehto, sitä katsotaan kielteisenä vastauksena ja vastatarjouksena jos vastauksen antaja on pitänyt vastausta tarjousta vastaavana ja tarjouksen tekijän on täytynyt tämä käsittää, hänen on viipymättä ilmoitettava jos hän ei hyväksy vastausta

Oikeustoimen pätemättömyys Mitättömyys - oikeustoimi on alun pitäen ollut mitätön ja ilman eri toimenpiteitä vailla oikeusvaikutusta - silloin kun tekijältä on puuttunut oikeustoimikelpoisuus - silloin kun luvattu jotain laissa kiellettyä - määrämuotoisen oikeustoimen muotomääräysten sivuuttaminen (esim. suullisesti tehty kiinteistön kauppa) Moitteenvaraisuus - oikeustoimen toteaminen pätemättömäksi edellyttää pätemättömyyden tutkimista tuomioistuimessa määräajassa nostetun moitekanteen perusteella (esim. testamentin ja perintöjaon julistamista pätemättömäksi) Väitteenvaraisuus - oikeustoimen tekijän tahto ei ole saanut toimia vapaasti (esim. oikeustoimeen on pakotettu) - hän voi kieltäytyä täyttämästä oikeustoimia väitteen avulla (toiselle sopimusosapuolelle)

Oikeustoimilain väitteenvaraisia pätemättömyysperusteita 1. Vapaan tahdonmuodostuksen rajoittaminen - oikeustoimen tekijän tahdon tulee saada toimia vapaasti ja rajoituksitta, pätemätön jos oikeustoimi on aikaansaatu käyttäen: 1. pakkoa - oikeustoimi on saatu aikaan käyttäen väkivaltaa tai uhkaamalla 2. petollista viettelyä - kun henkilö on saatu tekemään oikeustoimi esittämällä valheellinen tai salaamalla todellinen asianlaita 3. kiskomista - jos joku käyttää hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa saaden tämän avulla itselleen kohtuuttomia etuja (esim. koronkiskonta) Jos sopimuskumppani on käyttänyt näitä keinoja toista osapuolta kohtaan, oikeustoimi on pätemätön. Jos kolmas henkilö on käyttänyt näitä keinoja tekijään B nähden, on pätemättömyyden kannalta ratkaisevaa, tiesikö sopimuskumppani A menettelystä. Eli jos A on vilpittömässä mielessä oikeustoimi on pätevä (poikkeus jos kysymyksessä on ollut törkeä pakko, silloin aina pätemätön)

2. Erehdys Kun tahdonilmaisu on esimerkiksi kirjoitusvirheen johdosta muuttunut toiseksi kuin oli tarkoitus on kyseessä ilmaisuerehdys. - jos vastaanottaja on vilpillisessä mielessä oikeustoimi on pätemätön, - esim. tarjouskirjettä, jossa hinta on kirjoitusvirheen takia on ilmoitettu liian pieneksi (esim. 0 jäänyt pois) ja vastaanottaja olisi pitänyt käsittää hinta virheelliseksi. Jos sen sijaan virhe on pieni tarjous on sitova jos vastaanottaja on vilpittömässä mielessä Jos virhe on tapahtunut tahdonilmaisun välittämisessä esim. sähköttämisessä tai siten että lähetti on virheellisesti esittänyt asian, tahdonilmaisu ei sido sen antajaa, vaikka vastaanottaja olisikin vilpittömässä mielessä. (jos lähettäjä saa tietää virheestä hän on heti ilmoitettava siitä vastaanottajalle) Jos oikeustoimen tekijä on harkinnut asian väärin (vaikutinerehdys). Vaikutinerehdykseen ei yleensä voi vedota pätemättömyysperusteena 3. Kunnianvastainen ja arvoton vetoaminen - Oikeustoimi on pätemätön silloin, kun oikeustoimi on aikaansaatu olosuhteissa, joista tietoisen olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen. Lisäksi edellytetään, että sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, voidaan olettaa tietäneen näistä olosuhteista. (esim sopimusosapuoli on ollut vahvasti humalassa, tai muusta syistä ei ymmärtänyt sopimuksen sisältöä)

Sopimuksen kohtuullistaminen - oikeustoimilain nojalla sopimuksen tarkoittamia oikeusvaikutuksia voidaan myös kohtuullistaa jos sopimus tai ehto on kohtuuton kohtuuttomuutta arvostellessa huomioon otetaan sopimus kokonaisuudessaan - esim. myyjä vapauttaa itsensä kaikesta vastuusta - mm seuraavat seikat vaikuttavat: - sopimuksen sisällön arviointi kokonaisuuden pohjalta - sopimusosapuolten asema ja tasavertaisuus - sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteen - olosuhteet sopimuksen jälkeen - sopimuksen kohtuullistaminen tehdään käräjäoikeudessa, ja se osapuoli joka vaati kohtuullistamista on nostettava kanne Sopimuksen tulkinta - mm seuraavat asiat otetaan huomioon kun tulee erimielisyyksiä sopimuksen sisällöstä - osapuolten yhteinen tavoite ja mitä he ovat todella tarkoittaneet (vaikka on ristiriidassa sopimustekstin kanssa) - yleinen kielenkäyttö - sopimus tulkitaan kokonaisuutta katsoen - käsin tai koneella lisätty ehto mene vakioehdon edelle - epäselvä ehto tulkitaan sopimuksen laatijan haitaksi

Perintä    Käsitteet Vapaaehtoinen perintä (perintälaki 513/1999) - yritetään saada velallinen maksamaan vapaaehtoisesti, esim velkoja itse, tai käyttämällä perintätoimisto. Oikeudellinen perintä - Ulosotto - Konkurssi - Velkajärjestely - käytetään oikeudellisia keinoja, esim hankitaan tuomio joka voidaan lähettää ulosottoon Saatavatyypit: Yksityisoikeudelliset saatavat - kaikki normaali saatavat Julkisoikeudelliset saatavat - suoraan ulosottokelpoinen saatava - lähinnä valtion ja kunnan saatavia (lain perusteella) esim. pysäköintivirheet, jätevesi- ja katumaksut - mutta ei kaikki niitten saatavia, ei esim. kirjastomaksuja, vuokria Poikkeustapaukset - vakuutukset, on olemassa vakuutuksia jotka ovat suoraan ulosottokelpoisia - periaate: sellaiset vakuutukset jossa vakuutus on voimassa vaikka vakuutusmaksu ei ole maksettu Saatavan erääntyminen Sopimus, (kaksipuolisesti sovittu että eräpäivä on xx/xx 200X Velkojan vaatimus (jos ei sovittu = silloin kun velkoja vaatii)

Jos ei sopimusta tai velallinen on kuluttaja: Viivästyskorko Määrä Sopimus (huom! ei ole sopimus jos vain velkoja ilmoittaa laskussa että korko on 16%) Jos ei sopimusta tai velallinen on kuluttaja: Viivästyskoron määrä on 7 % + viitekorko, jonka valtionvarainministeriö vahvistaa vuosittain joulukuussa. Nyt 8,5% Mistä lähtien Viivästyskorkoa maksetaan eräpäivistä lukien jos eräpäivästä on sitovasti sovittu. Muuten kuukausi siitä lähtien kun velkoja lähetti laskun (tai muutoin vaati) sekä ilmoitti koronmaksuvelvollisuudesta. Perintälaki Vapaaehtoinen perintä, velkoja itse tai perintätoimisto Säännöksistä ei saa poiketa velallisen vahingoksi Hyvää perintätapaa on noudattava Esim: Perinnässä ei saa: antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja maksun laiminlyönnin seuraamuksista; aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa; eikä vaarantaa velallisen yksityisyyden suojaa. Esim: Perusteettomat toimeksiannot Saatavan aiheettomuus tai riitaisuus (esim maksuväite) Reklamaatio (jos velallinen on tehnyt reklamaatio, on asia tarkistettava ja jos reklamaatio ei ole aiheeton niin perintä kekseytetään siltä osin joka on riitainen) Selonottovelvollisuus - toimeksiantajan normaalihuolellisuus

Kielletyt perintätavat: Väärät ja harhaanjohtavat tiedot - mutta maksun laiminlyönnin seuraamuksista saa antaa Tarpeettomat kulut ja haitat Yksityisyyden suoja - esim. ilmoitus ulkopuoliselle, vaatimus muilta kuin velalliselta, kirjeen ulkoasu, puhelinperintä ? Kuluttajasaatava: Kulutushyödyke, kulutusluotto Kuluttaja = Luonnollinen henkilö hankkii kulutushyödykkeen henkilökohtaiseen kulutukseen Perintätoimisto on lähetettävä velalliselle kirjallinen maksuvaatimus, jossa on mainittava ainakin: velkojan nimi ja osoite; saatavan peruste; eriteltyinä saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut; vaadittu kokonaissumma; kenelle, miten ja milloin saatava on maksettava; velallisen mahdollisuus esittää huomautuksia saatavan määrästä ja perusteesta sekä missä ajassa huomautukset on esitettävä; jos perittävänä on saatava, joka voidaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään, maksuvaatimuksessa on ilmoitettava velalliselle sellaisen saatavan perinnässä käytettävissä olevat oikeuskeinot sekä mahdollisuus hakea maksulykkäystä; ja kenelle huomautukset on esitettävä; jos perittävänä on julkisyhteisön saatava, maksuvaatimuksessa on ilmoitettava myös sen julkisyhteisön perintää hoitavan yksikön tai henkilön yhteystiedot, jolle velallinen voi tehdä saatavaa ja perintää koskevat huomautuksensa. Jos maksuvaatimuksessa ei ole mainittu korkojen laskentaperusteita, velalliselle on ilmoitettava, että hänellä on oikeus pyynnöstä saada selvitys korkojen määräytymisestä. Kuluttajasaatavan perimiseksi ei saa käyttää trattaa. Perintäkuluista on säädetty enimmäismäärät

Tratta Julkisuusuhkainen maksukehotus mikäli saatava ei suoriteta, maksamaton tratta protestoidaan (Suomen Asiakastieto Oy) ja siitä seuraa maksuhäiriömerkintä Konkurssiuhkainen maksukehotus Menettelyllä yritysvelallinen pyritään pakottamaan suoritukseen uhalla, että tämä muutoin haetaan konkurssiin kehotus annettava tiedoksi haastemiehen avulla, tai kahden todistajana läsnä ollessa selvä ja riidaton saatava (käytännössä tuomio) velallinen ei maksa 8 päivän sisällä Oikeudellinen perintä haastehakemus käräjäoikeudelle (suppea haastehakemus jos riidaton saatava) tiedoksi velalliselle velallisella mahdollisuus antaa vastaus jos ei anna vastausta tai vastaus on vailla merkitystä oikeus antaa yksipuolisen tuomion jos vastaaja kiistää vaatimukset asia siirtyy suulliseen käsittelyyn ja sen jälkeen oikeus antaa ratkaisunsa jos vastaaja myöntää niin asiassa annetaan tuomio Yksipuolinen tuomio tai tuomio voidaan lähettää ulosottomiehelle joka panee sen täytäntöön oikeudenkäyntikulut (Oikeusministeriön asetus maks. määrästä): - kun velan pääoma on alle 250 €:  190,00 € (265 € korkea taksa) - kun pääoma on yli 250 €:  220,00 €  (300 € korkea taksa)

Velan vanhentuminen Velan vanhentuminen tarkoittaa että velkaa ei voida sen jälkeen periä velalliselta. Velan vanhentumista voidaan katkaista esim. muistutuksella (alkaa uusi vanhentumisaikaa) Velka vanhentuu kolmessa vuodessa eräpäivästä. (yleinen sääntö, poikkeuksia on) (Aikaisemmin yleinen vanhentumisaika oli kymmenen vuotta velan syntymisestä) Koskee myös vanhat velat (e. 1.1.2004) mutta ne vanhenee vasta 1.1.2007 Jos velkoja on hankkinut tuomion vanhentumisaika on 5 vuotta. Maksutuomio on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuotta jos velallinen on luonnollinen henkilö ja velkoja juridinen henkilö. Jos velkoja on yksityinen (tai rikoksen uhri) aika on 20 vuotta. Vanhat tuomiot (e. 1.3.1993) on perittävissä ulosotossa 1.3.2008 saakka (tai 1.3.2013). Tuomiot joka on annettu 1.3.1993 jälkeen on perittävissä 15 v (tai 20 v) tuomion antopäivästä.    Esimerkki 1. Eräpäivä 1.1.2000, muistutukset on lähetetty 4 kpl, viimeinen 1.1.2001, velkaa vanhenee 1.1.2004 jos ei sitä ennen lähetetä uusi muistutusta. Esimerkki 2. Tuomio annettu 1.1.2000 ja se on ollut ulosotossa mutta tullut sieltä takaisin varattomana 1.1.2003. Velka vanhenee 1.1.2008 jos sitä ei ennen lähetetä muistutusta. (tai takaisin ulosottoon) Esimerkki 3. Tuomio annettu 1.1.2000. Se on ulosottokelpoinen 15 v siis 1.1.2015 asti jos velallinen on luonnollinen henkilö (mutta ei velkoja)

Esimerkki 3. Tuomio annettu 1.1.2000. Se on ulosottokelpoinen Esimerkki 1. Eräpäivä 1.1.2000, muistutukset on lähetetty 4 kpl, viimeinen 1.1.2001, velkaa vanhenee 1.1.2004 jos ei sitä ennen lähetetä uusi muistutusta.   Esimerkki 2. Tuomio annettu 1.1.2000 ja se on ollut ulosotossa mutta tullut sieltä takaisin varattomana 1.1.2003. Velka vanhenee 1.1.2008 jos sitä ei ennen lähetetä muistutusta. (tai takaisin ulosottoon) Esimerkki 3. Tuomio annettu 1.1.2000. Se on ulosottokelpoinen 15 v siis 1.1.2015 asti jos velallinen on luonnollinen henkilö (mutta ei velkoja)

ESPOON KÄRÄJÄOIKEUDELLE Haastehakemus OK 5,3 mukaan KantajaOy Pollarin Leipomo Ab Koulutie 27 02260 ESPOO Puh. 09-6854 235 Y-tunnus: 8224 865-7   Vastaajat1. Kahvitupa Ky Kotipaikka Espoo Y-tunnus 6547 132-4 Koulutie 15 02260 ESPOO Puh 09-6854 2352. Vastuunalainen yhtiömies Kalle Poro Kotipaikka Espoo (060363-1235) Mokkatie 2 02260 ESPOO Puh 09-6854 235  Asia irtaimen kauppaan perustuva velkomus Vaatimukset Kantaja vaatii, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan seuraava saatava: Pääoma 1638 € Viivästyskorko10 % alkaen 16.2.2002 Oikeudenkäyntikulut 200 € (tähänastiset) laillisine korkoineen kuukausi tuomion antamisesta.   Vaatimusten peruste Kahvitupa on kantajalta ostanut tavaraa. Lasku (nro 30/2002) on kirjoitettu 15.1.2002 mutta se on vielä maksamatta. Asia on riidaton. Korkovaatimukset perustuvat korkolain 6 §. Paikka ja aika Espoossa 18.3.2007 Laati Kalle Leipuri toimitusjohtaja Oy Pollarin Leipomo Ab   Liite Kahvitupa Ky:n kaupparekisteriote  

Reklamaatio-ohje Seuraavassa muutamia vinkkejä reklamaation täyttämiseen. Ne ovat lyhyitä, mutta tuiki tärkeitä. 1. Reklamoi aina, kun uskot siihen olevan aihetta. 2. Kerro reklamaatiosi syy seikkaperäisesti ja selvästi. 3. Kerro mitä epäkohtia koit.  4. Lähetä, jos on mahdollista, viallinen tuote liitteenä. 5. Kerro mielipiteesi asian korjaamiseksi. 6. Vaadi reklamaatioosi vastausta.