AO kokous Ajankohtaiset asiat Nina Lahtinen

YHTEISHAKU KEHYSRIIHI Hakijasumanpurku Kelpoisuudet Oppivelvollisuudenpidennys TUTKE 2 RAHOITUSUUDISTUS RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN/JÄRJESTÄMISVERKKO OPPISOPIMUS KUNTAUUDISTUS TUOTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS - Lausunnolla 4.4 asti

Rahoitusleikkaukset Rahoitusmalliuudistukset Opiskelijavalintauudistus Uudet järjestämisluvat Järjestä- ja toimipisteverkoston tiivistäminen Tutkintojärjestelmän rakenteellinen ja sisällöllinen uudistaminen Laatujärjestelmien auditointi Lainsäädäntöjen uudistaminen Osakeyhtiöittäminen Koulutusmuotojen uudelleen järjestelyt ja yhdistymiset Oppivelvollisuusiän pidentäminen Eri koulutussektoreiden yhteistyön tiivistäminen

KELPOISUUKSIEN PURKU 2015 Tavoitteena vähentää kuntien menoja 165 milj. e 2017 tasolla OKM ( 20 milj e) ja STM ( 145 milj. e) esitys 28.2.2014 väljennetään liian yksityiskohtaisia henkilöstönormeja ja kapea-alaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka vaikeuttavat palvelujen tehokasta järjestämistä sekä tehtävien ja työnjaon uudistamista Ministeriön esitystä täydennetään siten, että se kytketään johdonmukaisesti yhteen toimenpiteiden 1.6 ja 3.2 kanssa. ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin. NYKYISIÄKÖ OPINTOJA? 1.6: opintotuki, korkeakoulujen valmistumisajat, -rahoitus ja -sisäänpääsy, YO-tutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuuden kehittäminen eri tutkintokertojen välillä, hakijasuman purku ja ympärivuotinen opiskelu korkeakouluissa 3.2 Kuntien tehtävät, velvoitteet ja normit Ministeriöiden tulee valmistella hallituksen 2014 helmikuun loppuun mennessä toimenpiteiden edellyttämät valtion säädös- ja ohjemuutokset, jotka johtavat tavoiteltuihin vaikutuksiin. Lisäksi ministeriöiden tulee valmistella samassa aikataulussa ehdotukset kelpoisuusvaatimusten muutoksiksi, jotka vähentävät kuntien menoja 165 milj. euroa vuoden 2017 tasolla. 1.6a Opintotuki Hallituksen esitys annettu. 1.6b Korkeakoulujen valmistumisajat Hallituksen esitykset yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta annetaan kevätistuntokaudella 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2015 ja sitä sovelletaan voimaantulon jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. 1.6c Korkeakoulujen rahoitus (55 opintopistettä vuodessa suorittavat) Ammattikorkeakoulusäännökset tulevat voimaan 1.1.2014, yliopistosäännökset 1.1.2015. 1.6d Sisäänpääsy korkeakouluihin 8 Ylioppilastutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuuden kehittäminen eri tutkintokertojen välillä otetaan käyttöön asteittain 2016 mennessä niin, että sitä sovelletaan ensimmäisiin kokeisiin 2014 aikana. 1.6e Hakijasuman purku Toteutetaan yhdessä korkeakoulujen kanssa sisäänottojen määräaikainen lisäys viimeistään alkaen vuodesta 2015. Lisäysohjelman kestosta, laajuudesta ja rahoituksesta päätetään hallituksen kehysvalmistelun yhteydessä. Opiskelijavalintauudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan elokuussa 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Uusien säädösten mukainen haku otetaan käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. 1.6f Alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuus Ministeriöiden esityksiä täydennetään siten, että ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin. Lainsäädännön muutokset tulevat voimaan 1.1.2015. Lisäksi täydennetty esitys kytketään johdonmukaisesti yhteen toimenpiteiden 3.2 ja 3.4 kanssa. 1.6g Ympärivuotinen opiskelu korkeakouluissa Toimeenpanoaikataulu täsmentyy myöhemmin. Päätetään kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä liitteessä 2 täsmennetyn esityksen mukaisesti. Tämän ohella hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavansuuruisista kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kehyspäätökseen nähden uusiin hankkeisiin. Tämän lisäksi kehykseen jo sisältyviä hankkeita arvioidaan kriittisesti kehyspäätöksen yhteydessä. Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015-2016. Haku kuntakokeiluihin käynnistetään vuoden 2013 lopussa kuuteen eri toimintamallikokonaisuuteen: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, koulutuspalvelukokeilut, palveluasumisen toimintamalli, valvonnan toimintamalli, kuntien ja Kelan yhteistyö, nuorisotakuu. Kokeilujen edellyttä

OKM:N ALUSTAVIA ESITYKSIÄ Ammatillisen koulutuksen henkilöstön kelpoisuutta koskevia erivapauksia (voimaan 1.8.2015) Vapaan sivistystyön opettajina toimivien kelpoisuusvaatimukset Aikuiskoulutuksen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksia Eräiltä osin perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden tarkastelua Ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintorakenteen suhdetta sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusvaatimuksiin Ammattikorkeakouluja ja korkeakoulututkintoon liittyviä kelpoisuusvaatimuksia Budjettivaikutukset: ei merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, voivat jossakin määrin tuoda oppilaitoksille säästöjä palkoissa. Kestävyysvaikutukset: Muutokset helpottaisivat henkilöstön rekrytointia ja sitä kautta joustavoittaisivat ja tehostaisivat työmarkkinoiden toimintaa.

OKM ESITYS KELPOISUUKSISTA Laajennetaan AMK tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta: Kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin: sosionomi (AMK)-tutkinto tuottaa kelpoisuuden sosiaalipalvelutehtäviin. Vaativiin sosiaalipalvelutehtäviin edellytetään YAMK. Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Lastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sosionomin tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatuksen tai sosiaalipedagogian opinnot tuottavat pätevyyden myös esiopetukseen. Säädökset valmistellaan osana päivähoitoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta HE kevätistuntokaudella 2015 ja voimaan vuoden 2016 aikana Ei pulaa eskariopeista, MUTTA pulaa lastentarhanopettajista! PÄINVASTAINEN VAIKUTUS!! LISÄÄ PULAA Ei tuota säästöjä Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen: Sosiaalitason tehtäviä koskeva. Toisena jatkossa valmistuisi 3 lisäamkista sosionomipohjaisia lastentarhanopettajia.

LEIKKAUKSET TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA: - esi- ja perusopetuksen rahoituksesta leikataan yhteensä yli 600 miljoonaa euroa.  Yksistään vuoden 2014 leikkaukset vastaavat lähes koko Vantaan peruskoulun vuosittaisia menoja( 156 miljoonaa). -          toinen aste: noin 500 miljoonaa. -          AMK:t toimintamenoista viidennes -          vapaa sivistystyö n. 25 milj. -          ammatillisen aikuiskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen leikkaukset: aikuisten oppisopimuskoulutuksesta, toisen asteen järjestäjäverkon karsiminen, tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksesta luopuminen verottavat kaikki aikuiskoulutuksesta kymmeniä miljoonia -          työvoimapoliittinen aikuiskoulutus n 70 milj -          Suomen Akatemia 10 milj.,

REHTORITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 19. 12 http://www. oph

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan 1.8.2014 Sanna Haanpää

Työrauha ja osallisuus Nina Lahtinen

PERUSOPETUS LUKIO AMMATILLINEN KOULUTUS AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS

HANKKEITA…

II-ASTE JA RAPO (1) Uudistukset (yht -260 milj e): Rahoitusjärjestelmä: rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. aiheutuu myös säästöjä tila- ja laitekustannuksissa. Julkinen rahoitus tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen Ei julkista rahoitusta lukiokoulutuksen aineopinnot ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomat koulutukset Aikataulu: HE keväällä 2014, voimaan 1.1.2015 Koskee siis lukiota myös!! AMMATILLISEN UUSI MALLI INKERI TYÖRYHMÄSSÄ: Perusrahoitus ( OPISKELIJAMÄÄRÄ. OPISKELIJATYÖVUODET, JÄRJESTÄMISLUVAN YKSIKÖT, KIINTEISTÖT, HALLINTO), suorituksiin perustuva rahoitus ( SUORITTEENA TUTKINTO…)KS RAPO! ja vaikuttavuusrahoitus ( TYÖLLISTYMINEN, JATKO-OPINTOON SIIRTYMINEN, OPISKELIJAPALAUTE, VAILLA TOISEN ASTEEN TUTKINTOA OLEVIEN LÄPÄISY/LUKUMÄÄRÄ, MÄÄRÄAJASSA VALMISTUVAT…) Toisen asteen keskittäminen Lukioita lähtee n 100 lähivuosien aikana Hei!   Aikuiskoulutustyöryhmän terveisiä kohtaan Ei julkista rahoitusta lukiokoulutuksen aineopinnot ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomat koulutukset Ammatillinen aikuiskoulutus: Näyttötutkintojen perusperiaate on se, että ne ovat osaamisen hankkimistavasta riippumattomia tutkintja. Tuo lisäkoulutuksen johtamattomien koulutusten rahoituksen poistaminen lyö tätä periaatetta poskelle. Kyseinen koulutus osaltaan kasvattaa osaamista, ja sen tuomaa osaamista voi myöhemmin hyödyntää näyttötutkintotilanteessa. Tällainen koulutus pitäisi olla sivistyksellinen perusoikeus. Aikuislukiot: Rahoitushistoria  Kun aineopiskelun valtionrahoitus tuli voimaan 1.1.2009, pieneni samalla  valtionosuus aikuislukion tutkintotavoitteisessa koulutuksessa  60%:sta 58%:iin. Seurauksia aineopiskelurahoituksen poistumisesta Aikuislukiotoiminta on tasa-arvoistavaa ja syrjäytymistä ehkäisevää, sillä se antaa monille opiskelijoille toisen mahdollisuuden ja monille elinikäisen oppimisen väylän. Aikuislukioiden aineopiskelu on osa nuorisotakuun toteuttamista.  Jos lukioilta viedään jo tehtyjen päätösten mukaan rahoitusta eikä indeksikorotusta tule, aikuislukioita rokotetaan moninkertaisesti: aikuislukioilta otettaisiin lisäksi pois aineopiskelurahoitus + 2 % tutkintotavoitteisten valtionosuudesta.  Aikuislukioiden aineopiskelu on suoritustavoitteista. Sen suosio on kasvanut koko ajan, koska opiskelu vie elämässä eteenpäin. Aineopiskelurahoituksen loppuminen lopettaisi myös ison osan maahanmuuttajien kielikoulutusta, jota seurataan  OPH:n rahoitustiedoissa. Ainakin isoilla paikkakunnilla, jossa työvoimapoliittinen koulutus riittää vain osalle opiskelijoista, aineopiskelumahdollisuuden häviäminen aiheuttaisi pitkiä odotusaikoja kielikoulutukseen. vapaan sivistystyön leikkaus 15 m e: Vapaan sivistystyön lain mukaan ” Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.” Leikkausten myötä lain henki ei enää toteudu, kun kurssimaksuja joudutaan korottamaan ja kustannusvastuuta siirtyy yksilölle itselleen. Tasa-arvon sijaan tämä lisää segregaatiota. yt. Tuovi

II-ASTE JA RAPO (2) Järjestäjäverkkoa tiivistetään siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata. Toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014. Koulutuksen järjestämisluvat uusitaan viimeistään 1.1.2017 lukien.

KANSALLISEN OSAAMISPERUSTAN VAHVISTAMISEN HANKE

OPPIVELVOLLISUUDEN PIDENTÄMINEN oppivelvollisuus päättyy kun perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta on kulunut vuosi tai sen alkamisesta 11 vuotta tai henkilö on suorittanut toisen asteen tutkinnon. suoritetaan ensisijaisesti toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa myös oppisopimuksena. Toissijaisesti koulutuksessa, jolla parannetaan edellytyksiä aloittaa toisen asteen opinnot, eli maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ammatilliseen koulutukseen valmistavassa tai valmentavassa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Lisäksi voidaan suorittaa työpajassa, kuntoutuksessa tai vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Perusopetuksen jälkeinen opiskelijavalinta järjestetään niin, että jokaiselle oppivelvolliselle voidaan osoittaa paikka oppivelvollisuuden piirissä olevassa koulutuksessa. Oppimateriaalit maksuttomia Nuorten työpajatoiminnan non-formaalia oppimisympäristöä hyödynnetään soveltuvin osin työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Toiminnan informaatio-ohjaus voidaan aloittaa ennakoivasti ennen uuden säädöksen voimaan tuloa. Kustannukset ovat kehyskaudella arviolta 15 milj. euroa/vuosi.

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA HANKE

Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen Tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa: Rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu 195 miljoonan euron leikkauksesta. Koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään olennaisesti ”järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus turvataan” Tavoitteena 1.1.2017 voimaan tuleva ”vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko”. Ruotsinkielinen koulutus ja koulutusverkko mukana. Rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy ja siinä otetaan huomioon säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen. Heljä: Liittyy toisiinsa vos, lausunnoll anyt, 2. toisen asteen koulutuksen rahoitusuudistus joka jakautuu kahtia kun amm koulutuksen rahoituksen työryhmä jo käynnissä ja lukion rahoitus joka ei ole käynnissä kuin salaisesti Rakenne työryhmä iivs kolmas osa kokonaisuutta Kaikki nämä raposta mm 195 milj säästötavoite Liittyy amk uudistukseen kun sen rahoitus siirtyy valtiolle, joka vaikuttaa vos ja ammatillisen rahoitukseen Kutsu työryhmään, ei asetettu, projektisuunnitelma annettu

Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen SUUNNITELTU AIKATAULUTUS 01-05/2014 pohjavalmistelu   02-05/2014 järjestäjäverkon kriteerien valmistelu 02-04/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset (OKM, siv. pol. min.tr, hallituksen iltakoulu) 4-8/2014 toimeenpanon edellyttämät mahdolliset säädösmuutokset toimintalainsäädäntöön, voimaan 01/2015. 09-11/2014 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa   1/2015 OKM kirje mm. järjestämislupien hakemisesta ja kriteereistä sekä koulutuksen järjestäjille tieto, millaisia tietoja niiltä tullaan pyytämään järjestämisedellytyksistä 01-03/2015 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa.   08/2015 Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä 09-11/2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi luviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely 1-3/2016 OKM päätökset luvista 1.1.2017 järjestämisluvat voimaan Kaikki joutuu hakemaan järjestämisluvat uudelleen, joka voimaan 1.1.2017 Amk puolen järjestämisluparumbasta otamme opiksi j ahyödynnämme: kriteereitä oli talous unnossa, koulutustarve ( tämä voi olla haaste lukioille), tiukat kriteerit ajaa kunnat j amuut toimijat että onko mahdollista saada kriteereillä lupia…kun rahoitus järjestelmä muuttuu mm. ammatillisella puolella niin osalta voi mennä talouskuralle sen myötä, säästöillä leikataa ja osalle rahoitusuudistuksen muutokset epäedulliset ja sitten haettava järjestämislupaa… voi olla osalle kylmää kyytiä Henkilöstövaikutukset on isot joten erillinen henkilöstöryhmä saatava miettimään niitä kuten amk puolellakin oli Keväällä valmsitellaan kriteereitä järjestäjä verkolle, ja siv pol on hyväksynyt tämän projektisuunnitelman heljän mukaan

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus Tavoitteena toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. Hankkeessa tarkastellaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. Järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan jo työryhmässä, jonka määräaika on 15.12.2014. HUOM! OAJ:lla ei ole edustusta em. ryhmässä. Oma työryhmä, jossa ei oaj edustusta, mutta okm lupasi että tapaavat meitä tästä asiasa Mitä pienempi opisto sitä pienempi kulujen osuus hallinnossa, isoissa vähemmän kursseja samalla rahalla kun hallinto vie niin paljon karkkilassa selvitetty tätä Kansanopistojen alkuperäinen th palautettava: syrjäytymisen hkäisy jne monella paikkakunnalla nyt + 50 kerhoja voisi profiloitua toisinkin… RIITTÄÄN SUURET… TARKOITTAA LEIKATAAN SUURELLA KÄDELLÄ JÄRJESTÄJIÄ, SAMA RAHOITUS MÄÄRÄ TUSKIN SIIRTYY JÄLJELLE JÄÄVILLE… KANSALAISOPISTOJEN OPPILASRAKENNE SIS PUDOKKAITA JOILLE KÄY NYT JATKOSSA HUONOSTI Tuovi kansanopistot liipasimella kun osalla ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, kun nyt katsotaan kokonaisuutta niin näihin kohdistuu om katse… Tarkasti seurattava Juha paananen Vahva = iso Tiivistys = harvennetaan Vs tilanne huolestuttava

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus 01/2015 Poliittinen käsittely 01/2015 OKM:n kirje ylläpitäjille 02-08/2015 mahdolliset säädösmuutokset   03-04/2015 Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa.   04-09/2015 Ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehtopäätökset 08/2015 ylläpitämislupahakemus  09-11/2015 Ylläpitämislupahakemuskäsittely ja esitys uusiksi ylläpitämisluviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely 1.1.2016 rahoitus voimaan 1-3/2016 OKM päätös ylläpitämisluvista 1.1.2017 ylläpitämisluvat voimaan 01/2014 rakenne- ja rahoitustyöryhmän valmistelu käynnistyy 06/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset 10/2014 kentän kuuleminen 15.12.2014 rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa OKM:lle 12/2014 – 1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän raportin lausuntokierros Lausuntokierros ym aikataulut tosi tiukat

Toimilupahaku amkeilla: Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia tehtäviä varten Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut Opiskelijapalveluiden järjestäminen Hallinnon järjestäminen Hakijan keskeiset perustelut toimiluvan myöntämiselle

OAJ:n mahdollisia tavoitteita ja näkökulmia (amk-uudistuksen kokemuksista opittua) Henkilöstön asema Hyvän henkilöstöpolitiikan noudattaminen ei saa jäädä huomiotta. Erillinen henkilöstöryhmä saatava ohjausryhmän rinnalle! Uudistukset tehtävä yhtenäisenä kokonaisuutena > ei pilkkomista osiin (vaiheistus) Amk-uudistus kaksi vaiheinen > Alussa unohdettiin ratkaista valtio-kunta –suhde Hankaloittanut esim. toimipisteverkoston kokoamista ja amk-uudistusta VM mukaan ohjausryhmään alusta lähtien VM:n budjettiesityksissä huomioitava tulevat muutokset Vahva pyrkimys tehdä uudistustyö virkamiestyönä Mm. ohjausryhmän ohjailu tai lausuntopoiminta valikoitua Koulutuksen järjestäjien erimielisyys vahvistaa tätä

Laskelmaesitykset näkyväksi ohjausryhmälle Oppilaitoskohtaiset rahoitusnäkymät päätöksenteon pohjaksi > on vain arvailuja vaikutuksista ilman tätä Mm. henkilöstövaikutukset arvioitavissa tätä kautta Eri sidosryhmien lausunnot > lausuntokooste Löytyy hyvät perustelut mm. miksi jokin asia ei onnistu > tästä on apua jatkotyöstölle ja OAJ:n vaatimuksille. Toimilupaprosessi raskas, vie todella paljon htv-resurssia > toisaalta myös positiivista toiminnallista uudistamista n

Mitä pitäisi ottaa kriteereiksi järjestämislupaprosessissa?

JÄRJESTÄMISKRITEERIT lukio Kuka on järjestäjä? Halutaanko Jyväskylän mallia, OY:tä, kuntaa… Onko tavoite ajaa ammatillinen ja lukio yhteen? Millainen yhteistyö ammatillisen ja lukion välillä on tavoitteena? Tuleeko Amk puolen auditointijärjestelmä toiselle asteelle laadunvarmistukseen? Missä suhteessa järjestämislupa rajaa toimipaikkojen määrää? Miten käy pientenlukioiden? Onko järjestämisluvalla jokin koko edellytys? Toisen asteen oltava ns. kotoa käytävää opiskelua Hallinnon henkilöstömäärä ei saa kasvaa Miten henkilöstöpolitiikka huomioon otetaan hakukriteerissä?

ammatillinen Miksi koulutuksen oltava kotoa käytävää? Oppilaitokset sijoittuisi kaikki isoihin kaupunkeihin. Osalla on valtakunnallinen ei vain alueellinen tehtävä. Etäopetus- lähiopetus suhde, Riittävät resurssit Työssäoppiminen ja etätehtävät: paljonko voi olla etänä? Open ohjausmahdollisuudet Erityisopetuksen järjestäminen, miten alueella huolehditaan Paperi vaade ylemmältä taholta liian suuri, nostaa hallinnon määrää Välihallinnon määrä liian suuri, koulutusjohtaja rehtori, tiimi vastaava, koulutuspäällikkö, … näitä liikaa II Lukio + ammatillinen toimiva amk voisi liittyä myös tähän Kajaani malli Opiskelija haluaa vaihtaa paikkakuntaa 55 opintopiste kertymä- 3,5 v koulutus menee hukkaan osa, rästisuorittajat ongelma – kaikki 3,5 v koulutukset alkaa syksyllä 15-16 v vapaa valinnaisuus liian suuri, mansikan poiminta esim . Korvaa opintoja joilla ei mitään yhteyttä niihin Opiskelijahuoltopalveluiden turvaaminen II opetushenkilöstön määrän suhde opiskelijoihin Hallinnon määrän rajaus: hallintopalvelut ulkoistus vai ei, kaatuuko opettajalle näitä töitä mikä on opettajan rooli Auditointi: auditoidaan toimintaa ei dokumentteja! II auditointirinki verkosto, menetelmä, jote voisi hyödyntää Vähentääkö kilpailu samoista rahoista benchmarkkausta ja yht työtä?

Malli A Perusrakenne Ensimmäinen ammatillinen perustutkinto Malli B EAT AT AIKO ”ostettavia tutkintoja” yrityksien henkilöstölle Malli C Jo yksi tutkinto suoritettuna Työryhmässä esillä ollut ehdotus uudeksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi 6-7%? Kuinka paljon suorituksia pitää olla 60 ? vrt amk ja yo 55 opintopistettä 45-48 %? Siirtymäaika: 2 vuotta, 5 % (ALUSTAVA)

Rahoitus Laskennallisen rahoituksen osalta kriteerit oltava kaikkiin yhteisesti sovellettavia (mm. alue/ alakohtaisuus vaikuttaa). Rahoituksessa on otettava huomioon ainakin alakohtaiset kustannuserot, koulutuksen järjestämismuodot, erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon suorittaneet, majoitettavat opiskelijat sekä valmentavat koulutukset

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014

OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin rivijäseniä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin Vastausprosentti 38,5 81 % kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 39 % peruskoulussa työssä 84 % vakinaisessa palvelussuhteessa 5 % esimiehenä

Työtyytyväisyys ja työstä innostuminen 78 % opettajista kokee erittäin tai melko usein työstä innostumista 79 % opettajista kokee, että työhön on mukava syventyä erittäin tai melko usein Naisten ja miesten välillä molemmissa selkeä ero 82 % opettajista kokee erittäin tai melko usein tyytyväisyyttä nykyiseen työhönsä Naisten ja miesten välillä selkeä ero Muiden alojen keskiarvoon nähden arvot paremmat

Kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet Valtaosa opettajista kokee, että voi käyttää erittäin tai melko paljon työssään tietojaan ja taitojaan Naisten ja miesten välillä selkeä ero Kaksi kolmasosaa opettajista kokee, että työ tarjoaa erittäin tai melko paljon mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehittymiseen Muiden alojen keskiarvoon nähden arvot paremmat

Kuormitustekijät 1/3 Työn määrä Alle kolmannes opettajista kokee, että voi vaikuttaa erittäin tai melko paljon työmääräänsä Alle 31 –vuotiaista vain 25 % Yli puolet opettajista kokee, että on erittäin tai melko usein liikaa töitä Vakinaisissa palvelussuhteissa koettiin tilanne heikommaksi kuin määräaikaisissa Muiden alojen keskiarvoon nähden tulokset heikompia

Kuormitustekijät 2/3 Ristiriitaiset odotukset 39 % opettajista kokee, että työssä on erittäin tai melko paljon eri tahojen ristiriitaisia odotuksia Esimiesten työssä korostuvat (58 %) Työuran keskivaiheilla olevat 41-60 vuotiaat kokivat enemmän ristiriitaisia odotuksia työssään kuin muut Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos heikompi

Kuormitustekijät 3/3 Työajan riittävyys Alle puolet opettajista kokee, että työaika on erittäin tai melko usein riittävä Vain runsas neljännes esimiehistä kokee työajan riittävän Kiirettä työssään kokee erittäin tai melko paljon kolme neljästä (72 %) Esimiehistä 84 %

Työkyky Työkykyarvio 1 -10 Opettajien arvio omasta työkyvystä matalampi kuin muilla aloilla (ka. 8,23) Vakinaisissa palvelussuhteissa olevien työkykyarviot 41-50 ja 51-60 -vuotiaiden joukossa heikommat kuin muissa ikäryhmissä Miehillä keskiarvo matalampi kuin naisilla

Väsymys 36 % opettajista kokee erittäin tai melko usein itsensä poikkeuksellisen väsyneeksi Väsymyksen kokemisessa vaihtelua ikäryhmittäin korostuu nuorten alle 31 –vuotiaiden ryhmä ja työuran keskivaiheilla olevat 41 -60 –vuotiaat Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos selvästi heikompi

Työstressi Kolmannes opettajista kokee erittäin tai melko usein työn aiheuttamaa stressiä Työstressin kokeminen vaihteli ikäryhmittäin Korostuu työuran keskivaiheilla olevat 41 -60 –vuotiaat ja nuorten alle 31 –vuotiaiden ryhmä Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos merkittävästi heikompi Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.

Lähde: OAJ

Lähteet: OAJ ja TTL

Lomautusten vaikutukset Lomautetuista kaksi kolmasosaa kokee olleen negatiivisia vaikutuksia omaan jaksamiseen Seurauksia lomautuksista ansiot laskivat puolet ilmoitti työmääränsä kasvaneen 39 % ilmoitti arvostuksensa työnantajaa kohtaan laskeneen 18 % ilmoitti ryhmäkokojen kasvusta 17 % ilmoitti työyhteisökonflikteista Lomautettujen arvio omasta työkyvystä oli selkeästi heikompi kuin muiden (ka. 8,09)

Työyhteisöjen toimivuus Opettajista 74 % kokee, että yhteistyö työpaikoilla sujuu erittäin tai melko hyvin 72 % kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea työyhteisön jäseniltä Naisten ja miesten välillä tuloksessa ero Iän myötä kokemus tuesta vähenee 64 % oli sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja uusia ideoita tukeva

Kehityskeskustelut 73 % oli käynyt kehityskeskustelun viimeisen 12 kuukauden aikana Määräaikaisista vain 54 % Alle 31 –vuotiaista vain 58 % Erittäin tai melko paljon hyötyä kehityskeskustelusta työssä jaksamisen kannalta oli kokenut neljännes (27 %) Miehistä lähes puolet koki, että kehityskeskusteluista ei ollut lainkaan tai melko vähän jaksamisen kannalta hyötyä

Esimieheltä saatava tuki ja apu Kaksi kolmasosaa kokee, että saa esimieheltään tukea ja apua täysin tai melko riittävästi työtehtävien hoitamiseen Tuen ja avun kokemisen määrä vähenee iän myötä Nuorimmassa ikäryhmässä 80 % kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea ja apua esimieheltä työtehtäviensä hoitamiseen

Johtopäätökset 1/2 Opettajat ovat varsin sitoutuneita työhönsä arvostavat työtään ja sisäinen motivaatio työhön on korkealla tasolla Työaika ei kuitenkaan riitä nykytehtäviin opettajat ja opetusalan esimiehet tekevät enemmän mihin työaika antaa mahdollisuuden runsaasti kiireen kokemusta ja työajan riittämättömyyttä Työyhteisöt kantavat aikaisempaa paremmin yhteistyötä tehdään entistä enemmän

Johtopäätökset 2/2 Työkuorma valuu reippaasti yli ja sillä on seurauksensa Opettajat kokevat voimakasta ja jatkuvaa väsymystä ja työstressiä intensiivinen ihmissuhdetyö vaatii riittävän pitkiä palautumisjaksoja Korostuu esimiesten työaika, mikä on tulosten perusteella täysin riittämätön. Opetusalalle luotu suuria yksiköitä.

Summa summarum 1/2 Arvostaako yhteiskunta riittävästi opettajien tekemää työtä? Opetusalan lomautuksista huolestuttavia ja vain negatiivisia vaikutuksia. Tulokset kyseenalaistavat kuntien tekemät taloudelliset ratkaisut. Tarvitaan nopeasti toimia opettajien ja opetusalan esimiesten työkuormituksen hallitsemiseksi; työn määrän rajaamiseksi työajan riittävyyden varmistamiseksi ja väsymyksen ja työstressin torjumiseksi TARVITAAN PITKIÄ PALAUTUMISJAKSOJA UUDELLEEN TÖIDEN ORGANISOINTIA TYÖNOHJAUSTA jne.

Summa summarum 2/2 Senioriohjelmat eivät riitä pidentämään työuria, vaan toimet on aloitettava viimeistään työuran keskivaiheilla aivan uran alussa olevat huomioitava myös Esimiesten ajanpuute ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti muiden hyvinvointiin myös opetusalan esimiesten hyvinvoinnista ja toimintamahdollisuuksista huolehdittava

KIITOS