Muuttovalmennus muutoksen tukena

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
PALAPELIN PALAT PAIKOILLEEN
Advertisements

Sijaisvanhemmuus ja henkinen hyvinvointi. 1.Palauta usein mieleesi, ettet ole syypää lapsen ongelmiin, et ole niistä vastuussa, mutta voit toimia ensisijaisena.
AINA KANNATTAA YRITTÄÄ vinkkejä yrityksen ja koulun yhteistyöhön.
Kalenterit ja ajanhallintaohjelmat Sanna, Laura, Nelli, Pilvi, Anne-Mari, Emilia, Suvi, Katariina, Elsa, Veera, Marjo-Riikka, Monika LUKO 1B.
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Omia polkuja ammatillisessa koulutuksessa Omapolku-hankkeen päätösseminaari
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
MIKÄ ON TIIMI?.
Jukka Ollila | Novago Yrityskehitys Oy Yritystalo BusinessLohjan ensimmäinen vuosi.
VESIKANSAFOORUMI YHTEISÖPROJEKTI LÄHIPALVELUALUEELLA.
asukasta ”ulkomaalaista” km² 4 virallista kieltä 17 itsehallintoaluetta.
Mitä nuorille kuuluu? Eveliina Karjalainen.  Toisilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan, toisilla huonommin kuin koskaan. Molemmat ryhmät tuntuvat.
DOKUMENTAATIO JA TIEDONMUODOSTUS
Joensuulaisten kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalvelujen suunnitelma vuosille 2013–2017 Valmistuu keväällä 2012.
PERHEHOIDON HYVÄT KÄYTÄNNÖT Perhehoitoliitto ry
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
”Mukava kuulla, että muuallakin ovet paukkuu”
Koulutuksen toteutus - vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke/ P-K - Yksi naapureista –hanke/Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Koulutuksen aikataulu.
Leena Suhonen Kirsi Timonen
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
TTL Sosiaalisessa mediassa
Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
Elämänkulku- lapsi ja nuori keskiössä
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
”Jos menisin toimistoon ja se ihminen tietää mitä tarvitsen, ei ehdota mitä tekisin, se odottaa mitä kysyn” Bikva-arviointimallin soveltaminen käytännössä.
Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
CxO Mentor Oy. Kyselytutkimus Vastauksia 36 kpl Vastaajat aikuisia, yksi 16-vuotias mukana Mukana seuran toiminnassa: – 1-3 v (7 hlö) – 4-9 v (21 hlö)
PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p
VARHAINEN PUUTTUMINEN
- Vanhemmat itsenäistyvän nuoren tukena
Vinkkejä koko koulun ASPnet- profiilin kirkastamiseksi ml. toimintakulttuuri Työpaja 3.
Tukiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi (TUPA) Nuorisotyön neuvottelupäivät Nuorten omaehtoinen toiminta.
Kauppakeskusturvallisuus - käyttäjät
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko
Ruuti - nuorten vaikuttaminen Helsingissä. Ruuti-toiminnan päämäärä Jokaisella nuorella on vähintään yksi myönteinen kokemus vaikuttamisesta.
Teemme tulevaisuutemme - yhdistyskierros syksy 2014.
Opetushallituksen rahoittama ESR-hanke Manner- Suomen ESR-ohjelma Anki Sundqvist, projektijohtaja.
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
Jatkuvan parantamisen Jp-taulu
NUORTEN ASEMA Päihdepoliklinikka Mielenterveyspalvelut
AIKUISPOTILAIDEN LÄHEISTEN KOKEMUKSIA HOITOTYÖNTEKIJÖILTÄ SAADUSTA TUESTA TtM Minna Aura Pro gradu -tutkielma
Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Miten nuorisopalvelut selviää palikkaleikkien myllerryksessä?
MIELENTERVEYSTYÖ JA OMA JAKSAMINEN Copyright Tero Lappalainen 2011
LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osa- alueita,
Matti Piispanen Seurakuntarakenteiden kehittäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Paikallisidentiteetin merkitys
Uudistuva intranet Henkilöstötoimikunta Riitta Lehtonen Juhani Lassander.
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN toimintasuunnitelma Etelä-Savon ammattiopisto.
Yhteenveto palveluketjuseminaarisarjan keskeisestä sisällöstä Minna Anttila TtT, Projektitutkija Turun yliopisto hoitotieteen laitos
1 Lapset ja nuoret lastensuojelun laadun määrittäjinä Maria Kaisa Aula Helsingin yliopisto
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Kilpailijan starttikurssi
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
KIRKONPALVELIJAN TYÖNOHJAUS
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Vammainen valitsee ja vaikuttaa; hän elää mielekästä elämää Käsitteiden määrittelyä Valtakunnallinen vammaispalvelujen kehittämishanke Pohjois-Karjalan.
Lapsen ja nuoren tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen kuntouttavilla elementeillä Petra Suonio 2012.
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Johdatus uuteen rippikoulusuunnitelmaan
Ohjaamot ja etsivä nuorisotyö
Steps – Sharing the European Pathways
YHTEISTYÖLLÄ YHDENVERTAISUUTTA
Oman elämän raiteilla!.
Provesta Oy Messi Provesta luottamuksellinen
Jangsterit- nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hanke
Lapsi, nuori ja aikuinen sekä perheet muutoksessa Viides tapaaminen
MIELI pt (personal trainer)
Dialogisuus asiakastyössä
Esityksen transkriptio:

Muuttovalmennus muutoksen tukena 15.3.2012 Kirsi Timonen

Kiteen muuttovalmennuspilotti 1/2011-7/2012 kohderyhmänä oli 8 nuorta sekä heidän perheensä perheille järjestettiin aluksi infotilaisuus muuttovalmennuksen mahdollisuudesta mukaan ilmoittautui neljä vaikeasti vammaista nuorta (n.20v.) ja heidän perheensä kolme heistä asuu kotona ja yksi on jo muuttanut pois kotoa Kytänniemen asumisyksikköön pilottiin oli valittu kaksi muuttovalmentajaa

Tavoite: - muuttajien sekä heidän läheistensä tukeminen nuoren itsenäistymisessä sekä kotoa poismuuttamisessa - asumisen järjestäminen kyseiselle ryhmälle - perheiden kanssa tehtiin yksilölliset tavoitteet ja suunnitelmat sekä allekirjoitettiin muuttovalmennussopimukset, joilla perheet sitoutuivat sovittuihin asioihin (muuttajan sekä perheen tarpeet!!!) - yksilöllisten tavoitteiden pohjalta projektityöntekijä sekä muutto- valmentajat suunnittelivat muuttovalmennuksen sisällön sekä aika- taulun yksilökeskeisen suunnittelun ideologiaa noudattaen (aikataulut)

Havaintoja pilotoinnista: + vaikeasti vammaisten henkilöiden muuttovalmentajan on hyvä olla tuttu ihminen - kommunikointi - tavat ja tottumukset on selvillä - tutustuminen ja luottamuksen luominen on vaikeampaa vieraan ihmisen kanssa ja vie paljon aikaa - historian tuntemisen merkitys + perheiden kanssa työskenneltäessä etuna on se, että on hieman vieraampi henkilö (perhepäivissä mm.asiantuntijat) - usein saattaa olla helpompi kertoa ja käsitellä arkojakin asioita - uusien asioiden vastaanottaminen helpompaa - muuttovalmentajan rooli on usein toimia perheen ja viranomaisten välillä koordinoijana ja linkkinä, tiedon välittäjänä

+ muuttovalmentajat työskentelevät nuorten kanssa myös jatkossa → jatkuvuus erityisesti vaikeasti vammaisten kanssa tärkeää → jatkuvuus luo turvallisuutta myös nuorten perheille, luottamusta on voitu rakentaa jo koko muuttovalmennuksen ajan + tiedottamisen merkitys korostui erityisen voimakkaasti - alustava peruskorjaussuunnitelma ei saanut rahoitusta, joten nuorten tulevasta asuinpaikasta ei välillä ollut tietoa - perheitä informoitiin jatkuvasti tilanteesta kirjeitse, perhepäivissä sekä puhelimitse - tiedottamista on myös se että asioille ei ole tällä hetkellä tapahtunut mitään!!

+ perheet otetaan mukaan kaikkeen suunnitteluun ja toimintaan - luottamuksen syntymiseen ja hyvän yhteistyön luomiseen tarvitaan tunne siitä että asioita on suunniteltu yhdessä ja kaikkien osapuolten toiveet ja tarpeet on huomioitu - yleensä perheiden toiveet ovat hyvin tavallisia ja helposti toteutettavissa ja usein vaikeistakin asioista päästään yhteis- ymmärrykseen kun niistä reilusti ja avoimesti keskustellaan - yhteistyötä perheiden kanssa myös muuton jälkeen on hyvä suunnitella etukäteen, perheiden omat toiveet on syytä huomioida tässäkin → läheisyhteistyö!!

Vaikeasti vammaisten nuorten kohdalla korostuu myös muun perheen muuttovalmennuksen tarve: perheet tarvitsevat usein apua oman tulevaisuuden suunnittelussa, mietintää siitä mitä sitten kun nuori on muuttanut kotoa pois? mitä tilalle? tieto siitä että myös vanhemmilla on oikeus elää omaa elämää, on oikeus toteuttaa omia unelmia ja haaveita? vertaistuki: tieto siitä on muitakin ihmisiä, jotka painiskelevat samojen asioiden ja tunteiden kanssa, onnistuneita muutto- kokemuksia konkreettista tietoa käytännön asioista mm. raha-asiat, muu asumisen tuki (työ- ja päivätoiminta), vapaa-aika, henkilökunnan määrä yms.

Kun asiat on suunniteltu hyvin etukäteen on muutoksen vastanottaminen paljon helpompaa!! Muuttovalmennus ei pääty muuttamiseen vaan on muistettava muuttovalmennus myös muuton jälkeen - Kotiutumisen tukeminen!!

Joensuun muuttovalmennuspilotti 11/2011-7/2012 - nopea aikataulu - pilotointi aloitettiin 11/2011, muutto tapahtui 2/2012 (2.5kk) Antinkujan asumisyksikkö muutti väliaikaisiin tiloihin Hoitokoti Helmeen 16.11.2011 info ilta jossa tavattiin asukkaat, työntekijät, läheiset info illassa kartoitettiin yleisesti kaikkien osapuolten toiveita, unelmia, pelkoja, mietintöjä ym. muuttoon liittyen Pilvet

Asukkaiden muuttovalmennus Tavoite: hyvä muutto asiakkaiden kanssa käytiin läpi muuttamista, miksi muutetaan? Minne muutetaan? Mitä muuttaminen tarkoittaa? Mitkä asiat muuttuvat ja mitkä asiat eivät muutu? mitä mieltä asukkaat ovat muutosta? aiheuttaako se pelkoja? mitä odotuksia ja toiveita? vierailut uuteen kotiin ja sen ympäristöön tutustuminen Asukkaat odottivat innolla muuttoa eikä mitään erityistä noussut muuttoon liittyen

Henkilökunnan muuttovalmennus Tavoite: muutossa tukeminen sekä uudenlaisen toimintakulttuurin kehittäminen ja omaksuminen Muutoksessa elää mahdollisuus! työntekijöitä tuettiin järjestämällä Yksilökeskeisen suunnittelun koulutusta, jakamalla heille muuttovalmennus materiaalia sekä keskustelemalla heidän kanssaan muuttoon liittyvistä asioista ja tuntemuksista lisäksi henkilökunnalle mahdollistettiin projektityöntekijän tuki tarvittaessa muuton jälkeen muuttovalmennus jatkuu kotiutumisen tukemise- na sekä toiminnan kehittämisen tukemisena

Huomioita muuttovalmennuksesta ennen muuttoa ja muuton aikana: ► Henkilökunnan tuen tarve oli suurempi kuin asukkaiden ► Muuttoon liittyi niin paljon käytännön asioita että uuden tiedon vastaanottaminen oli haasteellista ► Tiedottaminen!!!! Myös epävarmojen asioiden julkituominen on tiedottamista!!! Epävarmuus aiheuttaa kaaosta sekä ennakkoluuloja ja ennakko asenteita → vaikutus asukkaisiin ► muuttovalmennus ennen muuttoa oli liian lyhyt, enemmän valmennusta olisi tarvittu muutoksen kohtaamiseen ym. henkiseen valmistautumiseen muutoksen äärellä Tsemppaaminen, kannustaminen, positiivinen ajattelu, ettei ongelmia tehtäisi etukäteen!!

Muuttovalmennus muuton jälkeen aikaa kotiutumiseen ja sopeutumiseen asukkaiden havainnointi ja keskusteleminen, mitä kuuluu? Työntekijöiden keskinäinen havainnointi, mitä työkaverille kuuluu? muistetaan pitää huolta ympärillä olevista ihmisistä reagoidaan jos on tarvetta reagoida hyväksytään että myös asukkaat saavat reagoida suureen muutokseen rauhoitetaan ensimmäiset kuukaudet

toiminnan kehittäminen asiakaslähtöisesti uudessa ympäristössä hanke on toteuttanut sekä asukkaille että työntekijöille Bikva-mallin mukaisen ryhmähaastattelun Haastattelun avulla haetaan asukkaiden sekä työntekijöiden kokemuksia asukkaiden vaikuttamismahdollisuudesta muuttotilanteessa, saatua tietoa voidaan käyttää yksikön toiminnan kehittämisen tukena (oliko muutto onnistunut?) henkilökunnalla mahdollisuus tukeen tarvittaessa työnohjaus!!! tilanteen seuraamista sekä eteen tuleviin asioihin reagoimista

Johtopäätökset kaikki muutot on erilaisia kaikkien muutoksen keskellä olevien ihmisten tuen tarpeet on yksilöllisiä - jokainen muutto sekä muuttovalmennus on suunniteltava ja toteutettava yksilöllisesti kartoitettujen tarpeiden pohjalta on hyvin tärkeää miettiä tapauskohtaisesti miten muuttovalmennusta olisi parasta toteuttaa ja kuka olisi paras vaihtoehto muuttovalmentajaksi

Mikä yksilökeskeinen suunnittelu? tarkoittaa, että ihmistä tuetaan ja autetaan ajattelemaan, mitä hän haluaa elämältään nyt ja tulevaisuudessa (aktiivinen tuki) tarkoittaa ihmisen itsensä vahvaa osallistumista kaikkiin hänen elämänsä osa-alueita koskeviin asioihin kaiken perustana ovat yksilön vahvuudet, tarpeet, toiveet ja oma käsitys hyvästä elämästä Yksilökeskeisen suunnittelun kautta selviää ihmiselle tärkeät asiat ja millaisen tuen avulla ne ovat mahdollisia - Ihmisen lähiverkosto on mukana suunnittelussa