Fyysinen kehitys ja kilpaurheilu Harri M. Hakkarainen LL, LitM, valmentaja www.vierumaki.fi
Huolestuttaa: Lääkärinä: Valmentajana: Liikkumattomuustauteja lisääntyvästi jo nuorilla Nuorten lihavuus lisääntyy räjähdysmäisesti Urheilunkin parissa olevilla nuorilla runsaasti lihasepätasapainoa Urheiluseuroissa liikuntaa ja kilpaurheilua harrastavista isolla osalla ei liikuntamäärät / toistot täytä edes terveysliikunnan tavoitteita Nuorten, vanhempien ja päättäjien ”virheelliset” käsitykset terveysliikunnasta ja kilpaurheilusta …. Valmentajana: Peruskunto laskenut Perustaidot yksipuolistuneet Harjoittelu yksipuolistunut Harjoitettavuus heikentynyt Ylikuormitus-/ vammariski kasvanut … www.vierumaki.fi
Faktoja Havaittuja muutoksia lasten nuorten tutkimuksissa viimeisen 20 vuoden ajalta ( kouluissa - keskimäärin ) juoksutestien ( kestävyys- ja nopeus ) tulokset tippuneet vatsalihastestit ei merkittävästi muuttuneet leuanveto tai koukkukäsiriipunta heikentynyt räjähtävyys- ja liikkuvuustestit eivät merkittävästi heikentyneet parhaiden ja huonoimpien välinen ero kasvanut ylipainoisten osuus 12-18-vuotiaista pojissa 7 -> 20% tytöissä4 - > 12% USA:ssa jopa 40% sairaalloisen lihavia!!! Suomi amerikkalaistuu hiljalleen www.vierumaki.fi
Faktoja Jääkiekon nuorisomaajoukkueiden testeissä havaittuja vv. 1990 – 2007 ( Tervala&Tervo, 2009 ) paino lisääntynyt rasva-% kasvanut max VO2 heikentynyt etukyykky heikentynyt 16-v, muissa ikäluokissa ei kevennyshyppy heikentynyt 16-18-v, muissa ikäluokissa ei nopeus- ja kestävyys jopa kehittynyt ( paitsi 17-v ) Onko syynä heikentynyt aines, vai väärä valinta leireille ? www.vierumaki.fi
Faktoja Havaittuja muutoksia lasten ja nuorten ( 8-16 v ) tutkimuksissa viimeisen 20 vuoden ajalta itseraportoitu liikunnan harrastaminen on lisääntynyt harrastus syrjäyttänyt luonnollista liikuntaa - ennen ei tarvinnut harrastuslisenssiä, vaan liikuttiin ? harrastettu lajikirjo lisääntynyt ja suositut lajit muuttuneet vähemmän ”fyysiset” lajit lisääntyneet yksilö kuitenkin harrastaa suppeammin urheiluseuran jäsenyys hieman lisääntynyt urheileminen vaatii seuran jäsenyyden ? istuminen ja muu inaktiivisuus lisääntynyt erityisesti ruutuaika lisääntynyt ( 4-6 h / vrk ) USA:ssa 7-8 h / vrk www.vierumaki.fi
Faktoja Havaintoja lasten ja nuorten nykypäivän liikunnasta 7 - 11-vuotiaista alle puolet liikkuu terveytensä kannalta riittävästi polarisoituminen voimakasta jopa 2-20% lapsista ei liiku lainkaan!!! Alle 11-vuotiaista urheiluseuran jäsenistä kuitenkin yli puolet liikkuu terveytensä kannalta riittävästi!!!! urheiluseuratoiminta ja lajiin liittyvä harjoittelu ei kuitenkaan riitä kompensoimaan omatoimisen liikunnan vähenemistä www.vierumaki.fi
Faktoja Yli 12-vuotiailla urheilevilla kokonaisliikunnan määrä vähenee, vaikka harjoitusmäärä lisääntyy erityisesti omatoiminen liikunta vähenee - liikunta näyttää vaativan ohjausta Yli 12-vuotiailla urheiluseuratoiminta näyttää takaavan terveyden kannalta riittävän liikuntamäärän, mutta harjoittelu hyvin yksipuolista ja merkittävä osa harrastuksesta vietetään matkalla harjoituksiin ja sieltä pois erityisesti peruskuntoa ja lihaskestävyyttä kehittävä harjoittelu hyvin vähäistä Urheilun kannalta riittävästi ja monipuolisesti liikkuu vain pieni osa ja yksilökohtaiset erot ovat suuria 18-20h / viikko pääsee alle 20% urheilevista nuorista !! urheiluseuroissa keksittävä keinoja tämän ongelman ratkaisemiseksi www.vierumaki.fi
www.vierumaki.fi
Fyysisen kehitys ja kilpaurheilu Kilpailla saa ja pitää, mutta pelkkien testi- ja kilpailutulosten vertailu voi johtaa harhaan biologinen kehitysero voi ”väärentää” tuloksia lahjakkuusharhan mahdollisuus tulee huomioida Liikunnassa ja kilpaurheilussa enemmän huomioita yksilöllisiin / biologisiin kehityseroihin henkilökohtaisten tulosten kehittyminen elinjärjestelmien oikea-aikaiseen kuormittamiseen elinjärjestelmien kehitystä tulisi mitata monipuolisuuteen kilpaileminen useissa lajeissa harjoitus- ja toistomääriin kilpailemisen tulisi tukea harjoittelua eikä harjoitella pelkkiä kisoja varten www.vierumaki.fi
Nuoriso vs. aikuismenestys n. 80% ikäkausihuipuista katoaa kilpa-urheilusta ennen huippusuoritusikää Aikainen biologinen kehitys johtaa usein myös aikaiseen kasvun ja kehityksen loppumiseen Biologisesti hitaammin kehittyvillä usein pidemmät ”herkkyyskaudet” Monipuolinen / määräpainotteinen liikunta lapsena voi tasoittaa ja pidentää kasvuspurttivaiheen hormonaalista aktiivisuutta www.vierumaki.fi Lähteet: Harre 1971, Bulgakova 1996, Vorontsov 2002
Lajivalinta ja tulostaso 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 ikä vuosina Aikainen lajivalinta Myöhäinen lajivalinta www.vierumaki.fi Mukaeltu: Norris 2004
Elinjärjestelmien luonnollinen kypsyminen Murrosikä 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 50% IKÄ ( VUOSIA ) KYPSYMINEN % Mero, A. ym. 1990 Hermosto Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Sukuelimet 100% www.vierumaki.fi
Hermoston kehitys syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa ensimmäisien elinvuosien jälkeinen kehitys pääasiassa olemassa olevien hermoverkkojen ja niiden tukirakenteiden kasvua => voidaan vaikuttaa murrosiän jälkeen kehitys muuta elimistöä hitaampaa ENNEN MURROSIKÄÄ HERMOSTON KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ KAIKISSA LAJEISSA !! JOKA PÄIVÄ OHJELMASSA?? taito tasapaino / ketteryys nopeus TOISTOMÄÄRÄT !!!!=> tukeeko kilpaileminen ? www.vierumaki.fi
Lihaksiston kehitys lihassolujen määrä ei merkittävästi lisäänny syntymän jälkeen ( alle 50% lihassolusuhteesta on riippuvainen perimästä, loppu tulee lapsuuden liikunnasta ) olemassa olevien lihassolujen kokoa voidaan lisätä tai lihassolujen hermotusta voidaan parantaa lihassolun kasvu voimakasta vasta hormonaalisen kypsymisen eli kasvupyrähdyksen jälkeen lihashermotuksen parantaminen tehokkainta ennen kasvupyrähdystä ja vaatii paljon toistoja Keskivartalon ja yleisen lihaskunnon sekä lihaskoordinaation kehittäminen tärkeintä ennen kasvuspurtin loppumista !! www.vierumaki.fi
Lihasvoima, ikä ja sukupuoli www.vierumaki.fi
Tukielimistön kehitys Luuston kehitys kuormitus vahvistaa luustoa tehokkainta ennen murrosikää luuston kehityksessä pyrähdys murrosikävaiheessa huomioi tämä vamma-alttiudessa huomioi tämä motoriikan häiriöissä Jänteiden ja nivelsiteiden kehitys harjoittelu vaikuttaa jänteiden lujuuteen ja aistimusjärjestelmään monipuolinen ja määräpainotteinen harjoittelu vahvistaa ja kehittää www.vierumaki.fi
Hormonaalinen kehitys Kasvuhormonin eritys lisääntyy murrosiässä levolla ja ravinnolla suuri merkitys Testosteronin eritys lapsesta murrosikään murto-osa aikuisen erityksestä murrosiässä voimakas lisäys murrosiän jälkeen lihaksen koon ja voiman kasvu tehostuu eritys sykäyksittäistä ja riippuu rasituksen / levon suhteesta sekä ravinnosta www.vierumaki.fi
Kasvuhormonin eritys www.vierumaki.fi
Hengitys- ja verenkiertoelimistön kehitys Sydämen toimintakyky liikunta vaikuttaa positiivisesti jo nuorena Hiussuoniston määrä aerobisella liikunnalla positiivinen vaikutus jo lapsuudessa Verisuonten toimintakyky eritehoinen kuormitus parantaa Hapenottokyky hyvin vähän perinnöllistä - enemmän lapsuuden liikunnan tulos !! Aerobinen liikunta luo pohjan kaikelle muulle harjoittelulle!!! Aerobista liikuntaa tulee olla ohjelmassa joka päivä !! vähintään 200-400 kcal aerobinen energiankulutus joka päivä on peruskunnon kehittymiselle välttämätöntä www.vierumaki.fi
200 kcal kulutus ja laji www.vierumaki.fi
Sisäelinten kehitys Kehittyy syntymän jälkeen voimakkaasti Ennen murrosikää tasannevaihe Murrosiässä lopullinen kehitystaso mm. munuaisten ja maksan kyky poistaa kuona-ja vierasaineita Kova maitohappotreeni murrosiän jälkeen Lisäravinteet yms. nuorelle?? www.vierumaki.fi
Biologinen vs. kalenteri-ikä Biologinen ikä biologisista kehitysmittareista arvioitu ikä luustoikä hormonit sukupuoliominaisuudet jne. kasvuspurtin mukaan erot voivat olla jopa 2-4 v voi valehdella lahjakkuuden kasvu voi peittää lahjakkuuden www.vierumaki.fi
Voima ja kehitystyyppi www.vierumaki.fi
Pojan murrosikä alkaa keskim. 11,5 v ( 10,5-13,5 ) kestää noin 3 v ( 2-5 v ) murrosiän ensimerkit ( kivesten kasvu ) alkavat 1,5 v ennen kasvun kiihtymistä kasvu suurimmillaan 2-3 v ensimerkeistä kasvu loppuu n. 6 v murrosiän alusta POJILLA KASVUPYRÄHDYS ON HÄPYKARVOITUKSEN PUUTTUESSA VIELÄ EDESSÄ www.vierumaki.fi
Pojan murrosikä www.vierumaki.fi
Tytön murrosikä puberteetin ensimerkit ovat rintojen kehittyminen normaalisti 8-13 v iässä lopullinen muoto 12-18 v iässä heti perään alkaa kasvupyrähdys kuukautiset alkavat viimeisenä 10,5-14,5 v ikäisenä kuukautisten alkaessa, tytön kasvuhuippu on jo takana www.vierumaki.fi
Tytön murrosikä www.vierumaki.fi
Pitkäjänteisyys/ yhteenvetoa Aerobinen peruskunto: joka päivä vähintään 1h aerobiaa kaikissa ikäluokissa Keskivartalon lihaskunto / hallinta: vahva keskivartalo mahdollistaa kovan harjoittelun vahva keskivartalo ehkäisee TULES –vaivoja ohjelmassa päivittäin Taito, tasapaino ja ketteryys hermojärjestelmän toiminta kehittyy ennen murrosikää tasapaino, refleksit, ketteryys, nopeus, lajinopeus… harjoittelussa ja liikunnassa joka päivä mukana !!! www.vierumaki.fi
Pitkäjänteisyys Seuroihin pitkän tähtäimen suunnitelmat vähintään 3-5 vuotta Vuosittainen tarkistus / testaus ei uuteen vaiheeseen ennen edellisen toteutumista Huomioidaan biologinen ikä ryhmissä oman tasoisia Kilpaillaan säännöllisesti, mutta seurataan omaa tuloskehitystä kilpailut eivät saa vaikuttaa toistomääriin www.vierumaki.fi
Nousujohteisuus Harjoitusmäärä lisääntyy vähitellen Esim ( Oulun Kärpät ): –12v: 2-3 tapahtumaa + muu = 10-12 h / vko 13v: 3-4 tapahtumaa + muu = 11-12 h / vko 14v: 4-5 tapahtumaa + muu = 12-13 h / vko 15v: 5-6 tapahtumaa + muu = 13-14 h / vko 16v: 6-8 tapahtumaa = 14-18 h / vko 17v: 7-9 tapahtumaa = 16-20 h / vko 18v: 8-10 tapahtumaa = 18-22 h / vko 19v: 9-11 tapahtumaa = 20-24 h / vko 20v: 10-12 tapahtumaa = 22 – 28 h / vko 21 - : 8-12 tapahtumaa = 18 – 28 h / vko www.vierumaki.fi
Nousujohteisuus Laji(t) Muu Määrä 6 8 10 12 14 16 18 20 22 www.vierumaki.fi
KIITOS !!! www.vierumaki.fi